Tällä palstalla on havaittavissa hyvin paljon vihaa. Myönnän tuntevani näitä tunteita itsekin. Voin aivan rehellisesti sanoa vihaavani mieheni exää ja tässä lyhyt selostus vihani syistä:
Mieheni ex oli (ja on edelleen) raha-asioissa täysin holtiton ihminen. Kaikkea piti ostaa ja jatkuvasti, vaikkei siihen olisi ollut varaa. Jos mieheni yritti toppuutella hankintoja, seurasi siitä valtaisa raivokohtaus, vaikkapa keskellä ostoskeskusta, sekä monen päivän riita! Miehet tunnetusti antavat periksi, kun haluavat välttää riitaa. Sekä mieheni että exänsä olivat aikoinaan molemmat melko pienituloisia, mutta elää piti kuin kroisokset. Tästä syystä otettiin kulutusluottoa kulutusluoton perään, jotta saatiin uutta autoa, sohvaa, ulkomaanmatkoja ym. ym. lista on loptuton.
No, nämä kyseiset velat seuraavat miestäni vielä tänä päivänä, koska exä ei ottanut kontolleen euroakaan. Omapa on mieheni moka, aivan niin, olen tämän useasti hänelle sanonutkin, mutta missä on exän moraali?! Ai niin, hän ei tiedä kyseisen termin merkitystä. Ja tärkein syy miksi mieheni otti eron jälkeen kaikki lainat vastattavakseen oli exän kiristys tyyliin, jos et maksa, et näe lastasi. Todella alhaista, eikö?
Kyseinen nainen pumppasi mieheltäni rahaa vielä pitkään heidän eronsa jälkeenkin. Ja mieheni maksoi, kun pelkäsi menettävänsä lapsensa. Sitten tulin vihdoin minä, kamala nyksä, kuvioihin ja pistin stopin moiselle käytökselle. Hetken aikaa mieheni exän toilailuja katsoessani havaitsin, että ei tämä nainen tule koskaan lapsen tapaamisia estämään, vaikka niillä uhkaileekin, hänhän haluaisi lapsen suurin piirtein muuttavan meille asumaan, jotta itse voisi rillutella. Mieheni on ollut vain alhaisen kiristyksen kohteena.
En nyt väitä, että olisimme totaalisessa konkurssissa näiden mieheni ex elämän luottojen vuoksi, mutta kyllä ne merkittävästi syövät rahaa joka kuukausi.
Raha se on joka valitettavasti nykypäivänä ratkaisee niin paljon. Itse olen todella tarkan euron ihminen, enkä voi sietää moista loismaista käytöstä. En voi kunnioittaa mieheni exää ihmisenä lainkaan juuri edellä mainittujen piirteiden vuoksi. Hän todennäköisesti vihaa minua puolestaan siitä syystä, että olen katkaissut rahahanat ja saanut mieheni vihdoin tajuamaan miten häntä on käytetty vain hyväksi.
Kertokaahan te muut myös mistä syystä tunnette vihaa ex puolisoita tai nyksiä kohtaan?!
Mieheni ex oli (ja on edelleen) raha-asioissa täysin holtiton ihminen. Kaikkea piti ostaa ja jatkuvasti, vaikkei siihen olisi ollut varaa. Jos mieheni yritti toppuutella hankintoja, seurasi siitä valtaisa raivokohtaus, vaikkapa keskellä ostoskeskusta, sekä monen päivän riita! Miehet tunnetusti antavat periksi, kun haluavat välttää riitaa. Sekä mieheni että exänsä olivat aikoinaan molemmat melko pienituloisia, mutta elää piti kuin kroisokset. Tästä syystä otettiin kulutusluottoa kulutusluoton perään, jotta saatiin uutta autoa, sohvaa, ulkomaanmatkoja ym. ym. lista on loptuton.
No, nämä kyseiset velat seuraavat miestäni vielä tänä päivänä, koska exä ei ottanut kontolleen euroakaan. Omapa on mieheni moka, aivan niin, olen tämän useasti hänelle sanonutkin, mutta missä on exän moraali?! Ai niin, hän ei tiedä kyseisen termin merkitystä. Ja tärkein syy miksi mieheni otti eron jälkeen kaikki lainat vastattavakseen oli exän kiristys tyyliin, jos et maksa, et näe lastasi. Todella alhaista, eikö?
Kyseinen nainen pumppasi mieheltäni rahaa vielä pitkään heidän eronsa jälkeenkin. Ja mieheni maksoi, kun pelkäsi menettävänsä lapsensa. Sitten tulin vihdoin minä, kamala nyksä, kuvioihin ja pistin stopin moiselle käytökselle. Hetken aikaa mieheni exän toilailuja katsoessani havaitsin, että ei tämä nainen tule koskaan lapsen tapaamisia estämään, vaikka niillä uhkaileekin, hänhän haluaisi lapsen suurin piirtein muuttavan meille asumaan, jotta itse voisi rillutella. Mieheni on ollut vain alhaisen kiristyksen kohteena.
En nyt väitä, että olisimme totaalisessa konkurssissa näiden mieheni ex elämän luottojen vuoksi, mutta kyllä ne merkittävästi syövät rahaa joka kuukausi.
Raha se on joka valitettavasti nykypäivänä ratkaisee niin paljon. Itse olen todella tarkan euron ihminen, enkä voi sietää moista loismaista käytöstä. En voi kunnioittaa mieheni exää ihmisenä lainkaan juuri edellä mainittujen piirteiden vuoksi. Hän todennäköisesti vihaa minua puolestaan siitä syystä, että olen katkaissut rahahanat ja saanut mieheni vihdoin tajuamaan miten häntä on käytetty vain hyväksi.
Kertokaahan te muut myös mistä syystä tunnette vihaa ex puolisoita tai nyksiä kohtaan?!
Vastaukset 45
Vanhimmat
toisen naisen jättämän äijän?
Ja nyt itket ja ryvet itsesäälissä.
Jos joku tässä kolmiodraamassa on itsekäs....se olet sinä.
Tämähän on aika katkeraa vastaus :(
Hän onholtion, sinä tarkka ym. Voi sua reppanaa. Miksi sotkit toisten asiat, syytä itseäsi. Asiat ei kuulu sulle pätkääkään. Mies on velvollinen maksamaan lapsistaa, sille sinä ei voi mitään.
Mies otti sinut siksi, että hänellä on ruokaa kaapissa edelleenkin, ja vaatteita, sinä maksajana, kun hän hoitaa lasten kuluja. Vai luulitko muuta?
Nyt mies pumppaa sinulta rahaa, jotta pystyy hoitamaan velvollisuutensa tunnollisesti. Lapsethan ovat aina etusijalla.
Mutta mitäpä muuta voi palstan Lissuilta odottaakaan. Tunnistivat varmaan itsensä tekstistä!
Viha on liian voimakas sana, mieheni ex-tyttöystävä ei ansaitse sellaista energian sitoutumista puoleltani.
Ignooraan henkilön totaalisesti elämästämme, mahdollisimman pitkälle. Mieheni valitukset ko. henkilöstä joudun kuuntelemaan, tuenhan miestäni, mutta muuten tuo henkilö ei elämäämme kosketa.
Mieheni kanssa yhdessä suunnittelemme, mitä teemme viikonloppuisin, lomilla jne. Yhtään "ylimääräistä" entinen tyttöystävänsä ei meiltä saa ajan/rahan/materian muodossa, tai että ojentaisimme auttavaa kättä ylimääräisesti, saati että olisi tervetullut kotiimme.
Joskus tuntuu kun nämä exät kuvittelisivat, että ovat maailman keskipiste. Itse en jaksa todellakaan tuhlata mieheni exään ajatustakaan. Hänkin on vain ihminen ja varmasti herttainen katkeruutensa takana. Toivon että hän voisi joskus elää täysipainoista hyvää elämää, ja nauttisi lapsistaan, niin uusista kuin mieheni aikaisista. Ja nimenomaan nauttisi puolisostaan. Enkä todellakaan ole kodin rikkoja, koska mieheni on eronnut todella monia vuosia sitten.
No nyt tuli tuhlattua ajatus, mutta se siitä. Meillä täällä on oma ja uusi elämä uuden vauvan kanssa, ja miehen lapsi on aina tervetullut ja rakastettu täällä.
tulle itselle hyvä olo! Nyksätkin ovat niin epätasapainoisia, että kuvittelvat olevansa maailman napoja, vaikka useimmiten ovat miehen kanssa vain siksi, että mies pääsee taas jaloilleen elämässään. Mutta mitä enemmän toisia mottaa, sen paremmin alkaa itsekin uskomaan, että on jotain! Mutta niin vain omassa päässsä.
sinun kaikuja toistelevassa päässäsi.
mitään vakavaa syytä alkoholi insesmi väkivalta jen EI SE ÄITI LASTA VOI VIEDÄ!!
toki on olemassa LAPSELLISIA exiä kun nyksiäkin mutta onko kukaan IKINÄ ajatellut että jos tämä kiristäjä äiti kuolisi?? mihkäs muualle se lapsi menee kun isälle!?
nää et meidän lasta nää nyksän tai rahan takia on ihan naurettavia!! mutta senverran mitä elämässäni olen huomannut... sitä saa mitä tilaa odottakaa vaan typerät ihmiset;D
ketkä typerästi käyttäytyykin!!!
Ja toinen kyrpistynyt tyyppi.
itsekkyyteen:P sellaset ihmiset pitäs putsata lapsista heti kun alkaa kiristys exää kohtaa.
Ihan totta, aikuiset ihmiset eivät kyllä yleensä -vihaa- vaan pienet mukulat.
Jos pitäisi jotakuta vihata, olisi se melkoisen raskas taakka päivittäin kantaa. Se kertoo vain siitä, ettei voi hyväksyä oman elämänsä tilannetta ja syyttää siitä muita ihmisiä kuin itseään. On totta, ei ole pakko ottaa miestä jolla on velkoja tai elatusmaksuja - jos ottaa, on hyväksyttävä se tosiasia, ettei taloudellisesti koskaan ole samanlaista kuin velattoman tai elatusmaksuttoman ihmisen kanssa.
Vihaaminen on turhaa, syövyttävää ja vie energiaa asioista, joihin muuten voisi rauhassa keskittyä. Jokainen voi muuttaa omaa elämäänsä vain itse. Ottaa esim. omiin nimiinsä matalakorkoisen lainan, jolla kattaa kaikki pienet korkeakorkoiset luotot ja saa kuukausierän kohtuullisemmaksi. Ja tietenkin teettää lainvoimaisen sopimuksen siitä, että kyseisen lainan kuluista vastaa velallinen itse (joka tuskin siis saa itse sitä lainaa). Ainakin jotain tämän tyyppistä voisi tarkastella vaikkapa oikeusaputoimiston asianajajan avulla. Asioita voi muuttaa.
Viha ei muuta mitään, vaan tekee ainoastaan ihmisestä katkeran.
Miehen asiahan se on eikä sinun. Vai onko se sinun rahoista pois ja m ietn, jos siivellä elät?
Aloittajalle.
Tarinassasi on hyvin paljon samaa kuin minunkin.
Viha on minusta liian voimakas sana koskien sitä tunnetta, jota tunnen mieheni exää kohtaan. Hän ei ole niin merkittävä henkilö, että vihaisin häntä. Halveksunta paremminkin - ja ehkä sääli.
Minäkin olen tarkan euron nainen, tienaan hyvin mutta katson mihin rahani laitan. Mieheni exä ei käynyt työssä, mutta sitäkin enemmän hän osasi kuluttaa mieheni rahoja heidän yhdessäolonsa aikana. No, onneksi ne ajat ovat ohi ja miehenikin on tajunnut, miten tätä elämää eletään. Olemme saavuttaneet yhteisten vuosiemme aikana monia hienoja asioita molempien rankalla työllä, säästämällä ja sijoittamalla.
Äläkään vaan ikinä usko että tuonkaltainen nainen lopettaisi mieheltäsi lasten tapaamiset. Ei suinkaan! Hän vaan käyttää sitä kiristyskeinona. Kokeilkapaa sanoa kylmästi naiselle että OK, ei sitten tavata. Veikkaan että enintään kuukauden kuluttua HÄN pyytää teitä ottamaan lapsen.
Ne velat, jotka miehesi nimissä ovat, joudutte oppirahoina valitettavasti maksamaan, mutta toivon mukaan tämä oppi menee miehesi kaaliin!!!
Joitakin ihmisiä kohtaan vaan pitää olla kova kovaa vastaan, ellei halua kärsiä itse ja joutua pahemman kerran maksumieheksi.
> Aloittajalle.
> Tarinassasi on hyvin paljon samaa kuin minunkin.
… niin kuin minun tarinassakin :(
vai mitä vaimo:))
Tunnen täysin sympatiaa sinua kohtaan! Minulla samat (ellei voimakkaammatkin) tunteet mieheni exää kohtaan. En tiedä milloin vapaudun tästä vihan ja katkeruuden tunteesta, jota on kestänyt siitä asti kuin olen kuullut totuuden hänestä, eli vuosia. Mieheni exä oli samanlainen tuhluri eikä päivääkän tehnyt töitä, eikä edelleenkään tee. Pilasi miehenikin työsuhteet jne koska ei hoitanut lapsiaan vaan jätti jopa 1 ja 2 vuotiaatkin yksin kotiin ja lähti rilluttelemaan kesken miehen työpäivän jne. Aivan uskomaton akka. Onneksi mies ymmärsi lopultakin lähteä ja jättää sen hutsun. Minä en siis ollut avioliitonrikkoja. Nykyisin lapset asuvat meillä koska tämä exä ei niitä hoitanut, ei kestetty katsoa sitä elämää. Eikä koskaan ole ottanut lapsiaan edes luokseen vierailulle muutakuin pakon sanelemana, aina pitänyt kerjätä sitä. Ja tuollaisella akalla on vieläpä monta (liian monta!) lasta. Ja sitten sääliä pitäisi. Ja rahaa yritti myös kerjätä alkuun mutta saimme sentään sen taltutettua. Nykyisin hänellä on uusi elättäjä (joku sinisilmäinen raukka joka erehtynyt)ja nauttii täysihoidosta ilman lapsia!. Ja kierosti valehtelee ja yrittää pilata kaikkien ihmissuhteet. Ai että vihaan tätä ihmistä enkä tiedä miten vapautuisin tästä vihan tunteesta. Se myrkyttää koko ilmapiirimme koska en voi olla ajattelematta tätä akkaa kun näen hänen lapsensa päivittäin! Lisäksi hän soittelee miehelleni omina syntymäpäivinään päissään kerjäten säälionnitteluja (joita ei saa)ja toivottelee onnitteluja exälleen merkkipäivinä. Mitenkä pystyisin olemaan vihaamatta? (Ex-Anoppinsa ja koko miehen sukukin vihaa häntä). Jos minun ei tarvitsisi koskaan kuulla hänestä sanaakaan eikä yhdenkään lapsensa tarvitsisi olla missään tekemisissä hänen kanssaan voisin unohtaa hänet iki ajoiksi ja saada mielen rauhan.
että miehelläsi on harvinaisen huono naismaku..?
Sitten sen tietää kun se osuu omalle kohdalle, ei ennen.
En ole muiden kommentteja lukenut, mutta tsemppiä sinulle! Mulla samanmoinen tilanne, miehen ex-vaimo tuhlasi myös - velat ja omaisuus meni puoliksi. Jatkossa nainen kuvitteli vielä hyvinkin pitkään olevansa entisen miehensä "elätettävä". Vain viikko eron jälkeen, nainen oli pyytänyt ex-mieheltään rahaa että voisi ostaa uuden sohvan itselleen. Vaikka oli juuri hetki sitten rohmunnut arvokkaimmat huonekalut yms. talosta pihalle, kun mies oli töissä.
Kaikki miehen tyttöystävät hän kävi tarkastamassa jos sellaisia oli hänen tietoonsa tullut. Vedoten lapsiin... Huoh! Nyt hänellä on itsellään miesystävä - taisi esitellä hänet lapsille jo toisella tapaamiskerralla. Minä sain tavata miehen lapset vasta n. vuoden seurustelun jälkeen.
Kaikki pitää tehdä hänen mielensä mukaan - jos mies kieltäytyy - alkaa myös kauhea lapsilla kiristäminen. Kerran hän panttasi lapsia itsellään kaksi viikkoa, kun joku asia ei mennyt hänen mielensä mukaan. Aivopesi lapset sillä, että isä ei välitä heistä. Uskomatonta käytöstä omia lapsia kohtaan. Heillä on yhteishuoltajuus, ja nainen puhuu kaikille ihmisille että hänellä on yksinhuoltajana niin rankkaa. Lapset ovat suuremman osan ajasta isänsä luona, eli meillä.
Jatkuvat vaatimukset elatusmaksujen korottamisesta ovat myös tavallista. Kaikki kulut lenkkareista lähtien jaetaan. Lapset ovat enemmän isällään, silti äiti saa täydet elatusmaksut ja korotetun lapsilisän. Silti kaikki rahat menevät "johonkin", ei ole koskaan rahaa ostaa lapsille vaatteita ym. Ruokaankin kuulemma menee paljon rahaa - voisi vähentää sitten omaa syömistään. Lapset kun syövät meillä joka päivä aamupalan ja lämpimän aterian. Hänelle jää laitettavaksi iltapala.
No, tässä tiivistetysti. Paljon jäi vielä kertomatta - mutta kyllä tämmöinen touhu pistää ns. hieman pistämään vihaksi. Etenkin kun kiitokseksi kaikesta rouvan hyysäämisestä, saamme vain haukkuja ja "lisää rahaa, lisää rahaa"-vaatimuksia.
Ja tämän kirjoituksen tarkoituksena ei todellakaan ole leimata kaikkia exiä ja äitejä tällaisiksi! Sillä tämä nainen on kyllä ensimmäinen tämmöinen ihminen johon törmään. Meitä ihmisiä on moneen lähtöön.
Mene töihin ja tienaa omat kaljarahat, ja anna miehen olla isä ihan ilman että katkerana kerjäät sääliä. Ei ole helppoo tulla toisten reviirille ja opetella ex vaimon tapoja. Sellasta se on un astuu suuriin kenkiin. Mutta elämä opettaa.
Vai pitäis vielä opetella ex akan tapoja....jessus, niitä minä ainakin nyt viimeksi haluaisin opetella!!! Huh huh mitä tekstiä, te exät olette kyllä aivan uskomatonta porukkaa. No, oma taiteen lajinsa toikin, olla exä....
=on samalla entinen.
Ei sinulla ole enää vaikutusmahdollisuutta, turha sitä on täällä itkeä. On tullut sinua parempi tilalle, ja kirjoituksistasi huomaa että on helppo olla sinua fiksumpi! Kukapa sinun tapojasi haluaa opetella tai sinulle kaljarahoja hankkia.
Mene itse töihin, äläkä lypsä exääsi, joka kiroaa sen päivän, kun on sinut tavannut.
mun ukko sano et hän ei tule ketään rakatamaan niin paljon kuin mua! Että se siitä paremmuudesta! heh. Mutta sittenkään en ottanut häntä takasin, kun kerran lähti, niin takasin ei ole tulemista.
Lypsä ja lypsä, miehelle kuuluu elättää lapsensa ja siinä sivussa maksaa ex vaimolle hoitpalkkio, kun itse ei välitä lapsiaan hoidella.
Vai vielä (heh) ex-vaimolle "hoitpalkkio"... Heh...
Vieläkö niitä mahdat karhuta, lapsesihan on jo aikuisia? HEH!
Siis minun ei tarvitse opetella ex-vaimon tapoja, ihan kuule elän oman tyylinin mukaan. Sitä immeistä en kumartele, enkä kunnoita.
Ja ihan omalla tontilla ollaan, ex-vaimo ei omista meiltä mitään, eikä hänellä ole täällä reviiriä.
En ole se kelle vastasit, mutta tämä on minun mielipiteeni ex-vaimon asemasta.
kuitenkin, sillä hän se on miehestä miehen tehnyt, uusi vaimo helpolla pääsee.
Meitsi on ollut 14-vuotiaasta lähtien töissä, alkaen kesätöistä mansikkamaalla ja siitä eteenpäin olen tehnyt aina töitä kun niitä on ollut tarjolla. Nytkin olen vakituisessa työsuhteessa, mielestäni en ole väittänyt olevani työtön. Joten älä sekoita minua omiin "miehesi nykyisiin". Jo penskana piti kotona tehdä töitä, ne poikien hommat maatilalla olivat minun hommiani. Meitä kun oli vain tyttöjä talossa.
Kaljaa ja viinaa en juo - tai no, yhden siiderin join viime kesänä. Minä ostan meidän perheessä ruoat ja TEEN ruokaa, en siis osta kaupan eineksiä ajan säästämiseksi.
ONNEKSI minulla ei ole ex-vaimon tapoja. Hän masentui kun sai lapsia, ei huolehtinut heistä vaippaikäisenä. Ruikutti vain omaa oloansa ja joutui masennuksen takia hoitoon. Töitä hän tekee vain pakosta, silloinkin on vähän väliä sairaslomalla. Viimeksi kaksi viikkoa sitten hän oli kuukauden "sairaslomalla", kun niin ahdisti oma olo. Lomillaan hän ei viitsi olla lapsien kanssa, saatikka että hän veisi heidät kouluun. Turha luulo.
Mieheni on hyvä isä ja välitän lapsista kuin he olisivat omiani. Ei minulla ole tarvetta estää häntä olemasta isä. Sehän nyt olisi luonnotonta, jos hän ei lapsistaan välittäisi. Minä pidän lapsista, tuskin silti omia haluan. Se vain on niin, pidän meidän perheen tilanteesta näin. He kaikki ovat minun perheeni.
Minua ihan oksettaa tuo kirjoituksesi siitä että "sellaista se on kun astuu suuriin kenkiin". Tuntematta tätä äitiä, en minä sinusta puhu, en minä ole sinun SE vihollinen. On aika sairastakin kuvitella, että täällä palstalla jokainen kirjoittaja on juuri se sinun vihollisesi.
Ehkä sinä olet sitten niin suuri ja täydellinen, että muut eivät mahdu sinun kenkiisi. Mutta turha sitä on täällä tuntemattomille ruveta paasaamaan. Minä en ainakaan tekstissäni arvostellut kuin tätä lasten äitiä. Ja luulenpa että sinä et se äiti ole, josta minä puhun. Joten voit lopettaa harhakuvitelmasi tähän paikkaan: en ole hän. Vaikka kuinka haluaisit hänen kanssaan väitellä.
Eipä ihme että sinun miehesi kyllästyi "tekemiseesi" hänen kanssaan. :-)
teidän ex-naisten päässä liikkuu, ihan outoja kuvitelmia.
Lissua moittiko, antaa hänen vain KUVITELLA olevansa hyvä edes jossain asiassa... ;o)
tästä "lissusta".
Kuvitteletteko että Lissu ei olisi hyvä äiti tai että lapset olisivat jotenkin onnettomia? Minä luulen että Lissu on äitinä ihan ok ja varmasti lapsilleen kaikkensa antanut ja lapset ovat onnellisia ja pärjäävät maailmassa hyvin.
Toinen seikka sitten on se, että onko Lissu itse onnellinen, veikkaan että ei ole, mutta on lasten hyvinvoinnin kustannuksella ottanut sen osan elämässään, ettei koskaan tule haluamaankaan olla onnellinen,tasapainoinen omassa suhteessaan miehiin,naiseuteen tms. Ehkä ero on tehnyt jo niin syvän kolauksen, ettei muuhun pystykkään....
Silti ajattelen näissä asioissa itse eronneena, että ajattelen lasten parasta,vaikka itse en aina se onnellisin olisikaan meidän "perheessä". Lasten vuoksi antaisin vaikka henkeni, oli se uhrautumista tai pöljää, niin minä kerkeän elää sitten kun ovat omillaan ja isompia...oikeasti minua on kolautettu niin pahasti etten suhteeseen pystyisikän, mutta en kuitenkaan puhu palstalla huonoista äitipuolista tai naikkosista...ehkä tämä on vain Lissun tapa prosessoida tätä eroaan, joka eittämättä on kenelle tahansa kova pala.
Ja sen enempää tietämättä Lissun miehen ja tämän nyksän ja lasten kuviota, niin luulen että Lissu vain haluaa selviytyä ja lapset menee nyt kaiken edelle. Lissulla ja ex-miehellään voi oikeasti olla "salainen" sopimus miten tapaa lapsia ja miten nyksät eivät ole kuvioissa, ex-miehenikin piti jonkinaikaa minun kanssani "hyvä veli" pataa, eli kertoi minulle asioita nyksästään ja heidän ongelmistaan, kuitenkin se rassasi minua siinä määrin, etten halunnut olla todellakaan kolmas osa-puoli siinä liitossa kun kerran ollaan erottu.
Eli jotenkin ymmärrän Lissua, ei hän varmaan oikeasti pahantahtoinen ihminen ole, vain pettynyt aika pahasti.
arvostellut lissua äitinä. Ja joo, ihan varmasti hänellä on paha olla!!!! Tuo jatkuva samojen asioiden jankutus ja itsensä kehuminen päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen alkaa vaan pikkuhiljaa kyrsimään.
Ja tiedän etten ole ainoa!
Tarinasi on lähes identtinen omani kanssa. siis mieheni ex osteli kaikkea miehen nimissä, tilaili, myi, piti rahat, velat jäivät sitten erossa miehelle, joka maksaa niitä vieläkin. Tekis oikeasti mennä vetämään turpaan sitä eukkoa. hän elelee edelleen ns rikasta elämää. minua helpottaa se tieto, että kaikki on vain silmän lumetta. silti harmittaa, että toisen elämän pisti ihan riekaleiksi, pumppasi rahaa, teki lapsenkin toiselle, ja väitti, että on mieheni...
ex-mieheni tekemiä velkoja (minun nimiini aikanaan otettuja) ja näitä tavaroita, tv:t tietsikat, autot, kulutusluotot tms ovat kaikki tämän uusio naisen kämpässä. Takasin ja jouduin maksamaan exäni firman lainat, joita maksan ulosottoon loppuelämäni.
Exäni tekee pimeitä töitä, uusionainen istuu kotona tekemättä mitään muutakuin shoppailee ja minä hoidan lapset, teen vuorotyötä ja maksan,maksan ja maksan. Yhtään mitään eivät lapsille laita, tietäen että minä maksan exäni tekemää velkaa. Että meillä näin.
Paljon ala-arvoisia epäasiallisia kommentteja täältä saa lukea, mutta olen edelleen kaikkien niiden uusperheraukkojen puolella jotka kitkerästi joutuvat maksamaan vuosikausia pirullisten ex-akkojen tuhlauksen aiheuttamia maksamattomia laskuja, jotka sälytetään sitten sen ahkeran työtä tekevän puolison niskaan! Siksi se tyhmä ex ei varmasti töissäkään viitsi käydä kun voisi joku lasku ropsahtaa hänenkin niskaan. Parempi maata kotona laiskan lehmänä ja nauttia "lapsettomasta" elämästä rillutellen kun mut tekee työt, maksaa laskut ja hoitaa vielä hänen lapsetkin.
Argh että ottaa pannuun. Nimitän kaltaisiaan naisia loisiksi!
Mutta tiedoksi inho-exä, meillä menee kaikesta huolimatta hyvin, lapset ovat onnellisempia kuin koskaan sinun aikanasi ja myös ex-miehesi rakastaa minua niin kuin ei sinua koskaan voinut rakastaa päivääkään vaan tunnollisesti lasten takia sinua kesti.
Itse nyt kaksi vuotta erosta ja maksan ex-miehen ja nyksä lorvakkeen (siis työpäivää eivät ole tehneet) velkoja hamaan hautaan asti. Kyllä vihaksi pistää, mutta en jaksa enää jauhaa tilannetta joka ei tule muuttumaan koskaan minun edukseni tai lastenkaan, lapsethan tästä välillisesti myös kärsivät ikäväkyllä, kun minulla ei ole antaa lapsille harrastuksia tms. extraa koskaan. Nysä nauttii minun ahdingostani ja leventelee sillä miten paljon sai tavaraa (kodinkoneet tms.) firmastamme jonka takausvelkoja maksan loppuelämäni, kun exä ei hoitanut lainojaan...ei mene nallekarkit tasan ja joskus ajattelen että paha saa palkkansa,jonainpäivänä.
itsestäsi? Heh... päivän piristys aina tälläinen tarina.
Olitko sinä heidän suhteensa aikana katsomassa miten nainen pumppasi rahaa mieheltä?
Onpa puhunut hyvin mies sinun pienen pääsi pyörälle. Eiköhän se äijä itsekin ole sitä holtitonta elämää elänyt. Kertomasi nimittäni osui sen verran omaan itseeni, että exäni on juuri kuvailemasi kaltainen. Hänen piti suhteemme aikana hankkia sitä ja hankkia tätä, kallis autokin vaikka oli vielä vanha autolaina päällä. Ja jälkikäteen sitten syytti minua kaikista rahaongelmistaan ja vieläpä niin pitkälle sen asian on venyttänyt, ettei jo kohta 1,5 vuotta eron jälkeen ole suostunut maksamaan lapsestaan asianmukaisia elatusmaksuja.
Eiköhän se ole sinullakin oma armas kumppanisi, joka on raha-asioissaan ollut holtiton. Minkäköhän verran se miehesi exä on miestäsi edes kiristänyt, nuo miehet kun osaavat ihan itse leipoa omista existään vaikka minkälaisia hirviöitä omien valheellisten kertomustensa perusteella. Samaan aikaan kenties itse kiristystä harrastaen.. Onnittelut sinulle, että mitä todennäköisimmin olet mennyt siihen lankaan että uskot säälittävät valheelliset haukkumiset tästä miehesi entisestä puolisosta :)
Nyksä uskoo ihan mitä tää mies vaan kertoo...hohhoijaa. Minä olen myös kusessa exäni jättämien velkojen takia ja arvaa vain miten päin tämä asia on nyksälle mies kääntänyt. Minäpä tietysti olen syyllinen kaikkeen ...
No, jos sinulla on tuollaisia kokemuksia, niin ei se kaikissa suhteissa näin mene, aika ikävää yleistystä teet sinä puolestasi ex miehistä. Minä olen nyt tuntenut mieheni sen verran kauan, että voin omaan kokemukseeni perustuen sanoa, että hän ei todellakaan ole holtiton rahankäytössä. Hän moralisoi minua jo suurin piirtein siitä, että haaskaan rahaa, jos käyn kampaajalla kerran kolmessa kuukaudessa. Itse hän ei myöskään esim. ostaisi uusia vaatteita kuin siinä vaiheessa, kun entiset ovat kuluneet puhki. Aikamoiset traumat ilmeisesti jääneet raukalle ex elämästä....
Ja mieheni exän holtittoman rahankäytön allekirjoittavat myös kaikki mieheni sukulaiset, joiden voin sanoa olevan tässä asiassa täysin puolueettomia, koska he yhä vielä pitävät yheyttä exään. He eivät siis muulla tavoin ole mitenkään häntä mustamaalaamassa, mutta rahankäyttöään eivät hekään voi hyväksyä.
Ja vaikken ollutkaan itse luonnollisestikaan mieheni ja exänsä suhteen aikana katsomassa exän rahan käyttöä, niin kaipa jotain hänen asenteestaan kertoo sekin, että hän mieheni maksaman kohtuullisen ison elatusmaksun lisäksi vaati pitkään miestäni maksamaan puolet myös lapsen kaikista vaatehankinnoista. Kun mies sitten jossain vaiheessa ilmoitti vaatteiden sisältyvän elatusmaksuun, ei ex suostunut enää laittamaan ainuttakaan vaatetta lapsen mukaan hänen tullessaan meille. Näin ollen jouduimme sitten ostamaan lapselle omat vaatteet tänne.
Että tällaista. Minulla on mielestäni aika paljon perusteita olla raivostunut mieheni exälle, kun tuntuu, ettei mikään koskaan riitä ja aina ollaan vaatimassa lisää....nyt vireillä elatusapujuttu, mikä onkin sitten jo ihan oma tarinansa....
exälleni,mutta mitä se auttaa??? Ei se siitä miksikään muutu, nyksä säestää taustalla...sukulaiset tietää totuuden mutta eivät uskalla sanoa pojalleen....vaikeaa on, mutta ei auta kuin elää näillä korteilla mitä on.
Kyllä se vaan kuitenkin on niin, että nyksän on turha kuvitella tietävänsä asioitten todellista laitaa jos ei ole nähnyt miehensä ja exän välisiä viestejä tai kaikkia puheluja. Kyllä sun alkuperäisestä tekstistä vaan valitettavasti sen huomaa, että sokeana olet uskonut miehesi jutut. Miten tosissasi kuvittelet, että miehesi oli kuin mukamas joku uhri että nainen vain tuhlasi rahaa ja mies ei yhtään.. joo o..
Meilläkään ei exälle mene nykyään lapsen vaatteita, kertookohan sekin muille että minä en niitä suostu sinne laittamaan kun on itse kieltänyt laittamasta..
Ja on elatusavut vireillä kaikkien muittenkin asioitten lomassa. Se on tosiaan oma tarinansa.
Mutta ehkä sun silmäsi joskus avautuvat. Uskomatonta että jotkut ovat noin sokeita.
....sinullekin nämä asiat ovat todella henkilökohtaisia, kun näkemystäsi puolustat kynsin hampain. Joo, toki minäkin myönnän, etten täysin objektiivisesti pysty mieheni exään koskaan suhtautumaan, mutta sinisilmäisyydestä minua on turha syyttää. Uskon, että olen iältänikin jo sen verran sinua vanhempi, että elämänkokemuksemme ovat hieman eri tasolla.
Myönsin jo ensimmäisessä viestissäni, että omapa oli mieheni tyhmyys, kun velat kontoilleen otti. Mutta minulla on täysi oikeus moralisoida hänen exäänsä, joka ei euroakaan ole näistä veloista maksanut, vaikka muuten sai kyllä erossa tasan tarkkaan puolet kaikesta ja vähän enemmänkin.
Enkä nyt oikein ymmärrä tuota kommenttiasi teidän lapsen vaatetuksesta. Jos sinua on kielletty niitä mukaan laittamasta, niin miten tämä liittyy miedän tapaukseen? Me emme todellakaan ole kieltäneet, vaan päinvastoin pyytäneet exää laittamaan vaatetta mukaan, koska niinhän sen kuuluu mennä. Vaatteet sisältyvät elatusmaksuun ja silloin ex vastaa myös niiden hankinnasta.
Emmeköhän me molemmat katso asioita omasta näkövinkkelistämme joitakin kohtia kenties hiukan liioitellen, mutta uskon kuitenkin tietäväni milloin omat silmäni ovat auki ja milloin kiinni. Mieheni ei minun päähäni asioita syötä, ei edes tässä ex asiassa, kaikki mitä olen kertonut, on tullut todistettua exän itsensä taholta useaan otteeseen.
Ja yleistää että kaikilla on samoin kuin teillä itsellänne. Minä voin kokemuksesta sanoa että miehen exä oli täys paska toisten hyväksikäyttäjä, sen tietää anoppi ja koko suku, kaikki ovat häntä vihanneet. Eivät kyläilleet naimisissa ollessaan miehen sukulaisten luona, vaan mies yksin tapasi useimmiten sukulaisiaan. Exää ei haluttu nähdä kun oli täys kuspää. Vielä eron jälkeenkin yritti kerjätä rahaa anopilta ja exmieheltä, ihan vaan omaan juhlimiseensa kun ei itse ole viitsinyt töitä tehdä. Nyt on toisen "tosi sinisilmäisen" miehen elätettävänä ollut jo harvinaisen pitkään.