kuumat kyyneleesi
poskiemme välissä
suolaisina huulillani
sanot
että lähelläni
on hyvä olla
en vastaa
kyyneleet eivät valehtele
eikä sanoja tarvita
maailma kutistuu
on vain kaksi ihmistä
ja kylmä kiviseinä
selkääni vasten
ja kuumat kyyneleesi
poskiemme välissä
suolaisina huulillani
sanot
että lähelläni
on hyvä olla
en vastaa
kyyneleet eivät valehtele
eikä sanoja tarvita
maailma kutistuu
on vain kaksi ihmistä
ja kylmä kiviseinä
selkääni vasten
ja kuumat kyyneleesi
Vastaukset 24
Vanhimmat
Meri raivosi,
kun otit minut
rantakalliolla
viimeisen kerran.
Kuulin tyrskyjen kohinan
tunsin poskillani
kuumat kyyneleesi,
kun upposit minuun
viimeisen kerran.
Se oli voimakas runo! Onkohan se vanha vai ihan juuri runoiltu. Kiitos runostasi Laudi!
Eräs eniten pitämistäni maalauksista
on ..Raivoava meri...:/..
ja meni kauan, että sain sen haalittua itselleni :)
kummasti tuo meriaihe lumoaa tunturin lasta...
Ehkä se kertoo jotain minustakin :)
*kiitos itsellesi*
Ilja Repinillä on maalaus jossa iloinen pariskunta seisoo käsi kädessä rantakalliolla ja antaa myrskyävän meren kastella kamppeet. Siitä taulusta tulee hyvälle mielelle, mutta on varmasti minun varojeni ulottumattomissa :o).
Olikin aika poika maalaamaan,
ja taideakatemian käyneenä osasikin
pensselin käytön mestarillisesti :)
Tiedätkös. Minäkin löysin tuon taideteoksen eräästä nuhruisesta osto-ja myyntiliikkeestä!
Kun osuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan
se riittää, ja saa mielen lämpimäksi
vuosiksi eteenpäin :)Höh eikä se vienyt minuakaan perikatoon...leivällä ja vedellä ehkä jokunen aika...:))))))))))))
...löydät jonkun Repinin työn divarista eikä ole rahaa just sillä hetkellä mukana niin soittele! Minä kiinnitän taloni ja mantuni :o).
Pistää korvan taakse..
ja olisihan se mukavampi olla kaksinkin pienoisessa nälässä kuin yksin...:)...:/
...niin. Ja päiväthän kuluu kahdelleen puolta joutuisampaan. Ja yöt kanssa. :o)
...nämä vastaukset hukkuu täällä Suomi24:ssa...
No, kokeillaan uudelleen ja todetaan että oikeassapa olet :o).
Kun kairaa riitettä syksyisellä jäällä
onnistuu monesti saamaan kalaakin :)
Iltanuotion lämmössä maistuukin
sitten H.K.n Sininen :)
...
Laavun ylle laskeutuu rauha
erämaa sulkee yön sinisin
siivin kulkijat syliinsä
...erämaan huokailu, jonka kuulee
kun ei kuulu mitään...
Et ole luultavasti koskaan saanut mihinkään
runoosi näin paljon tunnetta kuin tähän!
Huh ja Wau!
Hei!
Kiitos viestistä! Olen kaipaillut kirjoituksiasi.
Joskus runboon tulee tunteita mukaan ihan itsestään.
Kun hiljaisuus kertoo enemmän kuin lausutut sanat
Kaksi ihmistä ovat yhtä
Muu häviää
Kun kaksi ihmistä ovat yhtä
Jäin vain miettimään…..
”ja kylmä kiviseinä
selkääni vasten”
Symboliikkaa …kylmä kiviseinä….
Runosi jättää miettimään…
10 pistettä huomiokyvystäsi! Siinä, juuri siinä on tämän runon arvoitus, tai avaimenreikä paremminkin.
Kiitos Sinulle Tytteli!
..nyt teit arvoituksen... :)
Avaimenreikä on sellainen josta voi kurkistaa sisälle salattuun maailmaan, tai ehkä jopa avata pääsyn sisälle.
Hyvin pienesti uskaltais kurkata
Ei salattuun maailmaan pitkään katsoa tohtis
Ja Arvaan
Avain on piilotettu , myös paikkaan salaiseen
näin varmaan
...voi löytää se
joka itsekin avainta kätkenyt on
ja on myös nokkela arvaaja
eikä suinkaan kylmä ja tunteeton
Avaimen kätkö lieneekö arvoitus ikuinen
- Se löytyykö lämmöllä sydämen
Vain harva voi ratkaista taian sen
- Ehkäpä koskaan saa sitä tietää en
se löytyy pohjalta silmien
se hehkuu lämmöstä katseiden
tai sydämen suojissa kotonaan
se odottaa rauhassa rakkaintaan
Silmien pohjalla kirkkaat veet
Kaikenko ovat jo kertoneet
Vai kätkeekö jotain kuitenkin
Jonka tietää saa vain tietenkin
Hän joka avaimen ojentaa
Suojella tahtoo ja rakastaa
hyvä ettet sitten lopettanutkaan runoilua.
Tässä on nimittäin helmi, todellinen helmi.
En yksinkertaisesti löydä sanoja, jotka olisivat
oikeita kuvaamaan runosi aiheuttamia tuntemuk-
sia.
Käsinkosketeltava tunnelma !
Piti kyllä lopettaa kirjoittaminen, mutta tämä vielä tuli ulos itsestään. Pakkohan se oli päästää. Kiitos, ja kiva kun pidit!