varjot lankeaa

Se lapsi, ilolla ja kaipuulla odotettu
Vihdoin käsivarsilla kaipaavilla
Tuo ihana suppusuu
Nirppanenä , tuhruttaja


Elämä kulkee, varjot lankeaa
Suuren surun viitan
tummien koskien humut
jäiset, harmaat veet
Vellovat vartensa myötä


Ei auta emon rakkaus
Ei sielunsa lempeä viesti
Ärjyy aallot
Pauhaa vain koskensa kuohu


Usein rannalla tuulessa vuottaa
Tuo äiti, rinnassaan murhe ja huoli
Miten ottaisi hän taakasta kaiken , jos voisi
….hänen huulensa toista kuin mantraa
Ei pysty muuhun hän enää
Emo kulkee yönsä näin valvoo…


Kipuina suurin syömmessään on
Vaikka lapsi on taivaansa lahja
Tuo ihana suppusuu nirppanenä , tuhruttaja
Vaan suuri on murheensa viitta


Myös toivoo emo , että lempeän
Voisi rakkauden syömmeensä löytää
Sen myötä varmaan voimia sais
Kun yönsä valvoo
ja itkevää
Näin sylissään heijaa ja kantaa…
9230
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

...kaksi rakastavaa
jotka voivat rakastaa yhden vahvaksi
ja muudostaa perheen jolloin on kolme
toisijaan rakastavaa.

tulipa vähän surullinen olo kauniista
ja herkästä runostasi
mutta minähän ajattelen aina liikoja.

paljon myötätuulta tarvii runosi nainen
joka onneen vie...rakkauteen.

huippu hyvä hyvä tapiontytteli!!!

Äänestä
  • Miten hienon viestin sinulta sainkaan :
    "...kaksi rakastavaa
    jotka voivat rakastaa yhden vahvaksi"

    ...Rakastaa vahvaksi....
    Kiitos Sinulle
    -tytteli-

    Äänestä

Sinun sielusi ja sydämesi jälki,
kauniina, herkkänä - surullisenakin luettavissa.

Kyllä nämä hiukan suruvoittoiset runot ovat Sinun
alaasi, ei siitä mihinkään pääse. Osaat kietoa
runoihisi tunteet, kyllä tämäkin on oiva esimerk-
ki siitä.

Äänestä
  • Sanat syntyivät eräänä aamuyönä valvoessani minulle tärkeän ihmisen tukena lähes koko yön.
    Muutin tuolloista tekstiäni laittamalla sekaan “omia tuntojani”….

    Tätähän se on , minun sieluni syövereissä kaikkeen tulee tummana virtaavan veen jälki.

    Hyvää alkanutta viikkoa Sinulle Lindasein (tuo nimeshän soi kuin kirkkaana soljuva sointi) :D…*hymyilen*

    Äänestä

  • Tapiontytteli kirjoitti:

    Sanat syntyivät eräänä aamuyönä valvoessani minulle tärkeän ihmisen tukena lähes koko yön.
    Muutin tuolloista tekstiäni laittamalla sekaan “omia tuntojani”….

    Tätähän se on , minun sieluni syövereissä kaikkeen tulee tummana virtaavan veen jälki.

    Hyvää alkanutta viikkoa Sinulle Lindasein (tuo nimeshän soi kuin kirkkaana soljuva sointi) :D…*hymyilen*

    kun valvoo toisen rinnalla yötä, on helppoa syn-
    nyttää tuntemuksistaan runoa hiljaa mielessään.
    Ja siirtää sitten paperille tai ruudulle, kun ai-
    ka on otollinen.

    Tietenkin omat tunnot nousee siinä päälimmäisek-
    si, ihan ymmärrettävää. Kuten niin monta kertaa
    aiemminkin on todettu, olemme siekkareita ja kul-
    jemme tummissa vesissä molemmat, se näkyy runois-
    samme.

    Mitä parhainta viikon alkua itsellesikin toivon.
    Voi että, kiitos ' nimeni ' soinnista. Pidän kyl-
    lä siitä, eipä sen puoleen.

    Äänestä

  • lindalinda1 kirjoitti:

    kun valvoo toisen rinnalla yötä, on helppoa syn-
    nyttää tuntemuksistaan runoa hiljaa mielessään.
    Ja siirtää sitten paperille tai ruudulle, kun ai-
    ka on otollinen.

    Tietenkin omat tunnot nousee siinä päälimmäisek-
    si, ihan ymmärrettävää. Kuten niin monta kertaa
    aiemminkin on todettu, olemme siekkareita ja kul-
    jemme tummissa vesissä molemmat, se näkyy runois-
    samme.

    Mitä parhainta viikon alkua itsellesikin toivon.
    Voi että, kiitos ' nimeni ' soinnista. Pidän kyl-
    lä siitä, eipä sen puoleen.

    ..Kun maailman virta vie tummiin vesiin voivat läheiset seurata sitä usein vain murtunein sydämin.
    - kaikki tueksi tarkoitettu tuntuu silloin niin vähäiseltä
    Mutta on uskottava siihen, että kaikki läsnäolo -äänetönkin antaa voimia

    - Ja kun itse on ikuisesti tummissa virroissa uinut ja välillä poukaman hengähtämiseen löytänyt, ajattelee että voisi ehkä jotenkin ymmärtää rannalla murheissaan valvovia.....
    No,tämä taas tätä mieli-kieli-kuviani...
    Mutta uskon , että ymmärrät sisällön...:)

    Nyt Hei
    sanoo tytteli

    Äänestä

  • Tapiontytteli kirjoitti:

    ..Kun maailman virta vie tummiin vesiin voivat läheiset seurata sitä usein vain murtunein sydämin.
    - kaikki tueksi tarkoitettu tuntuu silloin niin vähäiseltä
    Mutta on uskottava siihen, että kaikki läsnäolo -äänetönkin antaa voimia

    - Ja kun itse on ikuisesti tummissa virroissa uinut ja välillä poukaman hengähtämiseen löytänyt, ajattelee että voisi ehkä jotenkin ymmärtää rannalla murheissaan valvovia.....
    No,tämä taas tätä mieli-kieli-kuviani...
    Mutta uskon , että ymmärrät sisällön...:)

    Nyt Hei
    sanoo tytteli

    toivon löytyvän tänään, jossa voit hetken hengäh-
    tää ja antaa ajatuksillesi vapauden vaeltaa.
    Voimia myöskin jaksaa hänen rinnallaan, jonka
    vierellä valvoit. Läsnäolosi on ollut varmasti
    hänelle voimantuoja henkisesti.

    Tummia virtoja tässä itsekkin uin, ei voi mitään.
    Mutta mekin saamme voimaa pikkuisen toinen toi-
    sistamme, toivon niin.

    Nyt on pakko rientää, tie kutsuu taas kohta.

    Niin, ymmärsin kyllä sisällön - tietty.

    Äänestä

Vakavaa tekstiä 'Ei auta emon rakkaus'
Tunteita, jolloin ei edes rakkaus tunnu riittävän,
on aseeton elämää vastaa,
se vain täytyy ottaa niin,
mutta kukaan ei voi sille mitään, että jokainen ,siitä huolimatta, voi rakastaa.Ja toivoa..

Kiitos tästä koskettavasta runostasi T_t!
Uutta alkavaa viikkoa availlaan! :)

Äänestä
  • Emon rakkaus….
    Se ei hylkää eikä jätä….
    Juuri noin se menee kuin kirjoitit ”jolloin ei edes rakkaus tunnu riittävän, ” ,…….”siitä huolimatta, voi rakastaa.” - Ja rakastaa

    Kiitos viestistäsi , lämpimän tunteen sait aikaan :)
    Ja murunmukavaa viikkoa ”uudessa ajassa”….
    Toiv. tytteli

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tapiontytteli kirjoitti:

Se lapsi, ilolla ja kaipuulla odotettu
Vihdoin käsivarsilla kaipaavilla
Tuo ihana suppusuu
Nirppanenä , tuhruttaja


Elämä kulkee, varjot lankeaa
Suuren surun viitan
tummien koskien humut
jäiset, harmaat veet
Vellovat vartensa myötä


Ei auta emon rakkaus
Ei sielunsa lempeä viesti
Ärjyy aallot
Pauhaa vain koskensa kuohu


Usein rannalla tuulessa vuottaa
Tuo äiti, rinnassaan murhe ja huoli
Miten ottaisi hän taakasta kaiken , jos voisi
….hänen huulensa toista kuin mantraa
Ei pysty muuhun hän enää
Emo kulkee yönsä näin valvoo…


Kipuina suurin syömmessään on
Vaikka lapsi on taivaansa lahja
Tuo ihana suppusuu nirppanenä , tuhruttaja
Vaan suuri on murheensa viitta


Myös toivoo emo , että lempeän
Voisi rakkauden syömmeensä löytää
Sen myötä varmaan voimia sais
Kun yönsä valvoo
ja itkevää
Näin sylissään heijaa ja kantaa…

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu