Puree.....

koira puree esim. kun tullaan ulkoa sisälle ja aletaan ottaa ulkovaatteita pois...ihan kuin se ei tahtoisi sisälle tulla, vaikka lenkki olisi ollut pitkäkin. Jos se haluaa leikkiä, se alkaa purra. Luita sille on annettu ja leikitäänkin sen kanssa, mutta silloin kun se ei itse pyydä. Luulen että jonkin sortin komentelusta ja tylsistymisestä on kyse, vaikka yritetään antaa sille tekemistä. Lenkillä kulkee nätisti, ei uhoa muille koirille ja kotona leikkii muuten nätisti ja tottelee. Sen pureminen on kuin komentelemista meille ja se ei voi hyväksyä, että sitä silloin kielletään. Vähän sekavasti selitetty....

sattuupijuu kirjoitti:

koira puree esim. kun tullaan ulkoa sisälle ja aletaan ottaa ulkovaatteita pois...ihan kuin se ei tahtoisi sisälle tulla, vaikka lenkki olisi ollut pitkäkin. Jos se haluaa leikkiä, se alkaa purra. Luita sille on annettu ja leikitäänkin sen kanssa, mutta silloin kun se ei itse pyydä. Luulen että jonkin sortin komentelusta ja tylsistymisestä on kyse, vaikka yritetään antaa sille tekemistä. Lenkillä kulkee nätisti, ei uhoa muille koirille ja kotona leikkii muuten nätisti ja tottelee. Sen pureminen on kuin komentelemista meille ja se ei voi hyväksyä, että sitä silloin kielletään. Vähän sekavasti selitetty....

Lue lisää

Kyllä koira varmaan tahtoo tulla sisälle, mutta lenkin jäljiltä vielä adrenaliini jyllää. Into jää päälle, ja rentoutuminen ei onnistu. Ei varmaan johdu puruluiden puutteesta ja tuskin tylsistymisestäkään, kun koira muuten käyttäytyy noin hienosti :-)

Uskon hyvin, ettei kielto toimi, sekin on tuossa tilanteessa koiran haluamaa reagointia omistajan puolelta. Mitä koira tekee kun kiellät? Jatkaa entistä terhakkaammin kenties? Sanot, että olet kokeillut olla huomaamatta koiraa, mutta kuinka pitkän ajan ja kuinka jondonmukaisesti? Onko käynyt niin, että ensin kiellät, sitten jätät huomiotta, koira innostuu entisestään, ja kiellät taas? Huomioimattomuudessa tarvitaan johdonmukaisuutta. Jos lenkiltä tultaessa yrität tarjota sille ihmisen pureskelun vastineeksi leikkimistä, adrenaliinitaso ei suinkaan laske.

Jonkin ei-toivotun käyttäytymisen "sammuttamisessa" käy aina ensin niin, että ei-toivottu käytös lisääntyy ennen kuin siitä päästään eroon. Kun kyseessä on nuori koira, leikkisä ja rajojaan kokeileva, on oltava erityisen tarkka. Sallit kerran, saat varautua sallimaan aina.

Vaarallista aina ehdottaa jotain kun ei ole nähnyt tilannetta, ja siinä on tämän palstan suurin vaara. Mutta yksi vaihtoehto: kun tulette lenkiltä, kaikkien perheenjäsenten pitäisi ehdottomasti täysin torjua koiran "kiinni käyminen". Ei mitään puhetta, ei katsekontaktia, kädet puuskaan ja suojaan kainaloon. Kun koira on päässyt jo hiukan rajojen kokeilun makuun, ja sillä on muutama omistajan onnistunut "ärsyyntyminen" takanaan, se yrittää saada huomiota entistä raivoisammin. Koiran voi noteerata vasta, kun se on luovuttanut; okei, vaikka kuinka riekun, en saa perhettä mukaan. Alussa aikaa voi mennä vaikka kuinka, mutta käyttämällä milloin kieltämistä, milloin koiran leikkiin suostumista, milloin huomioimattomuutta, ainoastaan jatkat ja pahennat ongelmaa.

Koiralle voi opettaa rentoutumista ihan tietoisesti. Kun koira itse on rauhallinen, ehkä kaipaisi vähän rapsutusta ja hellyyttä, tarjoa sitä esimerkiksi niin, että silität makuulla olevaa koiraa pitkin vedoin koko selän mitalta tai etujaloista ylöspäin lapojen yli ja sitten selkää pitkin, ja ota käyttöön haluamasi "käsky", vaikka "rauha". Toistelet sitä rentoutuneelle koiralle, ja huolehdit samalla ettei mikään ulkopuolinen ärsyke pääse siihen väliin. Kun koira on yhdistänyt levon tunteen ja sanan, sitä voi pikkuhiljaa alkaa käyttää ärsykkeiden läsnäollessa, ja kas, yhtäkkiä sinulla on käytössä käsky, jolla onnistuessasi saat koiran relaamaan hektisissäkin tilanteissa.

Ja nyt varoituksen sana! EN OLE NÄHNYT TILANNETTA, suhtaudu varauksella ehdotukseeni. Se on netin ongelma. Ihmiset, jotka todella rakastavat nelijalkaisijaan, välittävät ja haluavat ehdottomasti niiden parasta, saattavat pahimmillaan saada täältä vastauksen, että läimäytä. Yksikään asiansa osaava ammattilainen ei koskaan menisi varauksettomasti neuvomaan mitään näkemättä mitä tapahtuu. Ainoa asia, mikä on varma, on se että pureskelullaan koira saavuttaa jotain itselleen palkitsevaa, jonka takia on kannattavaa toistaa sitä kerta kerran jälkeen. Mieti tarkkaan, mitä tapahtuu ennen kuin koira aloittaa, miten onneton pureskelluksi joutunut siihen reagoi, ja yritä koiran silmin miettiä, mitä koira sillä saavuttaa. Kun pääset koiran "palkinnosta" jyvälle, poista se. Onko se huomio? Vai sittenkin joku muu?

Tärkein. Onko olemassa vaara, että koiran leikkisän vaikka rajun hampaiden käytön kohteeksi voi osua lapsi? Oma tai naapurin? Ongelma on periaatteessa sama, mutta sen kiireellisyys on sitten ihan eri luokkaa.

sattuupijuu kirjoitti:

koira puree esim. kun tullaan ulkoa sisälle ja aletaan ottaa ulkovaatteita pois...ihan kuin se ei tahtoisi sisälle tulla, vaikka lenkki olisi ollut pitkäkin. Jos se haluaa leikkiä, se alkaa purra. Luita sille on annettu ja leikitäänkin sen kanssa, mutta silloin kun se ei itse pyydä. Luulen että jonkin sortin komentelusta ja tylsistymisestä on kyse, vaikka yritetään antaa sille tekemistä. Lenkillä kulkee nätisti, ei uhoa muille koirille ja kotona leikkii muuten nätisti ja tottelee. Sen pureminen on kuin komentelemista meille ja se ei voi hyväksyä, että sitä silloin kielletään. Vähän sekavasti selitetty....

Lue lisää

...meilläkin siis saman ikäinen iso rontti ja tuo pureminen on ongelma. Meillä koira ei pure aggressiivisuuttaan, vaan lähinnä kun haastelee leikkiin. Välillä olen huomaavinani, että koira jopa itse huomaa että ottaa liian kovaa kiinni ja vähän hellittää. Mutta kun on iso vaihde silmässä, niin sitten ei auta.

Pikkusipuli kirjoitti:

Kyllä koira varmaan tahtoo tulla sisälle, mutta lenkin jäljiltä vielä adrenaliini jyllää. Into jää päälle, ja rentoutuminen ei onnistu. Ei varmaan johdu puruluiden puutteesta ja tuskin tylsistymisestäkään, kun koira muuten käyttäytyy noin hienosti :-)

Uskon hyvin, ettei kielto toimi, sekin on tuossa tilanteessa koiran haluamaa reagointia omistajan puolelta. Mitä koira tekee kun kiellät? Jatkaa entistä terhakkaammin kenties? Sanot, että olet kokeillut olla huomaamatta koiraa, mutta kuinka pitkän ajan ja kuinka jondonmukaisesti? Onko käynyt niin, että ensin kiellät, sitten jätät huomiotta, koira innostuu entisestään, ja kiellät taas? Huomioimattomuudessa tarvitaan johdonmukaisuutta. Jos lenkiltä tultaessa yrität tarjota sille ihmisen pureskelun vastineeksi leikkimistä, adrenaliinitaso ei suinkaan laske.

Jonkin ei-toivotun käyttäytymisen "sammuttamisessa" käy aina ensin niin, että ei-toivottu käytös lisääntyy ennen kuin siitä päästään eroon. Kun kyseessä on nuori koira, leikkisä ja rajojaan kokeileva, on oltava erityisen tarkka. Sallit kerran, saat varautua sallimaan aina.

Vaarallista aina ehdottaa jotain kun ei ole nähnyt tilannetta, ja siinä on tämän palstan suurin vaara. Mutta yksi vaihtoehto: kun tulette lenkiltä, kaikkien perheenjäsenten pitäisi ehdottomasti täysin torjua koiran "kiinni käyminen". Ei mitään puhetta, ei katsekontaktia, kädet puuskaan ja suojaan kainaloon. Kun koira on päässyt jo hiukan rajojen kokeilun makuun, ja sillä on muutama omistajan onnistunut "ärsyyntyminen" takanaan, se yrittää saada huomiota entistä raivoisammin. Koiran voi noteerata vasta, kun se on luovuttanut; okei, vaikka kuinka riekun, en saa perhettä mukaan. Alussa aikaa voi mennä vaikka kuinka, mutta käyttämällä milloin kieltämistä, milloin koiran leikkiin suostumista, milloin huomioimattomuutta, ainoastaan jatkat ja pahennat ongelmaa.

Koiralle voi opettaa rentoutumista ihan tietoisesti. Kun koira itse on rauhallinen, ehkä kaipaisi vähän rapsutusta ja hellyyttä, tarjoa sitä esimerkiksi niin, että silität makuulla olevaa koiraa pitkin vedoin koko selän mitalta tai etujaloista ylöspäin lapojen yli ja sitten selkää pitkin, ja ota käyttöön haluamasi "käsky", vaikka "rauha". Toistelet sitä rentoutuneelle koiralle, ja huolehdit samalla ettei mikään ulkopuolinen ärsyke pääse siihen väliin. Kun koira on yhdistänyt levon tunteen ja sanan, sitä voi pikkuhiljaa alkaa käyttää ärsykkeiden läsnäollessa, ja kas, yhtäkkiä sinulla on käytössä käsky, jolla onnistuessasi saat koiran relaamaan hektisissäkin tilanteissa.

Ja nyt varoituksen sana! EN OLE NÄHNYT TILANNETTA, suhtaudu varauksella ehdotukseeni. Se on netin ongelma. Ihmiset, jotka todella rakastavat nelijalkaisijaan, välittävät ja haluavat ehdottomasti niiden parasta, saattavat pahimmillaan saada täältä vastauksen, että läimäytä. Yksikään asiansa osaava ammattilainen ei koskaan menisi varauksettomasti neuvomaan mitään näkemättä mitä tapahtuu. Ainoa asia, mikä on varma, on se että pureskelullaan koira saavuttaa jotain itselleen palkitsevaa, jonka takia on kannattavaa toistaa sitä kerta kerran jälkeen. Mieti tarkkaan, mitä tapahtuu ennen kuin koira aloittaa, miten onneton pureskelluksi joutunut siihen reagoi, ja yritä koiran silmin miettiä, mitä koira sillä saavuttaa. Kun pääset koiran "palkinnosta" jyvälle, poista se. Onko se huomio? Vai sittenkin joku muu?

Tärkein. Onko olemassa vaara, että koiran leikkisän vaikka rajun hampaiden käytön kohteeksi voi osua lapsi? Oma tai naapurin? Ongelma on periaatteessa sama, mutta sen kiireellisyys on sitten ihan eri luokkaa.

Lue lisää

Juuri näin! Koirat elävät täysin assosiaatioista! Älä suotta Pikkusipuli puolustele sanojasi, ilmiselvästi tiedät ja mikä tärkeintä, tunnet asiasi. Sanokoon muut mitä tahansa (ja varmasti sanovatkin)!

''Koiralle voi opettaa rentoutumista ihan tietoisesti. Kun koira itse on rauhallinen, ehkä kaipaisi vähän rapsutusta ja hellyyttä, tarjoa sitä esimerkiksi niin, että silität makuulla olevaa koiraa pitkin vedoin koko selän mitalta tai etujaloista ylöspäin lapojen yli ja sitten selkää pitkin, ja ota käyttöön haluamasi "käsky", vaikka "rauha". Toistelet sitä rentoutuneelle koiralle, ja huolehdit samalla ettei mikään ulkopuolinen ärsyke pääse siihen väliin. Kun koira on yhdistänyt levon tunteen ja sanan, sitä voi pikkuhiljaa alkaa käyttää ärsykkeiden läsnäollessa, ja kas, yhtäkkiä sinulla on käytössä käsky, jolla onnistuessasi saat koiran relaamaan hektisissäkin tilanteissa.''

Tässäpä oli jutun juoni! Kun koira käyttäytyy toivotulla tavalla, niin roppakaupalla hellyyttä ja paijaamista! Oppii yhdistämään tuon tietyn mielentilan ja huomion osoitukset. Tärkeää on myös tuon tilanteen selkeys ja häiriöttömyys. Koira ei tarvitse höpinää ja puhetta, pelkät eleet ja tunteet ovat parasta.

Pikkusipuli kirjoitti:

Kyllä koira varmaan tahtoo tulla sisälle, mutta lenkin jäljiltä vielä adrenaliini jyllää. Into jää päälle, ja rentoutuminen ei onnistu. Ei varmaan johdu puruluiden puutteesta ja tuskin tylsistymisestäkään, kun koira muuten käyttäytyy noin hienosti :-)

Uskon hyvin, ettei kielto toimi, sekin on tuossa tilanteessa koiran haluamaa reagointia omistajan puolelta. Mitä koira tekee kun kiellät? Jatkaa entistä terhakkaammin kenties? Sanot, että olet kokeillut olla huomaamatta koiraa, mutta kuinka pitkän ajan ja kuinka jondonmukaisesti? Onko käynyt niin, että ensin kiellät, sitten jätät huomiotta, koira innostuu entisestään, ja kiellät taas? Huomioimattomuudessa tarvitaan johdonmukaisuutta. Jos lenkiltä tultaessa yrität tarjota sille ihmisen pureskelun vastineeksi leikkimistä, adrenaliinitaso ei suinkaan laske.

Jonkin ei-toivotun käyttäytymisen "sammuttamisessa" käy aina ensin niin, että ei-toivottu käytös lisääntyy ennen kuin siitä päästään eroon. Kun kyseessä on nuori koira, leikkisä ja rajojaan kokeileva, on oltava erityisen tarkka. Sallit kerran, saat varautua sallimaan aina.

Vaarallista aina ehdottaa jotain kun ei ole nähnyt tilannetta, ja siinä on tämän palstan suurin vaara. Mutta yksi vaihtoehto: kun tulette lenkiltä, kaikkien perheenjäsenten pitäisi ehdottomasti täysin torjua koiran "kiinni käyminen". Ei mitään puhetta, ei katsekontaktia, kädet puuskaan ja suojaan kainaloon. Kun koira on päässyt jo hiukan rajojen kokeilun makuun, ja sillä on muutama omistajan onnistunut "ärsyyntyminen" takanaan, se yrittää saada huomiota entistä raivoisammin. Koiran voi noteerata vasta, kun se on luovuttanut; okei, vaikka kuinka riekun, en saa perhettä mukaan. Alussa aikaa voi mennä vaikka kuinka, mutta käyttämällä milloin kieltämistä, milloin koiran leikkiin suostumista, milloin huomioimattomuutta, ainoastaan jatkat ja pahennat ongelmaa.

Koiralle voi opettaa rentoutumista ihan tietoisesti. Kun koira itse on rauhallinen, ehkä kaipaisi vähän rapsutusta ja hellyyttä, tarjoa sitä esimerkiksi niin, että silität makuulla olevaa koiraa pitkin vedoin koko selän mitalta tai etujaloista ylöspäin lapojen yli ja sitten selkää pitkin, ja ota käyttöön haluamasi "käsky", vaikka "rauha". Toistelet sitä rentoutuneelle koiralle, ja huolehdit samalla ettei mikään ulkopuolinen ärsyke pääse siihen väliin. Kun koira on yhdistänyt levon tunteen ja sanan, sitä voi pikkuhiljaa alkaa käyttää ärsykkeiden läsnäollessa, ja kas, yhtäkkiä sinulla on käytössä käsky, jolla onnistuessasi saat koiran relaamaan hektisissäkin tilanteissa.

Ja nyt varoituksen sana! EN OLE NÄHNYT TILANNETTA, suhtaudu varauksella ehdotukseeni. Se on netin ongelma. Ihmiset, jotka todella rakastavat nelijalkaisijaan, välittävät ja haluavat ehdottomasti niiden parasta, saattavat pahimmillaan saada täältä vastauksen, että läimäytä. Yksikään asiansa osaava ammattilainen ei koskaan menisi varauksettomasti neuvomaan mitään näkemättä mitä tapahtuu. Ainoa asia, mikä on varma, on se että pureskelullaan koira saavuttaa jotain itselleen palkitsevaa, jonka takia on kannattavaa toistaa sitä kerta kerran jälkeen. Mieti tarkkaan, mitä tapahtuu ennen kuin koira aloittaa, miten onneton pureskelluksi joutunut siihen reagoi, ja yritä koiran silmin miettiä, mitä koira sillä saavuttaa. Kun pääset koiran "palkinnosta" jyvälle, poista se. Onko se huomio? Vai sittenkin joku muu?

Tärkein. Onko olemassa vaara, että koiran leikkisän vaikka rajun hampaiden käytön kohteeksi voi osua lapsi? Oma tai naapurin? Ongelma on periaatteessa sama, mutta sen kiireellisyys on sitten ihan eri luokkaa.

Lue lisää

tuon huomioimattomuuden kannalla minäkin olen ja otamme neuvostasi vaarin. Se on vain niin vaikeaa, mutta yritämme paremmin :) Meidän koira on sen verran kovapäinen, että sitä on turha kovilla keinoilla yrittää opettaa, eikä sellainen ole muutenkaan minusta oikea tapa. Koira on aivan ihana ja meille hyvin rakas

sattuupijuu kirjoitti:

tuon huomioimattomuuden kannalla minäkin olen ja otamme neuvostasi vaarin. Se on vain niin vaikeaa, mutta yritämme paremmin :) Meidän koira on sen verran kovapäinen, että sitä on turha kovilla keinoilla yrittää opettaa, eikä sellainen ole muutenkaan minusta oikea tapa. Koira on aivan ihana ja meille hyvin rakas

Lue lisää

Joo... Miten luulet, että koiralaumassa korkea-arvoisempi kertoo alempiarvoiselle, että nyt ei pinna enää kestä tuota riekkumista? Mieti sitä ja pohdi mikä tapa on koiran kannalta se oikea tapa kertoa sille koiralle se syvin totuus... Jos koirasi on sinulle rakas, niin opettelet sen kielen etkä laita sitä opettelemaan omaasi!

ihqdaa! kirjoitti:

Joo... Miten luulet, että koiralaumassa korkea-arvoisempi kertoo alempiarvoiselle, että nyt ei pinna enää kestä tuota riekkumista? Mieti sitä ja pohdi mikä tapa on koiran kannalta se oikea tapa kertoa sille koiralle se syvin totuus... Jos koirasi on sinulle rakas, niin opettelet sen kielen etkä laita sitä opettelemaan omaasi!

Lue lisää

Tähän on ihan pakko sanoa,että kun viimekädessä en tiedä mitä tarkoitat,niin ongelma on siinä,miten on saanut kuvaa tai muodostanut sitä ;)

Eli joku sanoo,että johtajakoira selättää,emä nappaa pentua niskasta ym.
Ja sitten on niitä,jotka on sitä mieltä,että ei se ihan välttämättä noin mene.Tai jos menee,niin miksi.

Mutta tosiaan,jos koira on rakas,niin eipä ole pahitteeksi opiskella sitä koiran kieltä,ja nimenomaan hyvin.

ihqdaa! kirjoitti:

Joo... Miten luulet, että koiralaumassa korkea-arvoisempi kertoo alempiarvoiselle, että nyt ei pinna enää kestä tuota riekkumista? Mieti sitä ja pohdi mikä tapa on koiran kannalta se oikea tapa kertoa sille koiralle se syvin totuus... Jos koirasi on sinulle rakas, niin opettelet sen kielen etkä laita sitä opettelemaan omaasi!

Lue lisää

no tässä tapauksessa juuri puhutaan sitä koirien kieltä :) Jos ei käyttäydy kunnolla, niin lauma ei hyväksy. Eli ei huomioi sitä. On turhaa alkaa kovalle koiralle ottamaan kovia otteita ja viestittää sillä, että johtaja on arvaamaton ja päällekäyvä. Lauman korkea-arvoisempi on turvallinen ja siihen pitää voida luottaa. Minä haluan koirani tottelevan minua, koska se haluaa sitä, eikä siksi että se pelkää kovia otteita. Mielummin mielenvoimalla kuin muulla voimalla. On olemassa niin kovia rotuja/koiria, jotka eivät voiman alla alistu.

........... kirjoitti:

no tässä tapauksessa juuri puhutaan sitä koirien kieltä :) Jos ei käyttäydy kunnolla, niin lauma ei hyväksy. Eli ei huomioi sitä. On turhaa alkaa kovalle koiralle ottamaan kovia otteita ja viestittää sillä, että johtaja on arvaamaton ja päällekäyvä. Lauman korkea-arvoisempi on turvallinen ja siihen pitää voida luottaa. Minä haluan koirani tottelevan minua, koska se haluaa sitä, eikä siksi että se pelkää kovia otteita. Mielummin mielenvoimalla kuin muulla voimalla. On olemassa niin kovia rotuja/koiria, jotka eivät voiman alla alistu.

Lue lisää

Mitäs jos koira jatkaa tekemistään huomioimattomuudesta huolimatta. jatkaa ja jatkaa ja jatkaa. Lopettaa vasta kun on itse niin väsynyt, että nukahtaa? Sellaisiakin on? Mites niille kerrot totuuden, kun ne huomioimattmuutta käyttävät vain hyväkseen?

..//.. kirjoitti:

Mitäs jos koira jatkaa tekemistään huomioimattomuudesta huolimatta. jatkaa ja jatkaa ja jatkaa. Lopettaa vasta kun on itse niin väsynyt, että nukahtaa? Sellaisiakin on? Mites niille kerrot totuuden, kun ne huomioimattmuutta käyttävät vain hyväkseen?

Lue lisää

Koira ei käytä huomioimattomuutta hyväkseen. Ei missään nimessä. Se on pennusta asti selvä merkki koiralle, että sen tekemiset eivät uppoa just nyt. Emo kyllästyessään tyrkkää hälinöivän pennun kauemmas tai poistuu itse. Lauman ulkopuolelle jääminen on koiralle sellainen huutomerkki, että se yrittää kaikkensa päästäkseen uudelleen porukkaan. Pahin rangaistus, jonka koira ymmärtää. Paino sanalla "ymmärtää". Koiran voi toki saada alistettua ja tottelemaan pelosta jotain fyysistä pakotetta käyttämällä, mutta rangaistusmuotona se on sellainen, jota koira ei käsitä, ainoastaan pelkää ja tuntee itsensä sen jälkeen omistajan kanssa epävarmaksi. En lähde tästä aiheesta paasaamaan enempää, menee seinille vaan.

Ja kyllä, tässä kysytään kärsivällisyyttä. Jos alkaa nukuttaa kesken kaiken, sen kun painuu koiraa huomioimatta pehkuihin :-) En ole vielä nähnyt koiraa, joka tuntia kauempaa jaksaisi. Mutta olen nähnyt ihmisiä, jotka eivät jaksa minuuttiakaan.

Pikkusipuli kirjoitti:

Koira ei käytä huomioimattomuutta hyväkseen. Ei missään nimessä. Se on pennusta asti selvä merkki koiralle, että sen tekemiset eivät uppoa just nyt. Emo kyllästyessään tyrkkää hälinöivän pennun kauemmas tai poistuu itse. Lauman ulkopuolelle jääminen on koiralle sellainen huutomerkki, että se yrittää kaikkensa päästäkseen uudelleen porukkaan. Pahin rangaistus, jonka koira ymmärtää. Paino sanalla "ymmärtää". Koiran voi toki saada alistettua ja tottelemaan pelosta jotain fyysistä pakotetta käyttämällä, mutta rangaistusmuotona se on sellainen, jota koira ei käsitä, ainoastaan pelkää ja tuntee itsensä sen jälkeen omistajan kanssa epävarmaksi. En lähde tästä aiheesta paasaamaan enempää, menee seinille vaan.

Ja kyllä, tässä kysytään kärsivällisyyttä. Jos alkaa nukuttaa kesken kaiken, sen kun painuu koiraa huomioimatta pehkuihin :-) En ole vielä nähnyt koiraa, joka tuntia kauempaa jaksaisi. Mutta olen nähnyt ihmisiä, jotka eivät jaksa minuuttiakaan.

Lue lisää

Minulla on kotona emä ja sen 6 kuinen pentu. Kyllä se emä sille pennulle rähähtelee vähän väliä, kun nassikka hyppii silmille. ja niiden keskeiset välit ovat kuule niin hyvät, että kimpassa nukutaan ja toista hoidetaan ja hyväksytään. Ehkäpä äippä ei halua ajaa pentuaan lauman ulkopuolelle. Ehkäpä se katsoo paremmaksi opettaa sille kunnioituksen näin, ettei tarvitse pennun turvallisuutta vaarantaa jättämällä se laumasta pois. Henkinen väkivalta ersus fyysinen... Mielestäni henkinen on jopa pahempaa!

Hmmm... kirjoitti:

Minulla on kotona emä ja sen 6 kuinen pentu. Kyllä se emä sille pennulle rähähtelee vähän väliä, kun nassikka hyppii silmille. ja niiden keskeiset välit ovat kuule niin hyvät, että kimpassa nukutaan ja toista hoidetaan ja hyväksytään. Ehkäpä äippä ei halua ajaa pentuaan lauman ulkopuolelle. Ehkäpä se katsoo paremmaksi opettaa sille kunnioituksen näin, ettei tarvitse pennun turvallisuutta vaarantaa jättämällä se laumasta pois. Henkinen väkivalta ersus fyysinen... Mielestäni henkinen on jopa pahempaa!

Lue lisää

Ei niin yhtään, ei henkistä eikä fyysistä, siunatkoon!! Huomioimattomuus ei ole väkivaltaa, se on koiran normaalia kieltä. Vai ainako leikit kun koira sitä haluaa? Tuskin. Se on huomioimattomuutta.

Emo ja kuusi kuukautta vanha pentu on vähän eri asia kuin 6-viikkoa vanha pentu. Millekään alle luovutusikäiselle pennulle ei narttuni ole koskaan räyhänneet. Ja silloin opetellaan ne ensimmäiset laumasäännöt. Kyllä meilläkin isä ja poika kinastelevat silloin tällöin, mutta isäkään ei KOSKAAN räyhännyt pienille pennuille. Nyt puhutaan aidasta ja seipäästä.

Pikkusipuli kirjoitti:

Ei niin yhtään, ei henkistä eikä fyysistä, siunatkoon!! Huomioimattomuus ei ole väkivaltaa, se on koiran normaalia kieltä. Vai ainako leikit kun koira sitä haluaa? Tuskin. Se on huomioimattomuutta.

Emo ja kuusi kuukautta vanha pentu on vähän eri asia kuin 6-viikkoa vanha pentu. Millekään alle luovutusikäiselle pennulle ei narttuni ole koskaan räyhänneet. Ja silloin opetellaan ne ensimmäiset laumasäännöt. Kyllä meilläkin isä ja poika kinastelevat silloin tällöin, mutta isäkään ei KOSKAAN räyhännyt pienille pennuille. Nyt puhutaan aidasta ja seipäästä.

Lue lisää

Ei kai kukaan pikkupennuille rähähtelystä ole puhunut? Kyllä itsellänikin pennut saavat tehdä mitä mielivät ja huomioimattomuus on käytössä ihan samaan tapaan, mutta ehkä oma rotuni sitten vaan on sen verran aktiivisempi ja kovapäisempi, että 6-kuiselle nassikalle ei enää tehoa, vakka jättäisit kuinka sen tekoset huomiotta. Kyllä minäkin aina ensin kokeilen jättää esim. sen hiljattain keksityn lahkeessa roikkumisen huomioimatta, mutta kun pennulle se vaan on selvä merkki, että se saa tekosiaan jatkaa! Pakkohan minun on sitä lopulta kieltää ja jollei tehoa, niin ihan fyysisesti ottaa sitä niskavilloista kiinni ja kertoa sille näin, että en halua farkkujeni olevan kaikkien ihan riekaleina. Ei sekään ole väkivaltaa, vaan koirien omaa kieltä, joka vaan on joissakin tapauksissa huomioimattomuutta tehokkaampi keino viestittää vietikkäälle ja villille nassikalle, että nyt riittää! Jos rotuni olisikin joku laiskanpulskea sohvarotu, niin varmaan riittäisikin ihan pelkkä huomiotta jättäminen, mutta kun vuosikymmeniä ollaan jalostettu näitä vietikkäitä koiria juurikin puremaan ja aktiivisesti kontaktia ottamaan, niin mitä ihmettä minä sellaisen pennun kanssa pelkällä huomioimattomuudella teen?

Kun koira sitten lopettaa kiellon jälkeen mitä ikinä se olikaan mistä sitä kiellettiin, niin KEHUTAAN! Koirien kanssa tulee olla hyvin mustavalkoinen. Pahanteosta seuraa kielto, kiellon tottelemisesta kehuja ja kiellon tottelematta jättämisestä rangaistus. Kun koira viimeistään rangaistuksen jälkeen lopettaa eli tottelee, niin taas kehutaan. Huomaatteko: hyvin mustaa ja valkoista! Oikeasta teosta palkka ja väärästä rangaistus.

Ihan sama mitä kukkahattukeinoja teille markkinoidaan muka pehmeinä ja koiraystävällisinä keinoina... Tosiasia on, että näin te kerrotte eläimelle selkeästi mitä se saa tehdä ja mitä ei. Näin se eläin oppii. Pitää pikkuisen osata lukea koiraansa ja katsoa, että jos rangaistuksen jälkeen teko jatkuu, niin ollaan oltu liian lepsuja tai jos sen jälkeen koira menee matalaksi ja kyyristelee, niin ollaan oltu liian kovia. Jokaiselle koiralle on omat volyyminsä, millä tätä oppia noudatetaan. Omistajan tehtävä on osata lukea koiraansa niin, että ei rankaise turhan kovaa tai lepsusti. Joka kerta lopetetaan palkkaan, sillä jokainen oppimiskertahan loppuu aina toivottuun tilanteeseen (tai sen pitäisi loppua), niin että päästään palkkaamaan koira. Tämä konsti on paljon reilumpi laumaeläimelle, kun joku päätön huomioimattomuus. Mihin silläkin pyritään ja mitä muuta koira siitä oppii, kun että pomo on inhottava ja epälooginen!

noinkaan mene. Jos koira tekee jotain mistä emme pidä (siis puree) ja sitä kielletään, niin on turha koventaa otteita, koska sitä vähemmän viesti menee perille ja sitä enemmän koira innostuu puremisesta. Ei ne koirat typeriä ole ja ymmärtää tämäkin varmasti mitä ei tarkoittaa (sen huomaa muissa asioissa, tottelee muuten)ja jos tukkapöllyksi asti menisi niin varmasti koira hyökkäisi päälle. Nämä kaikki asiat riippuu koiran luonteesta ja joillekin varmasti tuollainen toimii, mutta ei meillä. Meillä on loogisesti kerran kielletty on aina kielletty ja kutein aikaisemmin jo kerroin, koira tottelee muuten moitteettomasti. Sehän on selvä, että koira menee sekaisin, jollei selkeitä rajoja ole.

mainita kirjoitti:

Kun koira sitten lopettaa kiellon jälkeen mitä ikinä se olikaan mistä sitä kiellettiin, niin KEHUTAAN! Koirien kanssa tulee olla hyvin mustavalkoinen. Pahanteosta seuraa kielto, kiellon tottelemisesta kehuja ja kiellon tottelematta jättämisestä rangaistus. Kun koira viimeistään rangaistuksen jälkeen lopettaa eli tottelee, niin taas kehutaan. Huomaatteko: hyvin mustaa ja valkoista! Oikeasta teosta palkka ja väärästä rangaistus.

Ihan sama mitä kukkahattukeinoja teille markkinoidaan muka pehmeinä ja koiraystävällisinä keinoina... Tosiasia on, että näin te kerrotte eläimelle selkeästi mitä se saa tehdä ja mitä ei. Näin se eläin oppii. Pitää pikkuisen osata lukea koiraansa ja katsoa, että jos rangaistuksen jälkeen teko jatkuu, niin ollaan oltu liian lepsuja tai jos sen jälkeen koira menee matalaksi ja kyyristelee, niin ollaan oltu liian kovia. Jokaiselle koiralle on omat volyyminsä, millä tätä oppia noudatetaan. Omistajan tehtävä on osata lukea koiraansa niin, että ei rankaise turhan kovaa tai lepsusti. Joka kerta lopetetaan palkkaan, sillä jokainen oppimiskertahan loppuu aina toivottuun tilanteeseen (tai sen pitäisi loppua), niin että päästään palkkaamaan koira. Tämä konsti on paljon reilumpi laumaeläimelle, kun joku päätön huomioimattomuus. Mihin silläkin pyritään ja mitä muuta koira siitä oppii, kun että pomo on inhottava ja epälooginen!

Lue lisää

Huomioimattomuudella viestitetään koiralle, ettei olla kiinnostuneita sen tekemisistä. Jos koira puree tai tekee muuta kiellettyä saadakseen huomiota, on parempi olla huomioimatta sitä, koska huomiohan on juuri se mitä koira käytöksellään hakee. Jos huomiota ei saada, koira lopettaa tekemisensä, koska vaikutus ei ole sen mukainen mihin koira pyrkii. Jos reagoi koiran huomion hakemiseen, tässä tapauksessa puremiseen, koira tietää, että se toimii ja tekee niin aina halutessaan huomiota. Oli omistajan/ihmisen reaktio kiellettyyn tekemiseen sitten hyvä tai huono, ei ole koiralle väliä, koska tavoite on saavutettu ja ihmisen huomio saatu. Koira oppii siitä, että ei toivotulla käyttäytymisellä ei saavuta mitään ja näin ollen ei toivottu käyttäytyminen ei kannata. Koira oppii sen helposti ja tapa on reilumpi laumaeläimelle eikä se koe sitä inhottavana tai epäloogisena.

sattuupijuu kirjoitti:

noinkaan mene. Jos koira tekee jotain mistä emme pidä (siis puree) ja sitä kielletään, niin on turha koventaa otteita, koska sitä vähemmän viesti menee perille ja sitä enemmän koira innostuu puremisesta. Ei ne koirat typeriä ole ja ymmärtää tämäkin varmasti mitä ei tarkoittaa (sen huomaa muissa asioissa, tottelee muuten)ja jos tukkapöllyksi asti menisi niin varmasti koira hyökkäisi päälle. Nämä kaikki asiat riippuu koiran luonteesta ja joillekin varmasti tuollainen toimii, mutta ei meillä. Meillä on loogisesti kerran kielletty on aina kielletty ja kutein aikaisemmin jo kerroin, koira tottelee muuten moitteettomasti. Sehän on selvä, että koira menee sekaisin, jollei selkeitä rajoja ole.

Lue lisää

piski ollut, joka sormille tuli, kun kiellettiin tukkapöllyllä. Se onkin sitten jo ongelma ihan erikseen ja vati kunnon sakinhivutuksen, jotta saatiin se loppumaan. Nuissa kakkoskierroksen koirissa on se vika, että aina ei tarkkaan tiedä, että mistä se käytös johtuu ja juurensa juontaa mutta jos koira teitä kohden aggressiivisesti käyttäytyy, niin on teillä ihan täysi oikeus siinä kohden sille kertoa, että nyt tippuu jumankauta taivas niskaan ja kovaa! Siinä kohden pitää olla sitten jo tosissaan pyhää vihaa täynnä ja saada se piski pelästymään ja käsittämään, että ihmiseen ei aggressiivisesti kosketa ja että helpomalla pääsee, kun vaan tottelee sitä ekaa EItä...

........ kirjoitti:

Huomioimattomuudella viestitetään koiralle, ettei olla kiinnostuneita sen tekemisistä. Jos koira puree tai tekee muuta kiellettyä saadakseen huomiota, on parempi olla huomioimatta sitä, koska huomiohan on juuri se mitä koira käytöksellään hakee. Jos huomiota ei saada, koira lopettaa tekemisensä, koska vaikutus ei ole sen mukainen mihin koira pyrkii. Jos reagoi koiran huomion hakemiseen, tässä tapauksessa puremiseen, koira tietää, että se toimii ja tekee niin aina halutessaan huomiota. Oli omistajan/ihmisen reaktio kiellettyyn tekemiseen sitten hyvä tai huono, ei ole koiralle väliä, koska tavoite on saavutettu ja ihmisen huomio saatu. Koira oppii siitä, että ei toivotulla käyttäytymisellä ei saavuta mitään ja näin ollen ei toivottu käyttäytyminen ei kannata. Koira oppii sen helposti ja tapa on reilumpi laumaeläimelle eikä se koe sitä inhottavana tai epäloogisena.

Lue lisää

Kun tuota omaa koiralaumaani nyt tässä olen seuraillut jo vuosia, niin olen huomannut, että jos nuoremmat menevät vanhempien luokse huomiota kerjäämään, niin ei se vanhempi suinkaan jätä tätä kakaraa huomiotta, vaan se ärähtää sille kakaralle. Mielestäni se tapa on laumaeläimelle reilu, kun se on koirien omaa kieltä. Koira joka jätetään huomiotta jää hukkateille, eikä ymmärrä mistä moinen kylmä mökötys johtuu. Pahimmassa tapauksessa tämä kylmä mököttäjä vielä sulkee sen koiraparan lauman ulkopuolelle ja antaa poloisen näin ymmärtää ettei se kuulu laumaan. Mikä onkaan laumaeläimelle jo ihan selviämisenkin kannalta se kaikkein tärkein asia? LAUMA!!! Lauman ulkopuolelle joutuminen on kamalan turvatonta ja pelottavaa! Lunnossa se tarkoittaa kuolemaa! Tuollainen mökötysmetodi on henkistä väkivaltaa koiraa kohtaan pahimmillaan! Ihmisen mielestä se varmaan on sitten pehmeä keino tai jotakin muuta yhtä typerää, mutta koira haluaa puhua koirien kieltä ja siihen valitettavasti kuuluu osana ärähdykset ja puremiset halusi ihminen sitä tai ei. Lauman hylkääminen tai totaalinen dissaaminen ei ole edes sen pahnanpohjimaisen osa! Sekin kuuluu laumaan ja saa osakseen laumanjohtajan suojan uhkaa vastaan tarvittaessa!

??? kirjoitti:

Kun tuota omaa koiralaumaani nyt tässä olen seuraillut jo vuosia, niin olen huomannut, että jos nuoremmat menevät vanhempien luokse huomiota kerjäämään, niin ei se vanhempi suinkaan jätä tätä kakaraa huomiotta, vaan se ärähtää sille kakaralle. Mielestäni se tapa on laumaeläimelle reilu, kun se on koirien omaa kieltä. Koira joka jätetään huomiotta jää hukkateille, eikä ymmärrä mistä moinen kylmä mökötys johtuu. Pahimmassa tapauksessa tämä kylmä mököttäjä vielä sulkee sen koiraparan lauman ulkopuolelle ja antaa poloisen näin ymmärtää ettei se kuulu laumaan. Mikä onkaan laumaeläimelle jo ihan selviämisenkin kannalta se kaikkein tärkein asia? LAUMA!!! Lauman ulkopuolelle joutuminen on kamalan turvatonta ja pelottavaa! Lunnossa se tarkoittaa kuolemaa! Tuollainen mökötysmetodi on henkistä väkivaltaa koiraa kohtaan pahimmillaan! Ihmisen mielestä se varmaan on sitten pehmeä keino tai jotakin muuta yhtä typerää, mutta koira haluaa puhua koirien kieltä ja siihen valitettavasti kuuluu osana ärähdykset ja puremiset halusi ihminen sitä tai ei. Lauman hylkääminen tai totaalinen dissaaminen ei ole edes sen pahnanpohjimaisen osa! Sekin kuuluu laumaan ja saa osakseen laumanjohtajan suojan uhkaa vastaan tarvittaessa!

Lue lisää

Kun meidän nuoripentu menee huomiota hakemaan vanhimmalta, tämä kääntää vain kylkeä ja tuskin katsoo koko pentua. Sehän on juuri se rangaistus pennulle, että uhataan erottaa laumasta jos ei ole kunnolla. Se on se ultimaattinen uhka koiralle, laumaeläimelle, ja tepsii lähes poikkeuksetta. Kyllä se vanhempi turre välillä leikkii pennun kanssa, mutta tekee sen silloin kun itse haluaa :)

hippuli kirjoitti:

Kun meidän nuoripentu menee huomiota hakemaan vanhimmalta, tämä kääntää vain kylkeä ja tuskin katsoo koko pentua. Sehän on juuri se rangaistus pennulle, että uhataan erottaa laumasta jos ei ole kunnolla. Se on se ultimaattinen uhka koiralle, laumaeläimelle, ja tepsii lähes poikkeuksetta. Kyllä se vanhempi turre välillä leikkii pennun kanssa, mutta tekee sen silloin kun itse haluaa :)

Lue lisää

Itse asiassa se ei ole rangaistus.Se on rauhoittava signaali ;)
Ja sinulla on tosi fiksu se vanhempi turre,kun hanskaa koiran kielen noin hienosti :O)