ansiosidonnaista käytetty ja vielä 400 päivää jäljellä.
Kysynkin,onko minun otettava työtä vastaan,jossa saan pienempää palkkaa kun ansiosidonnainen päiväraha.
Eli minulle jäisi käteen vahempi kun työttömänä?
En myöskään eläisi sillä,ilman että olisin välillä syömättä.
Voiko työnvälitys antaa karenssia jos en mene.
Kysynkin,onko minun otettava työtä vastaan,jossa saan pienempää palkkaa kun ansiosidonnainen päiväraha.
Eli minulle jäisi käteen vahempi kun työttömänä?
En myöskään eläisi sillä,ilman että olisin välillä syömättä.
Voiko työnvälitys antaa karenssia jos en mene.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ensi viikolla,en ole tehnyt työsopimusta ja vain haastattelussa kävin,suullisesti sovittiin että menen.
Voinko olla menemättä ja työ olisi provisiopalkkanen jossa takuupalkka todella surkea eli alle ansiosidonnaisen.
Olenko minä hölmö jos menen ja miten käy tulevan päivärahani?
Periaatteessa provisiopalkkaista työtä ei tarvitse hakea ja työkkärikin voi provisiopalkkaista työtä osoittaa vain, jos työnhakusuunnitelmassa on niin sovittu.
Vaan kun olet mennyt hakemaan ja sopimaan, niin tilanne on toinen.
...Voinko olla menemättä ja työ olisi provisiopalkkanen jossa takuupalkka todella surkea eli alle ansiosidonnaisen...
Tuossapa käy niin, että jos et mene ja työkkäri saa tietää siitä, että sinulle on työtä tarjottu ja olet työstä sopinut (suullinenkin sopimus pätee), niin se tietää kahden kuukauden karenssia työstä kieltäytymisen vuoksi.
...Olenko minä hölmö jos menen ja miten käy tulevan päivärahani?...
Hölmöyteen en ota kantaa, sillä mistäpä kaikkia työttömyysturvan kommervenkkeja ja lopullista työtarjousta aina tietää.
Mitä tulee päivärahaasi, niin kun sinulla on kertynyt 34 viikkoa (n. 8 kk) työssäoloa 24 kk:n aikana sellaisessa työssä, jossa työaika on vähintään 18 h/kalenteriviikko, päivärahasi menee uudelleen määrittelyyn. Tosin on 80 %:n suojasäännös, vaan ei se taida paljoa lämmittää.
...Kysynkin,onko minun otettava työtä vastaan,jossa saan pienempää palkkaa kun ansiosidonnainen päiväraha...
Tuopa vähän riippuu ja roikkuu siitä, onko tarjottu osa- vaiko kokopäivätyötä, vaikka periaatteessa molemmat on pakko ottaa vastaan, vaan osa-aikatyössä on yksi vähäinen kieltäytymismahdollisuus.
Koska olet ilmeisesti jo käyttänyt 100 pvää ansiosidonnaista, on sinulla kulunut jo ammattitaitosuoja-aika, joka on kolme kuukautta työttömäksi jäämisestä. Joten tuosta ei tässä ole apua.
Koska ammattitaitosuojaa ei ole, sinulla on velvollisuus ottaa työssäkäyntialueeltasi mitä tahansa työtä, josta maksetaan joko TES:n mukainen tai jos TES:iä ei ole, niin samanlaisesta työstä yleisesti maksettava palkka, vaikka palkka olisi alle ansiosidonnaisen päivärahan.
Jos tarjolla on yksilöidysti tarjottua kokoaikatyötä (=työpaikka ja työtehtävät yksilöity), niin työ on aina otettava vastaan, jos em. palkkaehto täyttyy. Joissakin töissä ehto täyttyy hyvinkin pienellä palkalla.
Jos sen sijaan tarjolla on osa-aikatyötä, niin siinä on jonkinlainen kieltäytymismahdollisuus, jos osa-aikatyön palkka yhdessä sovitellun palkan kanssa vähennettynä työssäkäyntikustannuksilla alittaa päivärahan määrän. Tuon eron on syytä olla selvä, sillä työkkäri pyrkii kyllä laskemaan niin, ettei ehto täyty.
Tuossa ao. lainsäännös (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290):
Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänelle tarjottua osa-aikatyötä silloin, kun työstä maksettava palkka ja hänelle mahdollisesti maksettava soviteltu työttömyysetuus työmatkakustannusten ja muiden työn vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle muutoin maksettava työttömyysetuus.
muutu uhasta todeksi vasta, jos työvoimatoimiston virkailija saa tietää työnhakijan epäonnistuneista työllistysmisyrityksistä? Jos puheena oleva työpaikka ei ole työvoimatoimiston työttömälle osoittama tai tiedottama, niin virkailijat eivät automaattisesti tiedä työttömän tässä työssä olleenkaan ilmoittautumisten väillä, jollei joko työtön itse - tai JOKU MUU -siitä kerro. Työtön itse ymmärtää yleensä kyllä vaieta mutta pelkoa herättää nimenomaan tuon JOKU MUUn tekemä ilmianto...
Olet oikeassa, karenssi realisoituu vasta, kun työkkärissä saadaan asiasta tietää. Jos ei työantaja ilmoittele, niin yleensä työkkäri ei sitten saa tietoa. Vaan Suomesta on tullut ilmiantoyhteiskunta ja ilmiannot työkkäreihin eivät ole mitenkään harvinaisia, päin vastoin.
kumpaa työvoimatoimiston virkailijat uskovat, työntekjää vai -antajaa työhönottamattomuus- tai irtisano(utu)mistapauksissa? Useinhan näissä tilanteissa on vain sana sanaa vastaan - eihän esimerkiksi työhönottohaastatteluja dokumentoida läheskään aina. Entä miten painava todiste on tallenne, jonka työhaastatteluun tai työpaikassa mahdolliseen irtisanomistilanteeseen tuleva työntekijä hankkii tuoden äänitallentimen mukaansa ja tallentaen keskustelun - joko salaa tai avoimesti?
Pääperiaate on, että ristiriitatilanteessa työttömän uskottavuus on 0. Siis jos työantajan ja työttömän sanat ovat vastakkain. työantajan mielipide voittaa. Tuo on ihan yleinen asennoituminen. Tätä perustellaan sillä, että työtön puhuu omassa asiassaan, työnantaja ei. Tuosta voidaan olla tietysti montaa mieltä.
...Entä miten painava todiste on tallenne, jonka työhaastatteluun tai työpaikassa mahdolliseen irtisanomistilanteeseen tuleva työntekijä hankkii tuoden äänitallentimen mukaansa ja tallentaen keskustelun - joko salaa tai avoimesti?...
Uskoisin, että aika painava. Vähän on vaikea väittää vastaan, jos nauhalta esim. työantajan äänellä selkeästi muuta kuuluu, vaikka nauhoitus sinänsä ei olekaan virallinen todiste sen muokattavuusmahdollisuuden vuoksi. Ja onpahan tuosta konkreettista näyttöäkin, kun työtön oli saanut karenssilausunnon työvoimatoimikunnalta ja hän pyysi uudelleen käsittelyä ja liitti salatallenteen käsittelypyynnön liitteeksi. Karenssin meni kumoon ilman valitusprosessia. Tuossa oli muistaakseni nimenomaan kyse tilanteesta, jossa vastakkain oli työantajan ja työttömän sana.