kohta 16kk sijaisperh.Palaveri oli viimeksi viime keväänä.Nyt pitäisi olla uusi marraskuussa.Tähän asti on ollut kerran viikossa soittoaika max puolituntia,kerran kk:ssa kotona käynti 4 tuntia.
Nyt on joulu tulossa ja aioin vaatia että tyttö
pääsisi edes joulunpyhiksi kotiin joiksikin päiviksi.Ja soittoaikoihin muutosta en aioi alistua aina viranomaisten käskyihin ja päätöksiin.Kuinka toimisin seuraavassa palaverissa?
Nyt on joulu tulossa ja aioin vaatia että tyttö
pääsisi edes joulunpyhiksi kotiin joiksikin päiviksi.Ja soittoaikoihin muutosta en aioi alistua aina viranomaisten käskyihin ja päätöksiin.Kuinka toimisin seuraavassa palaverissa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lue tarkkaan uuden lastensuojelulain soveltamisoppaasta tekemäni kooste:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000038897096
Tai lainaa kirjastosta sitä käsitteleviä kirjoja.
Niin osaat vaatia sinulle kuuluvat oikeudet.
Palkkaa tarvittaessa vaikka lakimies ja vie asia hallinto-oikeuteen. (Jos olet pienituloinen olet oikeutettu ilmaiseen oikeusapuun.)
Ota myös ensitilassa yhteyttä oman kuntasi sosiaaliasiamieheen:
http://www.sataehp.fi/sosiaaliasiamies/index.html
Tilaa heti kaikki perhettäsi koskevat tiedot sosiaalilta.
Tältä sivulta löydät tarvittavat lomakkeet:
http://www.tampere.fi/asiointi/pisteet/sosiaaliasiamies/toiminta.html
Sosiaalitoimen henkilörekisteritietojen tarkastuspyyntö:
Sosiaalitoimen henkilörekisteritietojen tarkastuspyyntölomake on tarkoitettu käytettäväksi, kun asiakas haluaa tarkastaa mitä tietoja hänestä itsestään tai hänen huollossaan olevista lapsista on tallennettu sosiaalitoimen henkilörekisteriin.
Sinulla on oikeus kerran vuodessa pyytää omat sekä lapsesi tiedot ilmaiseksi sosiaalilta.
Pyydä tiedot myös mahdollisilta terveydenhoidon viranomaisilta.
Jos kyseessä ei ole yhteydenpidonrajoittaminen, jonka on sosiaalityöntekijä määrännyt pitää sinun ehdottomasti vaatia palaverissa enemmän tapaamisia lapsesi kanssa ja luulisi, että saat vapaasti soittaa lapsellesi. Eihän kukaan vanhempi lastaan häiriköimään ala.
Lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin läheisiinsä.
Yhteydenpito on tarpeen, koska tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen sijoituksen jälkeen.
Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet ja yhteydenpitoa on tuettava (54 §).
Lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin
• vastaanottamalla vieraita
• vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella
• käyttämällä puhelinta
• lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä.
Joissakin yksittäistapauksissa yhteydenpito biologiseen vanhempaan saattaa olla uhka lapsen hyvinvoinnille. Mikäli yhteydenpitoa joudutaan rajoittamaan, on siitä tehtävä kirjallinen päätös perusteluineen.
Oletko siis saanut kirjallisen päätöksen siitä miksi teidän yhteydenpitoanne on rajoitettu?
Yhteydenpidon rajoituksia voidaan käyttää sekä perhehoitona että laitoshuoltona järjestetyssä sijaishuollossa.
Sijaishuollon aikana lapseen saa kohdistaa rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin huostaanoton tarkoituksen toteuttaminen, lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus taikka muun mainituissa säännöksissä säädetyn edun turvaaminen välttämättä vaatii.
Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.
Lapsen kanssa tulee riittävästi keskustella häneen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden syistä ja mahdollisista vaikutuksista hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja asiakassuunnitelmaan.
(74 §). Rajoitustoimenpiteiden käytön seurannan ja valvonnan turvaamiseksi rajoitustoimenpiteet on kirjattava. Kirjaamisen tulee sisältää:
• rajoitusioimenpiteen kuvaus
• toimenpiteen peruste ja kesto
• toimenpiteestä päättäneen, sen toteuttaneen ja siinä läsnä olleen henkilön nimi
• tarvittaessa erityinen syy
• toimenpiteen mahdollinen vaikutus hoito- ja kasvatussuunnitelmaan
• miten lasta on kuultu ennen rajoitustoimenpiteestä päättämistä tai sen toteuttamista
• lapsen mielipide asiasta.
Lasta koskevaa asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa tulee erityisesti arvioida lapseen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden tavoitteiden toteutumista ja niiden vaikutusta asiakassuunnitelmaan. Jos tarvetta asiakassuunnitelman välittömään tarkistamiseen ilmenee, laitoksen johtajan tai hänen määräämänsä työntekijän tulee viipymättä ilmoittaa asiasta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
Lääninhallituksen on erityisesti valvottava rajoitustoimenpiteiden käyttöä lastensuojelulaitoksissa.
Yhteydenpidon rajoittamista (62-63 §) voidaan käyttää vain siinä määrin kuin laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi on välttämätöntä.
Onko teille määritelty jokin tavoite minkä saavuttamiseksi on välttämätöntä rajoittaa sinun ja lapsesi yhteydenpitoa?
Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin saadaan rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu asiakassuunnitelmassa tai muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa,
Sekä jos:
1) yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä
2) yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle
3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi
4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa
Yhteydenpidon rajoittamisesta tekee päätöksen lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä kirjallinen päätös. Päätöksessä on mainittava
• rajoituksen syy
• henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu
• millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee
• niissä laajuudessa rajoitus toteutetaan
• mihin asti päätös on voimassa.
Oletko saanut rajoittamisesta kirjallisen päätöksen?
Päätöksellä voidaan:
1) rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään;
2) rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita yhteydenpitolaitteita tai välineitä käyttäen;
3) lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys; sekä
4) ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä.
Edellä mainituin edellytyksin voidaan lapsen olinpaikka huostassapidon aikana jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille.
Yhteydenpidon rajoitus on määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan.
Yhteydenpidon rajoitus on poistettava heti, kun se ei enää ole tarpeellinen!
Yhteydenpidon rajoittamisesta saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. Muutosta saavat hakea 12 vuotta täyttänyt lapsi sekä lapsen vanhempi ja huoltaja sekä muu henkilö, jonka yhteydenpitoa on rajoitettu.
Voit siis hakea muutosta yhteydenpitorajoituksiin hallinto-oikeudesta, jollet palaverissa saa niihin muutosta. Hanki itsellesi asianajaja, joka hoitaa sen puolestasi.