löytyykö samanlaisia

syöppöhullu

oon kolkyt ja risat ja toistaiseksi suht hoikka nainen.
oon oikeastaan aina ollut perso herkuille, enkä ole oikein osannut lopettaa syömistä yhteen tai kahteen annokseen vaan vetänyt itseni niin ähkyyn kun olla voi, tosin yleensä ruoka on loppunut ennen tuota ähkyä. nuorena pysyi hoikkana koska liikkui eikä herkkuihin aina ollut varaa ja syöminen unohtui menojen takia välillä päiviksikin. mutta noin kolme vuotta sitten jäin saikulle ja päiväni alkoi pyöriä tasan ruoan ja herkkujen ympärillä. söin ja söin... tunsin tuskaa lihomisesta, mutta söin silti. annoin itselleni luvan siihen olinhan raskaanakin. lopulta olin jamassa jossa laihdutettavaa oli kertynyt vaatimattomat 40kg.
aloin laskea kaloreita ja syömään siten, että laihtuisin vähintään kilon viikkoon. paino lähtikin puolessa vuodessa pois, mutta koko tämän ajankin ajatukseni oli täysin ruoassa. ei siis tehnyt mieli syödä, mutta se laihdutus liikuntoineen ja kaloreineen täytti ajatukset.
jotenkin olisin kuitenkin uskonut, että kun teoriassa opin homman ja tiedän tasan miten minun tulisi syödä, niin miten ihmeessä nyt kun olen ollut jo yli vuoden hoikkana olen taas tässä jamassa, että en osaa lopettaa syömistä ja saatan oikeasti vetää kymmenentuhattakin kaloria päivässä. namilakot ja syömisen tarkkailut kestää maksimissaan pari päivää ja hups kun ihan vähän taas ostan namia ja illalla huomaan, että ruokien santsailujen lisäks on mennyt suklaalevy poikineen, sipsipussi ja pari isoo namipussia. sämpylöitä en voi ottaa yhtä syömättä koko pussillista ja pannaria syön kerralla pellillisen.
öisinkin herään useita kertoja syömään leipää ja jos vaan on jugurttia niin kerralla juon sen litran. samoin banaania menee vaikka kaks kiloo ja annas olla jos on jotain hyvää, niin nukkuminen jää tosi vähiin.
kesäkuusta olen lihonut 7 kiloo, mikä ei sinänsä ole paljon syömisiini nähden, mutta työni on fyysistä ja liikun muutenkin paljon, sekä välillä onnistun olemaan päiviä tosi olemattomilla eväillä.
tiedän että onnistun laihduttamaan, mutta tiedän myös että vedän taas hoikkana kaiken mitä näen ja laihdutan taas ja tiedän myös ettei tämmöinen ole kovin terveellistä.
eli syömisessä, kuten kaikissa muissakin asioissa minulla on vain on ja off.
eli kun kerran päätin virkata pipon, virkkasin niitä lähelle sata. olen myös ihan työhullu, enkä osaa oikeen rauhottua vapaallakaan, vaan aina pitää siivota tai keksiä jotain muuta mahdollisimman energiaa kuluttavaa.
en pistäisi tätä stressin piikkiin, sillä olen vain aina ollut tämmöinen enkä kyllä koe olevani stressaantunutkaan. muutenkin olen elämääni tyytyväinen ja tunteenikin osaan näyttää ja asioista puhua suoraan jäämättä vatvomaan mitään.

olis kiva höpötellä jos jollain samanlaisia jutskia.

5

1106

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaksi vaihteinen

      Hei syöppöhull et arvaakaan kuinka lohduttavaa oli lukea viestisi. Mulla on nimittäin monessa asiassa samalainen on / off vaihdevalikoima. Opiskelen ja voin ottaa kokeesta joko 10 tai 4 siis aivan ääripäistä. Samoin monessa muussa asiassa. Joko teen täysillä tai sitten laitan aivan ränttäliksi. Niin tosiaan nyt viime aikoina kun olen ollut yksinäinen olen vain syönyt enkä tosiaankaan osaa lopettaa. Lihonnut en ole kuin kilon, kiitos geenien, mutta jos tämä jatkuu vielä niin kiloja kertyy varmasti. Oikein ällöttää oma olemukseni kun lihakset lähtee ja tilalle tulee läskiä, mutta mitä muutakaan tekisin kuin söisin. Töiden osalta sama pätee kuin sinuunkin ja haluiaisin tehdä työni vieläkin paremmin, mutta pää pettää: opiskelu ja työ ei sovi maailman parhaiten yhteen.. Mutta olisi mukavaa jatkaa keskustelua..:)

    • Nuori_kohtalotoverisi

      Mulla on sama tilanne. Jostain lehdestä luin, että meillä menijöillä on aivojen perusvireystila muita alhaisempi, siksi emme osaa olla paikallamme. En oikein tiedä, onko se nyt sitä samaa, mutta ainakin sellanen asia olisi mahdollinen.
      Olet aika mustavalkoinen ihminen ja hyvä, että tiedostat sen itsekin. Löystä vähän pipoa. Hanki jotain puuhaa, mitä teet vain sen takia että se on mukavaa, ei siksi että on pakko. Kirjoita vaikka runoja, tekstisi oli mielenkiintoista luettavaa.
      Jos laihdutat noin rajusti ja kieltäytymällä, ruoka täyttää päiväsi ja kun annat itsellesi taas luvan, olet ihan holtiton, otat takaisin menettämäsi. Siksi se 0,5 kg laihdutus á viikko on suositeltu tahti.
      Siispä yritä ottaa vähän rauhallisemmin äläkä kieltäydy herkuista täysin. Sinulla on usko itseesi ja tiedät onnistuvasi, siis miksipä et onnistuisi myös vähän toisella tekniikalla? Syö joka aterian päätteeksi vähän jotain makeaa tai pidä vaikka kuivahedelmiä mukana ja syö niitä, jos iskee mieliteko. Älä varaa kaappiin tonneittain herkkuja mielitekojen varalle, vaan pari suklaapatukkaa.Saa lisää motivaatiota, kun huomaat, että yksi suklaapatukka vie makeanhimon yhtä lailla kuin suklaalevykin. Äläkä pidä itseäsi nälässä, täytä vatsasi terveellisellä ruoalla suklaan asemesta. Syötyäsi yhden annoksen pitä 10 min tauko ja kuuntele vatsaasi, haluaako se vielä lisää. Jos tunget vatsasi täyteen ennen kuin edes kuulet kehoasi, eivät herkut tuo tyydytystä vaan pelkästään katumuksen.
      Voimia sinulle ja meille muille! :>

    • Nimetön

      ..Itse kamppaillut syömishäiriöiden kanssa jo vaikka kuinka kauan. Äskenkin meni taas puol ruispuikulapakettia, keksejä, "kaurahiutale-voimössöä"...
      Itsekin olen toistaiseksi hoikka, tosin lihonnut viimeisen vuoden aikana 15 kiloa. Sillon olin tosin alipainoinen, jolloin kärsin enemmänkin ortoreksiasta. Eron myötä tuli turvauduttua tähän syömiseen vähän liikaakin..Ja mulla kanssa kestää se dieetti ehkä pari päivää (niin kun nytkin), ja sitten repsahdan. Ajattelen, että mitä väliä..on niitä lihavampiakin ihmisiä olemassa ja että voisin lihoa vielä monta kiloa ollakseni ylipainoinen. Silti tuntuu ettei kukaan ymmärrä kun oon "hoikka", että ei mulla mitään syömishäiriöä voi olla..En itsekään tiedä mistä enää apua hakisin, oon niin kyllästynyt tähän, että elämä pyörii pelkän ruoan ympärillä. Koko ajan miettii mitää saa syödä...mitä ei...ja sitten taas repsahtaa..
      Eli et ole ainoa. Tällänen todellakin *...tuttaa!

      • no aivan niin..

        Mulla oli sellaista myös mutta rankemman anoreksia jakson jälkeen jolloin oli väkisin saatava paino nostettua edes lähelle normaalia niin oli syötävä pakosti ja se jäi päälle, nyt vähitellen olen onneksi alkanut oppia kuinka syödään kunnolla ja terveellisesti, harrastan taas myös paljon liikuntaa päivittäin ja se auttaa kontrolloimaan syömistä ja painoa hyvin. Edelleen olen alipainoinen, onneksi. Rankkaa on ollut mutta pakko jaksaa. 24h vuorokaudessa ajatellen ruokaa.. ja lasken kaloreita kun olen lenkillä, ja ajatellen kuinka musta tulee tankkeri. . Siitä saa vielä lisää intoa painaa täysillä! Ääripäästä ääripäähän, niin se on mulla mennyt. Voivottelu ei vaan auta.. on kestettävä.


    • tavalla täällä

      Olen 27 vuotias neitokainen ja jostain 20 kymppisestä asti olen sairastanut jonkinmoista syömishäiriötä. Totaalikieltäytymisesti herkkujen suhteen, se meni ahimimiseen, bulimiaan (jonka onneksi nyt olen saanut kuriin koska muutin lappiin siskoni luo täksi kaudeksi... helpompi olla bulimiatta ku on ihmisiä ympärillä jatkuvasti).. mutta ahmimista ja öisin mättämään heräämisistä en ole päässyt ainakaan vielä eroon. Sisäinen kello laittaa mut heräämään ja syömään uskomattomia yhdistelmia jos ei normeja valmiina olevia rasvamättöjä löydy (esim. mysliä öljun sokerin ja siirapin kera.. heheh... eihän juu tolle voi muuta ku nauraa... i know. sairas olen). Ja yössä siis herään noin 1-3 kertaa.. yleensä kaksi.

      Mutta mikä oudointa on että olen huomannut, että ku täällä olen tavannut yhden pojan jonka kanssa olen saanut jo neljän viikon aikana useasti nukkua.. niin näinä öinä en ole herännyt ahmimaan. En tiedä johtuuko se turvallisuuden / onnellisuuden tunteesta, mutta vaikka olisinkin herännyt keskellä yötä niin jatkan kylkeä kääntämällä unta. Ennen tai yksin nukkuessa tai jonkun tyttöpuolisen ystäväni vieressä olisin hipsaillut jääkaapille no matter what. Vaikka jääkaappi ei olisi ollut edes omani. Noloa... niin monesti olen ollut siinä jamassa että mennyt vaikka kännissä frendin luo niin kuin zombiena keskellä yötä olen tyhjentänyt kaiken. siis kaiken kaiken kaiken. niin nolona olen sitten aamusin joutunut vastaamaan kysymyksiin että mitä hittoa on tapahtunut.

      Mutta joka tapauksessa tässä on hieman mun stooria tosi lyhyesti laitettuna.. ajattelin vaan sanoa että et ole yksin..:) jos yhtään auttaa.

      mutta nyt vaan tiedän että jotain ihme psyykkistä se on (tai no kaipa tuon olen jo kauan tiennyt mutta en uskonut koskaan voivani viettää yötä jonkun luona koska pelkäisin taas nolaavani itseni heräämällä ja mättämällä). Kaipa pitää koittaa "tunkea" johonkin mukavaan seuraan... siinä väliaikainen parannus. ja sitten vielä odotan sitä päivää kun saan nukutta yksin heräämättä. voi kumpa se päivä tulis joskus. Ja siihen heräämiseen ei merkkaa että mitä olen tai mitä en ole päivän mittaan syönyt. Ruoka vaan ja kalorit on mielessä tavalla tai toisella jatkuvasti... ja kivassa seurassa sitä ajattelee kaikkea muuta joten se ei sitten kai tule sitten yöelämään eli uniin ja täten poistaa yöheräämis mättämiset.

      Mutta voimia :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1876
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      48
      1638
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1574
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1517
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1405
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1281
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1163
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1138
    Aihe