Nöyränä kuljen tietäni.
Kulkiessani mietin.
Miksi loukaan.
Miksi oikuni tuon.
Kuin kulovalkeaa.
Silmillesi ripotan.
Sanon.
Rakastan.
Anteeksi suo.
Mut kun unohdan nuo.
Hellät sanasi.
Suudelmasi.
Ja kuritan vain sieluani.
Olenko saanut liikaa.
Vaatinut liiaksi.
Ollut itsekäs.
Omistuksen haluinen.
Pyydän vain.
Ole likellä.
Anna syli.
Lohduta.
Sinua tarvitsen.
Anteeksi suo.
Nämä oikkuni mun.
Kulkiessani mietin.
Miksi loukaan.
Miksi oikuni tuon.
Kuin kulovalkeaa.
Silmillesi ripotan.
Sanon.
Rakastan.
Anteeksi suo.
Mut kun unohdan nuo.
Hellät sanasi.
Suudelmasi.
Ja kuritan vain sieluani.
Olenko saanut liikaa.
Vaatinut liiaksi.
Ollut itsekäs.
Omistuksen haluinen.
Pyydän vain.
Ole likellä.
Anna syli.
Lohduta.
Sinua tarvitsen.
Anteeksi suo.
Nämä oikkuni mun.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Väliin sitä haluaa 'potkia puita', näin se vain menee ja sitten tuntuu kolkuttavan heti se omatunto..
'kukuttelet oikuttelet syyttä suotta',, kun vain;
.."Pyydän vain.
Ole likellä.
Anna syli.
Lohduta.
Sinua tarvitsen.
Anteeksi suo.
Nämä oikkuni mun."
Maanantai jälleen aukeaa - sitä toivon sulle mukavaa! :)
miksi pyytää anteeksi rakkautta,
kurittaa sielua ?
Sanotaan, ettei ihmiselle anneta enempää kuin
jaksaa kantaa, ja tuskin olet vaatinut liiaksi -
en oikein usko.
Kauniit pyyntösi, ne varmaan kuullaan.
Jotenkin tosi liikuttava tämä runosi.