tää on eka kerta kun mä kirjotan tänne..toivotaan nyt et edes yks lukee tän..toivon mukaan tässä ei oo KAUHEESTI virheitä :) tästä tulee sit aika pitkä..
Mä istun just tällä hetkellä kalliolla meren rannalla ja kirjotan tätä surullista tarinaa. Siitä kuinka typerä ja itsekäs mä oon ollu. No ensimmäiseks mä voisin kertoa nimeni. Nea. Nea, petturin nimi. Jos saisin palata menneisyyteen. tekisin ihan mitä vaan. No, kaikki alko näin..
Oli kesäkuinen ilta ja me oltiin kaveriporukan kans puistossa tappamassa aikaa, kun ei ollu muutakaan tekemistä. Siihen porukkaan kuului mä, mun "bestis" Milla, Kaarin, Jimi, Jermu, Marika ja Jere. Lisäks Ken ja Niko, mut ne oli just sillä hetkellä Kenin mökillä. Me oltiin se vanhojen mummojen kauhu, vaikka ei aina paikkoja rikottukka, mut aina ne vavisten ja tuimasti katsoen ohi meni. Oltiin me missä tahansa, eikä meitin ulkonäössäkään mitään vikaa pitäis olla ei me käytetä rähjäsiä vaatteita eikä näytetä miltään saatananpalvojilta.
Me suunniteltiin bileitä. Jimi sano et niillä vois pitää, koska niitten porukat ei oo koskaan kotona. Ne on joko töissä tai sit jossain matkoilla. Kaikki meistä tiesi et ne bileet ei olis enää mitkään mehu-pippalot, vaan siellä tulis virtaamaan litroittain viinaa. Eikä tietäis mitä tulis tapahtumaan. Jimin miljoona koti saattais olla seuraavana päivänä ihan sökö. Ei sen vanhemmat varmaan kauheesti ilahtuis, kun tulis kotiin ja näkis et koti on kuin pommituksen jäljiltä. Mut Jimi sano et se kuitenki yrittää järjestää silleen et ne pippalot vois pitää sit kun Kentsu ja Niko tulee takas. Kello alko lähestyä yhtätoista ja multa pääsi pieni haukotus.
-Voi, pitäisköhän pikkusen mennä jo tutimaan, Jere härnäs mua.
-Ei ku tää seura sen tekee, mä sanoin ja virnistin. Pian Jermu haukotteli leveesti ja sano, et kai pitäis painua kotiin ja eiks kolmoselta oo tulossa tänään joku leffa
-Eiks se oo alkanu jo?, Jimi sano.
-Kyl varmaan, Jermu vastas.
-No jos sitä ei enää tuu, nii kyl subilta tulee jotain pornoo, Jimi sano. Sen ilmeestä jo näki mitä sillä pyöri päässä. Sillä nyt ei oo koskaan ollu aivoja..
Milla, Kaarin ja mä oltiin samaa mieltä siitä Jermun kans, et pitäis mennä kotiin.
-Mitä, mihin te ootte lähdös ku tunnelma on katossa, Jimi koitti epätoivosesti pidätellä meitä. Jimin estelyistä välittämättä me lähdettiin kotiin. Jere ja Jimi jäi vielä puistoon, mut kyl ne varmaan kohta itekin lähtis.
-Ainakin Jimi halus mennä ajoissa, et näkis lempiohjelmansa.
Kun Jermu ja Kaarin oli jo kääntynyt omiin kotiensa suuntiin, mä ja Milla suunnattiin meitin kummankin kerrostaloon. Me oltiin tunnettu jo ihan pienestä asti, koska asuttiin samassa rapussa. Ja koulussa oltiin päästy samoille luokille ylä- ja ala-asteella. Milla paino hissin nappia kolmanteen kerrokseen. Hissi nousi rämisten ja kauheeta ääntä pitäen ylös päin. Kun sain koti-oven avattua potkasin kengät lattialle ja heitin takin perässä. Menin keittiöön ja huomasin että pöydällä oli lappu."Olen jo nukkumassa Janne tulee varmaan samaan aikaan kuin sinä, älkää pitäkö kauheaa meteliä. Jääkaapissa on makaroonilaatikkoa.äiti "
Pelkkä äidin nimi. Äiti ja isä eros kun mä oli 9-vuotias. Mun ainut muisto isästä on se, että se ei koskaan ollu kotona. Ja jos se oli, niin ne kaks vaan riiteli koko ajan. Me meinattiin saada kerran jopa häätö, kun ne riiteli ja piti kauheeta meteliä. Sen jälkeen ne päätti erota. Ei se ollu kauheen erilaista, koska isä ei muutenka ollu kotona. Nyt mä asun äidin ja Jannen kans tässä läävässä. Janne on loistotyyppi. Se aina hommaa mulle juomat jos mä tarvitsen. Eikä se koskaan sano mitään jos saa mut kiinni jostain pahanteosta. Yleensä se puolustaa mua jos äiti valittaa mulle jostakin. Sit äidin on pakko luovuttaa, kun tilanne on kaks vastaan yks.
Lämmitin ruoan ja söin sen vastahakoisesti. Äiti ei oo koskaan ollu mikään maailman paras kokkaaja. Ovi aukesi ja rämähti kiinni. Janne ilmestyi keittiöön, syöksyi jääkaapille ja kasasi pöydälle suuren kasan ruokaa. Mä jätin syötyäni Jannen keittiöön ja menin siniseen huoneeseeni. Vaihdoin vaatteet ja menin peiton alle nukkumaan. Olin just nukahtamassa kun kännykkä soi. "Jimi soittaa" vilkkui kännyn ruudussa.
-Moi, en kai herättäny, Jimi sano ärsyttävästi.
-Juu, et pahemmin, mä vastasin haukotellen, muuten vaan herätit melkein koko talon asukkaat..
-Nii, mulla siitä vaan, et ne bileet on sit ens viikon perjantaina. Soitin meinaan Kensulle ja se sano et ne tulee tän viikon sunnuntaina.
-Okei, mä vastasin ja melkein nukahdin.
-Ei mulla sit muuta moido.
-Joo moi.
Mä laitoin kännyn yöpöydälle ja nukahdin näkien painajaisia.
kannattaisko jatkaa?
Mä istun just tällä hetkellä kalliolla meren rannalla ja kirjotan tätä surullista tarinaa. Siitä kuinka typerä ja itsekäs mä oon ollu. No ensimmäiseks mä voisin kertoa nimeni. Nea. Nea, petturin nimi. Jos saisin palata menneisyyteen. tekisin ihan mitä vaan. No, kaikki alko näin..
Oli kesäkuinen ilta ja me oltiin kaveriporukan kans puistossa tappamassa aikaa, kun ei ollu muutakaan tekemistä. Siihen porukkaan kuului mä, mun "bestis" Milla, Kaarin, Jimi, Jermu, Marika ja Jere. Lisäks Ken ja Niko, mut ne oli just sillä hetkellä Kenin mökillä. Me oltiin se vanhojen mummojen kauhu, vaikka ei aina paikkoja rikottukka, mut aina ne vavisten ja tuimasti katsoen ohi meni. Oltiin me missä tahansa, eikä meitin ulkonäössäkään mitään vikaa pitäis olla ei me käytetä rähjäsiä vaatteita eikä näytetä miltään saatananpalvojilta.
Me suunniteltiin bileitä. Jimi sano et niillä vois pitää, koska niitten porukat ei oo koskaan kotona. Ne on joko töissä tai sit jossain matkoilla. Kaikki meistä tiesi et ne bileet ei olis enää mitkään mehu-pippalot, vaan siellä tulis virtaamaan litroittain viinaa. Eikä tietäis mitä tulis tapahtumaan. Jimin miljoona koti saattais olla seuraavana päivänä ihan sökö. Ei sen vanhemmat varmaan kauheesti ilahtuis, kun tulis kotiin ja näkis et koti on kuin pommituksen jäljiltä. Mut Jimi sano et se kuitenki yrittää järjestää silleen et ne pippalot vois pitää sit kun Kentsu ja Niko tulee takas. Kello alko lähestyä yhtätoista ja multa pääsi pieni haukotus.
-Voi, pitäisköhän pikkusen mennä jo tutimaan, Jere härnäs mua.
-Ei ku tää seura sen tekee, mä sanoin ja virnistin. Pian Jermu haukotteli leveesti ja sano, et kai pitäis painua kotiin ja eiks kolmoselta oo tulossa tänään joku leffa
-Eiks se oo alkanu jo?, Jimi sano.
-Kyl varmaan, Jermu vastas.
-No jos sitä ei enää tuu, nii kyl subilta tulee jotain pornoo, Jimi sano. Sen ilmeestä jo näki mitä sillä pyöri päässä. Sillä nyt ei oo koskaan ollu aivoja..
Milla, Kaarin ja mä oltiin samaa mieltä siitä Jermun kans, et pitäis mennä kotiin.
-Mitä, mihin te ootte lähdös ku tunnelma on katossa, Jimi koitti epätoivosesti pidätellä meitä. Jimin estelyistä välittämättä me lähdettiin kotiin. Jere ja Jimi jäi vielä puistoon, mut kyl ne varmaan kohta itekin lähtis.
-Ainakin Jimi halus mennä ajoissa, et näkis lempiohjelmansa.
Kun Jermu ja Kaarin oli jo kääntynyt omiin kotiensa suuntiin, mä ja Milla suunnattiin meitin kummankin kerrostaloon. Me oltiin tunnettu jo ihan pienestä asti, koska asuttiin samassa rapussa. Ja koulussa oltiin päästy samoille luokille ylä- ja ala-asteella. Milla paino hissin nappia kolmanteen kerrokseen. Hissi nousi rämisten ja kauheeta ääntä pitäen ylös päin. Kun sain koti-oven avattua potkasin kengät lattialle ja heitin takin perässä. Menin keittiöön ja huomasin että pöydällä oli lappu."Olen jo nukkumassa Janne tulee varmaan samaan aikaan kuin sinä, älkää pitäkö kauheaa meteliä. Jääkaapissa on makaroonilaatikkoa.äiti "
Pelkkä äidin nimi. Äiti ja isä eros kun mä oli 9-vuotias. Mun ainut muisto isästä on se, että se ei koskaan ollu kotona. Ja jos se oli, niin ne kaks vaan riiteli koko ajan. Me meinattiin saada kerran jopa häätö, kun ne riiteli ja piti kauheeta meteliä. Sen jälkeen ne päätti erota. Ei se ollu kauheen erilaista, koska isä ei muutenka ollu kotona. Nyt mä asun äidin ja Jannen kans tässä läävässä. Janne on loistotyyppi. Se aina hommaa mulle juomat jos mä tarvitsen. Eikä se koskaan sano mitään jos saa mut kiinni jostain pahanteosta. Yleensä se puolustaa mua jos äiti valittaa mulle jostakin. Sit äidin on pakko luovuttaa, kun tilanne on kaks vastaan yks.
Lämmitin ruoan ja söin sen vastahakoisesti. Äiti ei oo koskaan ollu mikään maailman paras kokkaaja. Ovi aukesi ja rämähti kiinni. Janne ilmestyi keittiöön, syöksyi jääkaapille ja kasasi pöydälle suuren kasan ruokaa. Mä jätin syötyäni Jannen keittiöön ja menin siniseen huoneeseeni. Vaihdoin vaatteet ja menin peiton alle nukkumaan. Olin just nukahtamassa kun kännykkä soi. "Jimi soittaa" vilkkui kännyn ruudussa.
-Moi, en kai herättäny, Jimi sano ärsyttävästi.
-Juu, et pahemmin, mä vastasin haukotellen, muuten vaan herätit melkein koko talon asukkaat..
-Nii, mulla siitä vaan, et ne bileet on sit ens viikon perjantaina. Soitin meinaan Kensulle ja se sano et ne tulee tän viikon sunnuntaina.
-Okei, mä vastasin ja melkein nukahdin.
-Ei mulla sit muuta moido.
-Joo moi.
Mä laitoin kännyn yöpöydälle ja nukahdin näkien painajaisia.
kannattaisko jatkaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
ihmeessä=)
jatka!! :)
Heräsin aamulla kylmästä hiestä märkänä. Katsoin kelloa, 12.57. Miten mä voin nukkua näin pitkään. Samassa mä muistin painajaisen, mitä olin nähny koko yön. Siinä olin mä ja Milla ja meillä oli ihan kauhee riita. Mä en muista mistä, mut me oltiin ihan hirveen vihasia toisillemme. Tai enemmän Milla kyl vihanen mulle oli, ku mä sille.
-No onneks se oli vaan unta, mä huokasin ennen ku sain tietää et tää ei jää vaan painajaiseks..
Nousin ylös sängystä ja menin suihkuun. Kun tulin suihkusta, menin katsomaan et olisko mulle tullu jotain kännyyn sillä aikana. Viesti Kaarinilta:
"Mennään kahdeks johonki. Illalla sit ryyppäämään :)". Lähetin Kaarinille takaisin viestin että: "joo, mis nähään, ja mihin me mennään tänään sit juomaan?". Aloin pukea vaatteita päälle. Ensin en löytäny mitään järkevää, mut hetken pengottua löysin löysät, pussimaiset valkoset housut ja vihreen t-paidan jossa on kirahvi. Sen jälkeen harjasin takkuiset melko tummat hiukset ja päätin jättää ne auki. Meikkauksessakaan ei kestänyt kauheen kauaa, koska kesällä ei yleensäkään tarvinnu käyttää paljon meikkiä.. Sen jälkeen menin etsimään ruokaa jääkaapista.
Jääkaapin ovi oli rikki, niinkui kaikki muukin tässä läävässä. Löysin jugurttia ja jotain vanhoja salaatin palasia, ei muuta. Etsin keittiöstä vielä jotain syömiskelpoista, jos Janne ei vaikka olisi huomannut jotain. Hetken pengottua löysin vanhan kuivaneen leivän palasen jossa kasvoi jotain karvaa..
-Hyi helvetti! Samassa kuului tekstarin ääni. Otin jugurtin mukaan, heitin leivän roskikseen ja menin lukemaan viestin omaan huoneeseen.
"Jenna ehdotti et mentäis, ottaan aurinkoo rannalle, en juomispaikasta vielä oikeen tiedä..".
Katsoin kelloa puoli kaks! Nyt tuli kiire! Tungin kamoja kassiin ja laitoin äkkiä kengät jalkaan. Ampaisin ovesta ulos niin äkkiä, että ovi pamahti ja kovaa takanani. Aloin rimputtaa Millan ovikelloa. Millan äiti tuli avaamaan silmät lautasen kokoisina ovea. Mä en tiennykkä et se ei ollu töissä.
-Onks toi Milla kotona?
-Joo, oota vähän, MILLAAA, Millan äiti huusi.
-Joo joo, tullaan tullaan, kuulin Millan sanovan.
-Olis vähän kiire, pitäis olla kahdelta..
-Rannalla, Milla jatkoi.
Kaarin oli näköjään lähettäny sillekkin viestin. Äkkiä me tungettiin hissiin ja mentiin pohjakerrokseen. Haettiin pyörät ja lähdettiin merta kohti. Muut oli jo paikalla ku mä ja Milla tultiin huohottaen ja hikipisarat otsalla helmeillen paikalle.
-Teillä sit kesti VÄHÄN, Jere sano virnistellen. Mä näytin sille kieltä ja menin kioskille ostamaan limpsaa. Mennessäni huomasin et lentistä pelas joukku hyvännäkösiä ja yläosattomia poikia. Ne tais huomata mun kuolauksen ja joku vislas mulle. Kävelin vähän ripeempää tahtia kioskille naama punasena. Ensimmäinen kulaus spritea oli jotain niin ihanaa että huh huh.. Jouduin kävelemään taas niiden pelaajien ohi. Onneks kukaan ei enää vislannu. Ne oli varmaan niin keskittyny peliinsä.
Kun tulin sinne missä muut oli, otin kassin ja lähdin vaihtamaan vaatteita.
-Mä voin tulla mukaan jos sä haluut, Jimi sanoi tapansa mukaisesti.
-Joo, jos mä nyt tällä kerralla meen yksin. Tai voithan sä mukaan tulla kattoon niitä ihania selluliitti-mammoja, mä sanoin kauniisti hymyillen.
-No en tosiaan, hyi saatana! Oli Jimin vastaus. Menin vauhtamaan vaatteet ja takaisin tullessa vilkuilin taas niihin pelaajiin päin. Yks niistä huomas mut ja väläytti samanlaisen hymyn ku jossain elokuvassa. Kun tulin takas oli Kaarin, Jenna ja Millaki huomannu ne. Jenna ja Kaarin kehui yhtä latinonnäköstä jätkää, Millan mielestä se toinen latinonnäkönen, joka väläytti mulle hymyn oli kaikista södein. Jotenki musta tuntu katkeralta, kun se puhu silleen, mullehan se oli hymyilly, ei Millalle. Mikä mua riivaa, enhän mä koskaan Millalle katkera oo ollu, en ainakaan pojista..
Jatka jatka...
-Mis muuten Marika on? Eihän sitä enää nykyään edes huomaa.. Mä tajusin tapani mukaan taas myöhään.
-Se meni tänää johkii sukulaisilleen, Jenna kertoi ymmmärtäväisesti.
Mä huomasin Millan vilkuilun latinojen suuntaan. Mua ärsytti ihan hirveesti ja aloin itekki jo ihmetellä, mikä mua vaivas.
-Kuka on eka vedessä, Jere huusi ja juoksi ku päätön kana veteen. Perässä paino Jermu ja Jimi.
Jenna, Kaarin, Milla ja mä kiljuttiin, kun jätkät räiskytti meitin päälle jääkylmää vettä. Lopetin ajoissa, ettei latinot huomais, se ei olis kauheen edustavaa, jos vaikka yrittäis alkaa iskee jotakin niistä.. Muutkin älys lopettaa ajoissa. Auringon paahteessa me grillattiin itteemme vaikka kuinka kauan, kunnes rannalla ei ollu ku me, latinot, pari pulskaa pikkupoikaa ja jotain niin innokkaita eläkeläisiä uimareita, jotka ei olis millään halunnu lopettaa.
Mekin oltiin kokoonnuttu istumaan laiturille ja puettu vaatteet päälle. Latinot oli jo tunteja sitten lopettanu pelin, mut silti istu vähän matkan päästä meistä ja katto aina välillä meihin päin ja sit supatti jotain keskenään.
Lopulta yks niistä käveli meitin luokse.
-Haluisiks te pelata erän lenistä? Jokainen meistä hymähti vastaukseks jotain myönteistä.
Peli alko. Mä, Milla, se hyvännäkönen, joku sen kaveri ja Jermu vastaan loput. Peli eteni melko tasaseen tahtiin. Mä melkein kaaduin, mut se hyvännäkönen otti mut kiinni. Mä huomasin kuinka hapan ilme Millalla oli..
Lopulta peli saatiin päätökseen ja meitin joukkue voitti, tottakai. Me sovittiin et pelattais vielä uudestaan vaikka huomenna. Just kun mä olin lähtemäs muiden perään, joku tarras mun kädestä kii.
-Mikä sun nimes on?
-Nea, mä sanoin epävarmasti.
-Entä sun, mä jatkoin.
-Mikael, mut sano vaan Mika.
Kaks suklaanruskeeta silmää katso mua polttavasti syvälle silmiin ja sieluun. Mun olis tehny mieli vaan hypätä Mikan syliin ja suudella sitä intohimoisesti, niin sulonen se oli. Mut mä tyydyin vaan hymyilemään niin kauniisti, kun osasin.
-Neea, me lähetään ny! Kaarin huusi.
M-mun täytyy varmaan mennä, mä sanoin ja lähdin kompuroiden muiden luo. Mika ei olis millään halunnu irrottaa mun kädestä ja päästää mua menemään. Ja kun mä aina välillä kävellessäni katsoin taaksepäin, niin se näytti siinä yksin seistessään ihan orvolta koiranpennulta.
Kun mä saavuin jengin luo pää pilvessä ja olo ku seitsemännessä taivaassa, niin eka kommentti oli Jereltä:
-Nea, ooks sä jotenki sairas?
Turpa kii! Mä tiuskasin. Mut kaikki sen varmaan huomas sanomattaki, mä olin rakastunu.
Pojat alko käynnistelemään mopojaan ja derbejään, kun mä ja Milla mentiin hakemaan hiekkaan kaatuneita pyöriä. Näin taas Mikan ja se väläytti mulle pepsodent-hymynsä. Mä olin kaatua, koska mun jalat meinas pettää alta. Samalla mä tunsin kuinka mun sydämmen läpi meni kuuma aalto.
Hetken uneksinnan jälkeen mä huomasin et seisoin yksin, eikä Millaa mailla eikä halmeilla.
Puuskuttaen mä sain vihdoin Millan kiinni ja huomasin heti sen ilmeestä, et kaikki ei ollu ok.
-Jere tais olla ihan oikeessa, Milla alotti.
-Miten nii? Mä kysyin viattomasti.
-No ku sä olit tos lähtiessä jotenki outo..
Ei mulla mikään oo, mä sanoin. Mua alko ärsyttää, kun Milla oli jotenki poissaoleva ja huomasin et se mietti sataa asiaa. Olin IHAN varma et se joko oli nähny, tai sit vaan tiesi, et mun ja Mikan välillä tosiaan oli jotain. Ja jotenki se ei vaikuttanu kivalta et Milla tiesi asiasta.
tää on tosi hyvä! (mitä ny pienistä kirjotusvirheistä) jatka ihmeessä ;)
Jatka ihmeessä!!
JOO pakko kuulla MORE!
Kun mä ja Milla saavuttiin kotipihaan, niin mä Milla oikuttelusta huolimatta kysyin, et olisko se menos tänään ryyppäämään.
-Ei ketään kai oo menos. Eks sä muka kuullu, kun me puhuttiin. Mä en vastannu mitään vaan olin hiljaa, koska mä tiesin, et Milla vaan yritti saada mut sanomaan, et MIKS mä en ollu kuullu mitään. Kumpikin vei pyöränsä sisälle ja meni hissiin, vaikka se tuntukin ihan karseelta ajatukselta. Kun hissi saapu kolmanteen kerrokseen, kumpikin kiirehti omaan kotiinsa sanomatta edes moikka.
Tuttuun tapaan mä potkasin kengät lattialle ja heitin kassin jotenkin epämääräsesti perässä. Ja jatkoin matkaani keittiöön, koska mulla oli nyt, jos koskaan nälkä. Samalla mä taas alotin omat ajatteluni.
Toisaalta oli hyvä, et ei menty tänään juomaan, koska sit vois ostaa vähän enemmän juomista sinne Jimin pippaloihin. Enkä olis muutenka pystyny saamaan mitään, koska Janne ei ollu edes kotona.Se varmaan tulis vasta joskus myöhään yöllä tais sit aamulla.
Mä menin olohuoneeseen, jossa oli TV päällä. Löysin äidin nukkumasta sohvalla. Sillä oli taas näköjään ollu iltavuoro sairaalassa. Kun alko miettiin, niin viimeks mä olin puhunu äidin kans varmaan joskus viimeviikolla ja sillonkin just ennen kun se oli menny nukkumaan. Mä laitoin huovan sen päälle ja sammutin TV:n ja laahustin omaan huoneeseeni.
Siellä vaihdoin vaatteet ja menin suoraan nukkumaan, joka oli melko harvinaista. Ainakin tähän aikaan vuodesta, koska kesällä mä valvon varmaan puoleen yöhön joka yö.
Kun heräsin oli sunnuntai. Tänään tulis Niko ja Kentsu mökiltä, samoin Marika. Enää viikko, niin olis Jimin pippalot. Mä voin vaan kuvitella mitä siellä tulee taphtumaan..
tästä tuli aika huono, mut lupaan, et on parempaa tulossa. Toivotaan niin.. :)
ei se mitään jos yks luku on hiukan huono... toi meinaan oli vähän tylsä... ala kirjottaa niistä bileistä pian! mä haluun kuulla lisää! WE WANT MORE!
On jääny vähän vaikutteita fransiskaaneista...vai?
hoh hoh...;) joo oli ihan hyä...sun kirjottamaks xD
toi oli hyvä pointti! x) "sun kirjottamaks..." good for you x)
mut ihan oikeesti voisit jatkaa itse haavisto ;)