Harrastus on vapaa-ajan toimintaa, joita tehdään kiinnostuksen ja nautinon takia. Minä en tuomitse tai pilkkaa kenenkään harrastuksia, mutta jos tuon määritelmän mukaan jonkin elävän olennon ampuminen ja elämän tuhoaminen ylipäänsä on jostakin kiinnostavaa ja nautinnollista, on se jo mielestäni omituista ja huolestuttavaa.
Toki metsästäjä voi sanoa, että metsästys on muutakin kuin tappamista kuten esim. riistanhoitoa, mutta mielestäni nämä on 2 eri asiaa. Riistanhoidossa sinä et ammu mitään vaan autat mm. metsästettävää eläintäsi lisääntymään ruokkimalla tätä tai lasket valmiiksi 'päitä' metsästysajankohdalle jolloin virallisesti saat luvan ampua niin ja niin paljon eläimiä. Sitä en tiedä sitten lasketaanko se riistanhoidoksi vai nautinnoliseksi metsästykseksi jos ammut niitä eläimiä (et ruoaksi välttämättä) jotka vievät elintilaa metsästettäviltäsi eläimiltä. Toki jotkut voivat sanoa myös että metsästysharrastus on ampumataidon ylläpitämistä/kehittämistä, mutta mitä nautinnollista sekään harrastuksen ylläpitäminen on jos ja kun kohteena on mielestänne turha eläin/elämä. Ettekö kunnioita elämää, kun 'harrastuksenne' nautinollisuus ajaa sen käsityksen ohi?
Toki metsästäjä voi sanoa, että metsästys on muutakin kuin tappamista kuten esim. riistanhoitoa, mutta mielestäni nämä on 2 eri asiaa. Riistanhoidossa sinä et ammu mitään vaan autat mm. metsästettävää eläintäsi lisääntymään ruokkimalla tätä tai lasket valmiiksi 'päitä' metsästysajankohdalle jolloin virallisesti saat luvan ampua niin ja niin paljon eläimiä. Sitä en tiedä sitten lasketaanko se riistanhoidoksi vai nautinnoliseksi metsästykseksi jos ammut niitä eläimiä (et ruoaksi välttämättä) jotka vievät elintilaa metsästettäviltäsi eläimiltä. Toki jotkut voivat sanoa myös että metsästysharrastus on ampumataidon ylläpitämistä/kehittämistä, mutta mitä nautinnollista sekään harrastuksen ylläpitäminen on jos ja kun kohteena on mielestänne turha eläin/elämä. Ettekö kunnioita elämää, kun 'harrastuksenne' nautinollisuus ajaa sen käsityksen ohi?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Sulla kuule taitaa olla väärä lääkitys, kannattas varmaan mennä lääkärille tarkastuttamaan se.
ja pysyvästi aivovaurioinen
sikalassa tai lihakarjataloudessa, meneppä katsomaan sinne, miten siellä tapetaan inhottavalla tavalla.
Oletko tietoinen miten lihateurastamoissa sika tapetaan pilipiitäjä? Sikaa ei heti tapeta koska veri pitää saada pois lihasta ennen kuolemaan.
nyt puhunut mistään karjataloudesta vaan harrastuksen nautinnollisuudesta. Toki karjataloudessa varmaan jotkut nauttii teurastamisesta mutta se on työtä jollekin ei vapaa-ajan harrastusta.
metsästän, ammun yleensä pienriistaa mm:kanalintuja, sorsia ja jäniksiä. Laki kieltää ampumasta petolintuja.
Miksi sanot viestissäsi "eläimiä" mitä tarkoitat sillä?
Jos jäniksiä ei ammuta silloin jänisrutot hoitaa pois.
Mielelläni syön kanalintuja, ne on hyvän makuisia. Myös jäniksiä.
Itse opin metsästämään kun isäni otti minut mukaan metsälle, olin mukana. Sitten kun täytin 15 vuotta, minulla oli metsästyskortti ja aseenkantolupa. Oli mukavaa päästä metsästämään lintuja ja samalla nauttia luonnosta, joskus tulee lintuja joskus ei. Itse en tappamisen takia, ihmettelen joskus kauheasti joku metsästyksen vastustajat sanovat, että olemme tappajia, minua loukkaa tuollainen tuomio. En ymmärrä, en voi mitään jos tapamme (mielelläni sanoisin metsästän)lintuja.Esi-isämme ovat aina olleet metsästäjiä (tappoivat jousilla tai pyssyillä) mielelläni sanoisin "metsästivät"
pidät metsästystä harrastuksena jos kerran ammut eläimiä ruoaksi? Harrastushan on nimenomaan miellekästä ja nautinnolista puuhaa. Joten nautit silloin ampumisesta jota kohdistat eläviin olentoihin?
Minä en halua loukata sinua jos lihanhimosi on niin suuri että, sanotaan nyt, metsästät sen takia lintuja ruoaksi. En vain ymmärrä mitä muuta nautittavaa on siinä metsäsätyksessä. Mielestäni ihmisen ei kuulu tappaa eläimiä tai 'siivota' metsää eläimistä. Antaa luonnon hoitaa se toki jos näkee rutosta kärsivän jäniksen voi sen kärsimyksen lopettaa ampumalla tämän tai sitten jotkut jossakin tapauksissa ei voi nähdä kärsivää eläintä vaan halauvat auttaa niitä. Mielestäni loukkaava ja harkitsematonta on se, että taloudellisten menetyksien takia ammutaan eläimiä kylmäverisesti jos siihen saadaan lupa.
Jos jäniksiä ei ammuta silloin jänisrutot hoitaa pois.
Miksi sitten pääkaupunkiseudulla alkaa karkaamaan ongelma käsiin? Miksi ei hoida jo pois?
Nythän tässä ei sitten pidä tehdä kaniongelmalle mitään, kun kerran itsestään häviävät? Eikö..
Mielelläni syön kanalintuja
kutsutaan broilereiksi. Minäkin syön niitä mielelläni. Erityisesti tuliset siivet ovat makuuni.
rauhassa, ne pienet suloiset puput voi kenellekkään uhka olla. Jos siellä "kanialueella" pelottaa tosissaan asua, niin kannattaa tulla tänne Kainuun korpeen asumaan, täällä ei häiritse asumista kukaan/mikään, no postimies käy viis kertaa viikossa puolenkilometrin päässä postin tuomassa. Sudet, Karhut, Ilvekset ja Ahmat vierailevat välillä pihalla, mutta ne ovat aina tervetulleita vieraita. Joten pitäkää te vaan Kaninne ongelmineen kaikessa rauhassa, jos pelottaa tänne voi aina tulla.
Harrastukseksi kielessämme mielletään vapaa-ajalla suoritettavia aktiviteettejä. Harrastan metsästystä eli metsästän vapaa-ajallani.Metsästän riistalintuja ruuakseni. Harrastan riistalintujen metsästämistä.
En tunne erityistä lihanhimoa, vaikka metsästänkin, minusta vain teeri,pyy,kyyhkyne,heinäsorsa maistuu maukkaammalle kuin broileri.
Eikö aloittaja tiedä sitä,että ihmisillä on ammatti jossa he viettävät suuren osan arkipäivistään. Sitten heillä on työn ulkopuolista aikaa jota kutsutaan vapaa-ajaksi. Osa ihmisistä metsästää vapaa-ajallaan. Esim. lintuja ruuanlaiton raaka-aineiksi. Tätä vapaa-aikana suoritettua aktiviteettiä kutsutaan yleisesti harrastukseksi. Siksi eräät ihmiset sanovat harrastavansa metsästystä,koska se ei ole heidän ammatti.
Ainakin autan luonnoneläimiä metsästämällä pois kärsimästä vilua ja nälkää ankaran talven varalta.. Oon oikea eläinten ystävä vaikka tää onkin harrastus..
tuo vihreä linimentti pullo ollut varmaan pari vuotta. Nyt sattui sitten itutyttö olemaan niin innokas imeskelijä, että alkoi kaverin napaa hamuta. Linttasin sitä linimenttiä sinne mahan alle ja kyllähän alkoi imeskely.
odottaa? Näkeehän sen näistä vastauksista miten aivottomia suurin osa metsästäjistä on.
ei juuri oikeat metsästäjät kirjoittele,suurin
osa noista älyttömyyksistä on jopa metsästyksen
vastustajien kirjoituksia.
Se mitä tänne kirjoittelee on ihan sama sillä
ei nimittäin ole vaikutusta mihinkään paitsi
jos kiukuttelu helpottaa niin siitä vaan.
Vaikka sinua viehättää ajatus siitä, että ruoka on mahdollisimman synteettistä ja tuotantoketju hämärä, niin kaikki ei ajattele noin.
Metsästys on (marjastuksen, sienestyksen, kalastuksen ja ravustuksen ohella) uusiutuvien luonnontilaisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä.
Riistanhoito ei ole eri asia kuin metsästys vaan osa metsästystä. Riistanhoidolla varmistetaan se, että riistakannat kestävät metsästystä. Osa riistanhoidosta on suoraan metsästystä, kun Suomen luontoon kuulumattomia pienpetoja metsästetään pois riistaeläinten poikasia syömästä.
Jos ymmärtäisit ekologiaa, niin tietäisit, että riistakannan koko on riippuvainen ensisijasta siitä kuinka suurelle kannalle ekosysteemissä on tilaa. Kestävällä tavalla säädelty metsästys ja riistanhoito sen osana eivät vaikuta riistakannan uusiutumiskykyyn.
Disney-piirretyissä ei ole muistettu opettaa, että suurin osa eläimistä syntyy toisten saaliiksi. Tyypillinen luonnonmukainen elämänkaari villieläimelle on se, että se kuolee nälkään, tauteihin tai jonkun toisen eläimen tappamana ennen kuin saavuttaa sukukypsyyden. Vain pieni osa sukupolvesta selviää sukua jatkamaan.
Kyllä metsästäjä luontoa ja eläimiä kunnioittaa.
On se, että metsästäjä luontoa ja eläimiä kunnioittaa. Elämän lopettaminen on kaukana kunnioittamisesta, se on sen vastakohta.
ei ole.
sillä jos lintuja, hirviä, karhuja jne. ei metästettäis nii niitä juoksis pitkin kaupunkia ja turhaa valittaa metästyksestä tai kalastuksesta ku ei ihiminen olis muuten tässä ennää ja metästys on harrastus.
Itselläni on seisoja ja pystykorva, joiden kanssa olen liikkunut useamman syksyn metsässä. Tänä syksynä linnut on jätetty ampumatta, koska lintukanta ei sitä salli. Hyviä kuvia koiran haukulta ja seisonnalta on sitä vastoin tullut.
Minulle metsästys on luonnossa liikkumista, marjastelua, koirien kouluttamista, valokuvaamista, nuotiokahvin keittoa, makkaran paistoa,.... Sitä vanhemmiten keräilee suppilovahveroita ja liikkuu liikkumisen ilosta luonnossa myös myöhäisellä syksyllä.
On vain ikävä nähdä, että nämä luonnossa liikkumisen taidot alkavat nuorilta jäädä pois. Illat nökötetään lähiöissä, tv:n, tietokoneen, pelikonsoleiden, yms.. virtuaalimaailmojen parissa. Sitten haukutaan metsästäjät, vaikkei tiedetä metsästyksestä kuin sen verran, että siinä ehkä saatetaan joskus jokin eläin ampua.
sitten luonnossa liikkumista metsästykseksi jos et kerran ammu mitään aina?
..koirien kanssa metsässä liikkuminen metsässä on metsästystä, olipa ase mukana tai ei. Saalista on vain vähän hankalampi saada käpyjä viskomalla ;-)
olevansa silloin eräretkellä? :)
..oikeasti on, olipa ase tai ei.
Ja enemmänkin pyytämistä kuin ampumista tai tappamista! Tuntuu hyvältä syödä itse pyytämäänsä riistaa ja kalaa! Paljon paremmalta kuin ostaa tekopyhänä marketista jotain belgiassa tehokasvatettua nautaa tai kirjolohta!
Elämän tuhoaminen..? Kaikki ravinto on peräisin tapetuista tai hyödynnetyistä eläimistä tai juuriltaan revityistä kasviksista. puista irrotetuista hedelmistä..
Syötkö itse kiviä vai miten tulet toimeen ilman elollisen elämän tuohoamista?
tuhoaminen tarkoittaa sitä turhaa tappamista kun joku eläin käy jonkun juntin kukkarolle. Olen samaa mieltä että elämäntapa näytää metsästys olevan ts. tapakasvatuksen myötä suurinosa metsästäjistä on mitä on.
Oletko humalassa vai muuten vain tyhmä?
Vuosikausiin olen metsästänyt vain kameralla, mutta ei se minusta ole tehnyt metsästyksen vastustajaa.
Tiedoksi aloittajalle, että kukaan metsästäjä tuskin nauttii tappamisesta sinänsä. Asuin taannoin USAssa ja melkein kauhistuin heikäläisten luonnosta vieraantumista. On nurinkurista, että vieraantuminen ilmenee eläinten ylenpalttisena "suojelemisena", on helppoa pystyttää suuri operaatio puuhun kiivenneen kissan pelastamiseksi eikä muutama mahatautiin kuoleva köyhä ketään kiinnosta. Näinhän se länsimaissa menee.
Kuinka monta suojelijaa tunnette, joka pystyy kasvattamaan omat kasvinsa tai hakee marjansa metsästä? On aika kieroutunutta tapattaa lihansa muilla joita sitten voi nimitellä tappajiksi.
pointtiasi tässä asiassa josta alunperin olen ihmetellyt. Kysy tuota kysymystä mitä esitit lopussa poliitikoilta. Nehän ovat keskustaoikeistoa suomessakin ja maalaisjuntteja, jotka suosivat ja lobbaavat kaiken sen puolesta mitä maa-ja metsätalous on tänä päivänä (omistavathan hekin näitä maatiloja ja turkistarhoja). Eli markkinatalous lobbaa lihajalostusteollisuutta ja mainostaa sitä 'tyhmille' kuluttajille joita tänä päivävä on aivan liikaa. Miksi ei rohkaista näitä 'tyhmiä' ihmisiä omaan kasvimaan kasvatukseen? Kysy mieluummin sitä koska uusavuttomia on tänä päivänä liikaa.
Ihmisten moraali on muutenkin aivan retuperällä, joten se ei minua ihmetytä yhtään miksi köyhiä ei auteta tänä päivänä vaikka pitäisi. Ihmisen moraalittomuus näkyy myös metsästyksessä, koska siinä suositaan vielä sellaistakin metsästystä millä ei ole lihansyönnin ja sen hankkimisen kanssa mitään tekemistä. Se on yhtä kieroutunutta kuin mainitsemasi eläinten tapattaminen muilla.
Taisit ponnistella kovasti, kun tuon luonnon kannalta täysin nurinkurisen sölkkäämisen aloitit.?
Et edes ota huomioon sitä, että jos metsästäjä ei ammu riistaa pataansa, niin se erittäin suurella toden näköisyydellä kuitenkin kuolee,-jopa jotkut parin viikon sisällä , johonkin luonnossa vallitsevaan selvitymis- ja tuhoutumiskiertoon.
Joku riena sen yllättää ja repii kuitenkin.-Mutta teillä mielipuolihässäkkähyysääjillä ei se mee kalloon kertakaikkiaan millään, että erittäin monta kertaa metsästäjä jopa pelastaa riistan, joko nostamalla sen siivilleen, tai aiheuttamalla pakolaukan, jolloin riista pääsee myös pakoon esim. susia, jotka ovat sitä vainuamassa, ja sudet joutuvat väistymään, metsästäjän ollessa lähietäisyydellä.
Ja toisekseen kun metsästäjä ampuu yhden kerran hyvän osuman, eläin ei edes huomaa kuolemaa, -mutta täysin toisin on suden tai karhun kynsissä.
Eläin voi kitua ja huutaa jopa tunteja, kun susi repii siltä suolet ulos ja syö takapäästä ensin, josta on saanut veren valumaan.
Ja koska tämä on luonnonlaki, niin voisitteko te lopultakin,-eläinten kärsimyksen vähentämiseksi, lopettaa tuon järjettömän ja eläinten kärsimyksiä lisäävän houraamisenne, ja myöntä olleenne täysin väärässä,- koska terve ihminen ei halua eläinten kärsivän missään olosuhteissa,- emmekä me metsästäjät sitä halua missään nimessä.
Mutta ongelma on siinä, ja ainoastaan, että te mielisairaat hyysääjät ette näitä käsitä, ettekä tajua, koska te alitajuisesti pelkäätte kuolemaa, ja luulette houratessanne sillä pelolla karkottavanne oman kuolemanne, ja vähintäänkin ainakin "tienaavanne" jonkin nirvanan, joka on seurausta taas jostain mielipuolten, teille höpöttämästä mantrasta, josta teillä ei ole pienintäkään tajua.--Tämä on kirjaimellisesti TOTTA.
nyt keksiä jotain väkisin. Niin monesti kuulee noin mieletöntä perustelua metsästäjältä, että jos ei metsästäjä tapa saalistaan niin se kuolee muutenkin. Et sinä sitä voi tietää miten kauan jokin eläin elää. Todennäköisyys on toki suuri, mutta niille eläimille on kehittynyt evoluution kautta keino selvitä siltä metsästäviltä pedoilta. Paitsi ihmisen hauleja se ei voi väistää edelleenkkän. Ja sen päivän kun näkis että metsästäjät ovat muka niin 'ymmärtäväisiä ja auttavaisia' että pelastavat jonkun eläimen.
Toi sinun luennointi ei pure minuun pätkääkään joten turha pitää minua tyhmänä noilla selityksilläsi. Tuo vain osoittaa sen kuten toisessa ketjussa oli puhe metsästäjien kaikkitietäväisyydestä vaikka tosi asiassa he eivät tiedä hevonpaskaa luonnosta.
Ja minä aloitin tämän ketjun sen takia, että kyseenalaistan metsästystouhunne ns. harrastuksena. Mikä harrastus tuottaa mielihyvää ampumalla jotain? Joten turha yrittää mättää mitään ituhippi kommenttejanne minulle ja vaihtaa puheenaihetta.
näkemystäsi, Myrkkyä metsään ja vesistöihin, eipähän kukaan enää ammuskele mitään. Olet aivan oikeassa, ei mitään tervehenkistä harrastusta vaan pc n ääressä suunnitellaan seraavaa tihutyötä, Myrkky hoitaa metsän elikot, hitlerin opit myrkystä toimii. Olet täysin oikeassa.
En jaksa lukea ketjua läpi, vaan vastan suoraan sinulle. Silläkin uhalla, että olet jo saanut samantapaisen vastaksen.
Ensinnäkin, en hyväksy eläimen ampumista huvikseen. Eläimen tappamiseen täytyy aina olla hyväksyttävä syy. Tyypillisesti ja yksinkertaisimmillaan tämä syy on eläimen käyttäminen ravinnoksi.
Hyväksyn eläinravinnon käytön, mutta olen tietoinen lihan tuottamiseen liittyvistä eettisistä ongelmista. Hyviä metsästystapoja noudattaen kaadetun riistaeläimen tapauksessa näitä ongelmia ei ole, koska eläin on saanut elää luonnonmukaisen elämän ja kokenut myös luonnollisen kuoleman pedon - tässä tapauksessa ihmisen - saaliina. Ihminen on osa ravintoketjua ja asia on mielestäni ajateltava juuri näin.
Kirjoituksestasi saa kuvan, että mielestäsi on jotenkin väärin nauttia itse metsästystilanteesta. Onko väärin nauttia kalastamisesta, sienestyksestä tai marjastuksesta? Kaikki nämä ovat ravinnon hankintaa luonnosta. Jos hyväksyy ja ymmärtää sen, että lihansyöntiin kuuluu aina toisen elollisen olennon kuolema, ei metsästyksestä nauttimisessa ole mitään outoa. Metsästyksen tuottama nautinto ei liity pelkästään onnistuneeseen riistalaukaukseen. Esimerkiksi minulle jousimetsästäjänä saaliin saaminen on ollut hyvin harvinainen tapahtuma, mutta nautin metsästyksestä silloinkin, kun se ei tuota saalista. Luontoelämykset ovat kuitenkin se, seikka, mitä olen ensisijaisesti harrastuksellani hakemassa. Onnistuneesta metsästyksestä saan toki aivan erityistä iloa. Tämä ei silti tarkoita, että käsittelisin eläimiä mielessäni vain riistana. Ne tuottavat minulle iloa myös pelkällä olemassaolollaan osana luontoa. Metsästys pitää tietenkin toteuttaa siten, etteivät eläinten kannat vaarannu.
Jos ammun eläimen ravinnoksi, millä perusteella tämä tarkoittaisi, että eläimen elämä oli mielestäni turha? Sillä oli elämänsä, se kesti aikansa, sitten eläin koki luonnollisen kuoleman ja päätyi ihmisen ravinnoksi osana ravintoketjua.
Kunnioitan elämää, kunnioitan myös eläimiä, joita metsästän. Silti hyväksyn eläimen kuoleman. Ihminen on perinteisesti kunnioittanut luontoa ja riistaa. Tutustu vaikkapa muinaisten karhunpeijaisten historiaan. Rituaalin taustalla on kaadetun eläimen kunnioitus.
Jatka ihmeessä pohdintojasi, ehkä tämäkin puoli asiasta alkaa jossain vaiheessa aueta sinullekin.
kantaan. Mielestäni on väärin nauttia sitä metsästystilannetta. Minusta se antaa sellaisen kuvan, että itse tappaminen tuo sen adrenaliinin metsästäjälle vaikka sanot ettet hyväksy eläimen ampumista huvikseen. En näe mitä iloa tuottavaa on viedä elämä joltakin on se sitten vain ravinnon takia tai mitä tahansa. Kalastustakaan en sen kummemin ymmärrä mitä hienoa siinä on. Marjastus ja sienestys on asia erikseen, koska siinä liikut ilman pyssyä metsässä ja nautit metsän antimista aisteillasi.
Kuulut ilmeisesti sitten niihin harvinaisiin tapauksiin jotka osaavat liikkua metsässä muutenkin ja nauttia metsän tarjoamista elämyksistä. Ketunmetsästäjiä en esim. ymmärrä koska he eivät metsästä siinä ravinnon takia vaan ihan jonkun muun takia. Yksi syy minkä he esittävät on se, että he saalistavat petoja pois jotta muut eläimet voivat elää. Aika tekopyhä selitys koska usein taustalla petojen metsästyksessä on omat taloudelliset menetykset mikä tekee metsästyksestä moraalitonta.
Kaksipiippuinen juttu toi sanomasi eläimen eläminen luonnollisesti vaikka ammutkin sen ravinnoksi. Oletko miettinyt, että evoluutio kehittää eri eläimille keinon selvitä pitempään, mutta ihmisen haulikkoa tai jousta ne eivät voi ikinä paeta, joten siinä mielessä metsästyksen kautta kuoleminen ei aiheuta luonnollista kuolemaa eläimelle.
Metsästyksen ja karhunpeijaisten historian selventäminen ei kyllä minua saa avautumaan mitenkään. Ne ovat ikivanhoja tapoja joihin vieläkin jotkut metsästäjät takertuvat unohtamalla kuitenkin sen että maailma muuttuu ja ihmiset muuttuvat ja tavat muuttuvat. Kaikissa asioissa tapoja ei pidä kunnioittaa hautaansa asti koska kaikki tavat eivät ole hienoja tapoja. Kiitos kuitenkin hyvästä vastauksestasi.
Ymmärrän, että tämä voi olla tunteita herättävä asia. Se johtuu nähdäkseni paljolti ihmisen vieraantumisesta luonnosta ja entisaikaisesta luontaistaloudesta. Se että metsästäjä tuntee iloa onnistuessaan riistaeläimen kaatamisessa, on varmaan jollain tapaa vaistonvarainen tunne - vaikka nykyisin voi hakea kaupan tiskiltä tuotantoeläimen lihaa, on tapahtuma kuitenkin pohjimmillaan sidoksissa tärkeimmän perustarpeen, eli ravinnon saannin ja sen hankinnassa onnistumisen kanssa.
Itse asiassa ilon tunteeseen voi sekoittua myös ripaus haikeutta eläimen kuoleman johdosta. Saattaa kuulostaa skitsofreeniselta, mutta tämä on varmaan aika yleistäkin. Tietoisuus siitä että tapahtuma on ollut luonnollinen eikä millään tavoin moraalisesti väärä, antaa kuitenkin oikeutuksen sille, että onnistumisen ilo on päällimmäisenä.
Annat ymmärtää ihmisen metsästysteknologioineen olevan liian ylivoimainen eläimeen nähden. Näin voi joskus ollakin, ja on olemassa "reilun metsästyksen" käsite. Tällä tarkoitetaan sitä, että metsästystilanne ei saa olla saalistettavan kannalta kohtuuton. Jos eläin on esimerkiksi juuttunut kiinni mutaan, on reilumpaa auttaa se irti kuin ampua avuton eläin. Toisaalta joskus vaaditaan metsästykseltä nimenomaan tehokkuutta, esimerkiksi hirvi- ja peurajahdeissa, joiden tapauksessa kantojen rajoitus on nykyisillä petotiheyksillä ihmisen vastuulla. Tällaisessa jahdissa metsästyksen vaativuus ja reiluuskin voi joskus jäädä toissijaiseksi (esim. peurojen metsästys ruokintapaikoilta kiväärillä - huom. vain oma mielipiteeni ilman omakohtaista kokemusta). Metsästäjänä pohdin jatkuvasti tällaisia kysymyksiä miettiessäni, millaisessa metsästyksessä haluan itse olla mukana ja millaisessa en. Henkilökohtaisesti haluan metsästysvälineen valinnalla (jousi) asettaa itselleni tavallista suuremman haasteen ja samalla saaliseläimelle suuremman mahdollisuuden selvitä hengissä.
Voisin puuttua myös tähän: "Oletko miettinyt, että evoluutio kehittää eri eläimille keinon selvitä pitempään, mutta ihmisen haulikkoa tai jousta ne eivät voi ikinä paeta". Käsityksesi jousimetsästyksestä vaikuttaa erityisen virheelliseltä. Kyseessä on erittäin haastava metsästysmuoto, jossa on päästävä erittäin lähelle saaliseläintä. Kyllä se metsästettävä vetää _paljon_ useammin sen pidemmän korren kuin metsästäjä. Evoluutio on sitä paitsi kehittänyt eläimille tapoja selvitä ihmisen aiheuttamista metsästystilanteista (tietyissä rajoissa toki). Esimerkiksi valkohäntäpeura tekee toisinaan salamannopean kyykkäysliikkeen kuullessaan jousen laukeavan, ja saattaa sillä keinoin onnistua väistämään nuolen. Kivääriä vastaan tämä ei tosin toimi. Mutta vaikkapa haulikolla ollaan taas jo niin lähellä eläintä, että eläimellä on usein aistiensa ansiosta edellytykset välttää saaliiksi joutuminen.
Riistanhoidollisen metsästyksen (esim. pienpedot) osalta en ole asiantuntija. Toisaalta riistanhoidollisten näkemysten lisäksi ihmisen voi ajatella ikään kuin pienpetojen "luonnollisena vihollisena", joka hyödyntää saaliista turkiksen.
"Kaikissa asioissa tapoja ei pidä kunnioittaa hautaansa asti koska kaikki tavat eivät ole hienoja tapoja."
Olen samaa mieltä, mutta karhunpeijaisesimerkki muinaisessa muodossaan (joka vaatisi varmaan hieman perusteellisempaa selitystä) on minusta hyvä esimerkki siitä, miten metsästäjä voi syvästi kunnioittaa sellaista luontokappaletta, jonka on surmannut.
Kuitenkin keskustelu metsästyksen tuottamasta tyydytyksestä on minusta toissijainen sen tosiseikan rinnalla, että metsästys itsessään ei oikein suoritettuna ole mitenkään moraalitonta ja saaliseläimen kuolema on hyväksyttävä ja luonnollisena pidettävä tapahtuma.
En ymmärrä pointtiasi tuosta: "Ymmärrän, että tämä voi olla tunteita herättävä asia. Se johtuu nähdäkseni paljolti ihmisen vieraantumisesta luonnosta ja entisaikaisesta luontaistaloudesta."
Mitä luonnosta vieraantumista se on jos haluaa suojella eläimiä 'turhilta kuolemilta'? Otetaan esimerkkinä metsästyksen lisäksi nyt turkistarhaus ja mainitsemasi tehomaatalous (josta ihmiset heittävät hukkaan älyttömästi lihaa jolloin moni eläin olisi säästänyt henkensä) sekä liikenteessä kuolevat eläimet. Monikohan liikenteessä kuollut eläinkin olisi voinut jatkaa elämäänsä jos päälleajaja ei olisi ajatellut autokolussa opetettua seikkaa ettei alle juoksevaa eläintä pidä väistää. Maalaisjärkeä saa käyttää jos perässä ei tule ketään. Mutta nyt tämä menee jo itse asiasta hieman sivuun.
Siitä voidaan väitellä onko metsästyksen kautta kuoleman kohdannut eläin kokenut turhan kuoleman. Toki jos lihan himo on niin suuri vaikka lihaahan ei tutkitusti tarvitse syödä kuin puoli kiloa kuukaudessa tarvittavan proteiinin saamiseksi jos ei saa sitä muualta.
Sinä oletkin ilmeisesti 'erikoistapaus' mitä metsästäjiin tulee. Luulen että suomen metsästäjistä suurin osa on typeriä jotka saunailloissa kertovat toisilleen miten hienoa oli saada esim. karhu tähtäimeen ja ampua se aivan kuin se tuottaisi jo itse käsiliikkeillä kerrottuna vielä mielihyvää.
Toki mainitsemasi jousimetsästys on 'luonnonl'heisempi' missä ihmisen on päästävä lähemmäksi saalistaan. Ja myös kuulo on suurimmalle osalle eläimiä se parhain keino puolustautua mutta kyllä se jousikin nopeammin tulee kohti kuin 'luonnolisempi' vihollinen juoksemalla eli toinen petoeläin. Siinä mielessä ihmistä evoluutio ei ole pystynyt metsästettävissä eläimissä auttamaan ellei joskus sitten kehity kova panssari turkin suojaksi.
Ainakin minulle riistanhoidosta on tullut sellainen käsitys että siinä tapetaan eläimiä vain taloudellisten menetyksien takia vaikka eiväthän eläimet tahallaan jonkun karjaa tapa tai syö puunkaarnoja metsänomistajalta vaan ovat samalla lailla 'metsästäjiä' kuin jotkut ihmisetkin. Entä jos toinen metsästäjä menisi ampumaan nenän edestä toisen metsästäjän saaliin niin tulisiko siitä sitten riistanhoidollinen syy lähteä metsästämään ja ampumaan tämä toinen metsästäjä? Ehkä lapsellista ajatella tai verrata asiaa näin mutta niin tekopyhää riistanhoito voi välillä olla.
Ehkä tämä karhunpeijais esimerkkisi oli aidosti kunnioittavaa puuhaa silloin 10000 vuotta johon myös liitettiin varmasti uskonnolisia rituaaleja missä kunnioitettiin 'suurempaa voimaa' ruoasta ja siitä että eläin sai elää hyvän elämän siihen asti mutta ei nykyään voi sanoa samaa. Niin paljon ihminen on muuttunut sanotaanko itsekeskeisemmäksi että saalis on suurimmalle osalle vain turha luontokappale lihaa lukuunottamatta.
Ehkä metsästys ei ole moraalitonta kaikissa tapauksissa mutta kyllä sitä tappamisen intoa täynnä olevaa metsästystä silti paljon esiintyy missä luonnon kunnioittamisella ei ole mitään tekemistä.
"Mitä luonnosta vieraantumista se on jos haluaa suojella eläimiä 'turhilta kuolemilta'?"
Tarkoitan siis lähinnä sitä, että koska nykyihminen ei yleensä ole tekemisissä liharavinnon hankkimisen kanssa muuten kuin että hakee lihansa kaupan tiskiltä, voi monilta hämärtyä lihan alkuperä - siis se tosiseikka, että se kaupan tiskiltä ostettu lihakin on ollut elävän eläimen lihaa. Ja kun sitten ajatellaan metsästystä, se eläimen surmaaminen tuntuukin yhtäkkiä hyvin konkreettiselta asialta, vaikka kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta. Vai onko tuotantobroilerin elämä jotenkin vähempiarvoisempi kuin vaikka teeren tai riekon? En tarkoita, että sinä ajattelisit näin, mutta uskon että monelta tämä seikka on hämärtynyt.
Metsästämällä hankittu liha on luomuruokaa jos joku. Eläimen kuolema on turha silloin, jos se tieten tahtoen surmataan, mutta saalista ei hyödynnetä. Ei se muuten ole turha. Mutta ilman muuta tässäkin asiassa on sovellettava jonkinlaista kohtuutta.
Itse tosiaan puhun mielelläni ihmisestä petoeläimenä muiden joukossa. Pienoinen ongelma kieltämättä on ihmisen ylivoima tietyissä metsästystilanteissa (mutta ei suinkaan kaikissa). Tästä huolimatta, aseiden ja ansojen käyttö metsästyksessä on ollut ihmislajille välttämätön ja luontainen tapa toimia. Ihminen on älynsä avulla voinut kehittää nämä metsästystavat - paljain käsin ihminen ei saisi paljoakaan aikaan metsästystilanteessa.
Mitä tulee riistanhoitoon, olisi mielenkiintoista pohtia eläinkantojen suhdetta sellaisilla alueilla, joilla ihminen ei metsästä. Vaikutus voi olla suuri. Esimerkiksi erittäin idässä Venäjällä (en muista alueen nimeä) on Suomen kokoinen kansallispuisto, jossa ei saa metsästää. Siellä on esimerkiksi valtavasti karhuja ja vain vähän hirviä. Tämä nyt ei tietenkään ole absoluuttisesti "hyvä" tai "huono" asia. Mutta olisi mielenkiintoista tietää, mikä tuolla on esimerkiksi kanalintujen ja pienpetojen esiintymistiheys... Jos riistanhoitoa ajattelee "luonnolliselta" kannalta, on kai paljolti kyse siitä, mikä tehtävä ihmisellä on vuosituhansien aikana ollut esimerkiksi pienpetokantojen (kettu ym.) rajoittajana. Mielenkiintoinen kysymys, johon en osaa tyhjentävästi vastata, mutta ajattelisin että ihmisellä on pitkään ollut luontainen roolinsa tuossa asiassa.
Aivan varmasti metsästyksestä ja metsästäjistä löytyy paljon kyseenalaistettavaa. Ja kyseenalaistaa saa. Hedelmällisintä tällainen keskustelu on silloin, kun ei yleistetä liikaa ja tiedostetaan asian moninaisuus. Metsästys on hyvin laaja aihepiiri. Useimmat metsästyksen harrastajatkin ovat perehtyneet vain sen yhteen tai muutamaan osa-alueeseen.
Nyt tuli selventävä vastaus tuohon luonnosta vieraantumiseen, josta olen siinä mielessä samaa mieltä, että turhan monet nykyajanihmiset ovat liian valmiiksi opetettuja enkä tarkoita nyt pelkästään ruoan suhteen vaan yleensäkin. Näitä uusavuttomia on valitettavsti liikaa vielä, jotta tämä maailma voisi muuttua paremmaksi. Tai sitä voitaisiin muuttaa, kun esim. poliitikot varsinkin suomessa lobbaavat tehomaatalouden puolesta koska ovat itsekin näiden tuotantolaitoksien omistajia.
Oletko ikinä ajatellut, että liika lihansyöntikään ei ole hyväksi? On olut paljon puhetta siitä mitä lihansyönti aiheuttaa loppujen lopuksi? Tehomaatalous saattaa aiheuttaa (varmasti aiheuttaakin) hullun lehmän tautia mikä on yhteydessä dementiaan. Metsästettävä liha aiheuttaa samalla lailla proteinimuutoksia jos ovat 'saastuneet'. Varsinkin kasvissyöjä eläinte kuten hirven, peuran ja poron liha. Näiden käyttämä kasvisravinto sitoo hyvin saasteita ja esim. radioaktiivisia aineita. Siinä mielessä mainitsemasi luomulihakaan ei ole enää mitään terveellistä välttämättä.
Niin ihminen onkin älykkäin olento vaikka eläin onkin muiden joukossa. Ihminen on kehittänyt itselleen paremmat tavat metsästää. Mutta älyllä ei välttämättä sitten ole tekemistä enää itse metsästyksen kanssa kaikkien kohdalla kun siitä tappamisesta nautitaan. Se ei olekaan enää älykkään olennon merkki.
Mielestäni riistanhoidolla ei ole kuin se yksi tehtävä: rajata elintilaa ihmiselle itselleen. Ja se elintila mikä villieläimille jää kutistuu koko ajan ja sen takia on vaikea saada mitään todellista tietoa luonnonmukaisesta järjestyksestä. Tämän vuoksi on oikein että kansallispuistoja on olemassa jotta nähdään onko tällä ihmisen toiminnalla 'hyviä' vaikutuksia.
Kuten olen sanonut ymmärrän sen että ihmiset metsästävät ruoan takia, mutta en pitäisi sitä harrastuksena, koska se metsästys on tahtonut 'karata' käsistä niin monelta.
Metsästyksen näkeminen ihmisen elintilan laajentajana on minusta aika erikoinen näkemys. Tästä elintilan jatkuvasta laajentamisesta olen itse hyvinkin huolissani. Sen syynä ei kuitenkaan ole metsästys. Jos katsot lentokoneen ikkunasta Keski-Euroopassa, näet miten valtavan suuri osuus maasta on raivattu pelloiksi (poislukien vuoristoseudut). Metsät ovat vain kapeita suikaleita, jotka eivät useinkaan ole edes yhteydessä toisiinsa. Lisäksi kun planeetan ihmisväestö kasvaa hirvittävää vauhtia, ei merkkejä paremmasta ole näkyvissä. Ajatus biopolttoaineiden tuotannosta on myös masentava, jos se tarkoittaa uuden peltopinta-alan raivaamista. Ja jos kotimaastamme puhutaan, luonnontilaisia metsiä on aika vähän, talousmetsät hallitsevat. Kuinka mieluusti metsästäjäkin liikkuisi kunnon aarniometsässä...
Jos luonnonsuojelusta puhutaan, näen ongelmat aivan muualla kuin metsästysharrastuksessa.
Lihansyönnin ympäristövaikutuksista on alettu puhua vasta aivan hiljattain. Ilmeisesti on todella niin, että jos lihaa syötäisiin vähemmän, riittäisi myös pienempi peltopinta-ala. Perusongelma on kuitenkin liian suuri ja alati kasvava ihmispopulaatio. Mutta alamme ehkä eksyä aiheesta...
mutta en hypi ilosta riistan kaadettuani vaan mielessäni pyydän anteeksi tekoni välttämättömyyttä saadakseni lihaa pataan ja toivon että kesällä syntyy vähintään 2poikasta kaatoa kohti.Yleisesti ei pitäisi mystifioida metsästystä ja luonnon suojelua. Oikea metsästäjä huolehtii riistan elinolosuhteista ja riista eläimistä.