Kovin sateista on paikoin ollut sää tänäänkin, kuinka olette kokeneet pimeyden lisääntymisen ja valoisuuden vähenemisen?
Aiheuttaako se teissä vastustamatonta halua levätä ja rauhoittua vaiko enemmän intoa puuhastella kaikenlaista, jotta synkkyys unohtuisi?
Aiheuttaako se teissä vastustamatonta halua levätä ja rauhoittua vaiko enemmän intoa puuhastella kaikenlaista, jotta synkkyys unohtuisi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pakollisia ovat määrätyt kuviot, mutta kyllä on pimeää siis totta vieköön pimeää. Meillä ei täällä loista katuvalot ei mainosvalot vaan kuuta nousevaa odotetaan. Täysikuun aikana näkee muuten yllättävän kauaksi.Tätä ei välttämättä huomaa keinovalojen loisteissa.
Lepo on aina tärkeää jos touhukin. Sytytetään vaikka kynttilät, lempeät tulet.:)
Nyt tulee niin aikaisin pimeää, että tuskin ehtii yöpuulta nousta, kun jo hämärtää:)
Ulkona ei todellakaan näy mitään, pelkkää pimeyttä, se on näitä maalaiselon ihanuuksia tähänkin aikaan vuodesta.
Räiskis, tulitikku syttyi ja kynttilässä on tuli:)
Oletko muuten huomannut miten huonoja ovat nykyiset tulitikut?
Maalaiselon ihanuus ja joskus kyllä kurjuuskin etenkin kun ne tulitikkujen päät ovat pienentyneet.
Tikkuosakin kaventunut ja heikentynyt. Sellaista se on nykypäivän säästömeininki vai voitonko?
Naatiskellaan kynttilän valosta ja pimeydestä, ne yhdessä muuten herättää jonkinlaisen turvallisuuden tunteen, liekö geeneissä siirtyneet sieltä jostain alkuajoista..?
on aika helppoa. Meillä päin sanottiin vain: "säitä pitelee". Istuttiin sitten takan pankolle tupakille.
Siinä se parin tunnin vilkas seurustelu sitten oli.
Ihan villiäkin se välillä oli, kun naapurin mies pois lähtiessä muisti kysyä: "Lähetkö pyhänä raveihin?". Siinä on noin vilkkaaseen seurusteluun jo kolme sanaa liikaa :)
Yritä nyt tässä pysyä näkymättömänä valkoisessa talvipuvussa. Jatkuvasti saa putsata kuraa pois tassuista. Valoisa aika on onneksi niin lyhyt, että pimeässä on turvallista taivaltaa.
Valoisan ajan työt jäävät puolitiehen ulkosalla. No, eihän niitä ole kukaan näkemässäkään tämän ainaisen pimeyden keskellä. Kevätaurinko tuo sitten epäkohdat näkyviin aikanaan.
Eiköhän tästä selvitä, kuten aina ennenkin. Ei tämä syksy ja pimeys yllätyksenä tullut.
otetaan mitä ylhäältä tulee (muutakaan ei voi).
Onhan sateissa positiivisiakin puolia. Esim. kaivoissa riittää vesi.
Sateella ja pimeällä on mukava työpäivän jälkeen istuskella kun uunissa tuli rätisee ja tuottaa miellyttävää lämpöä.
Mutta aikansa kutakin. Se on nopeammin kuin huomaakaan kun taas aletaan mennä valoisampaan suuntaan.
olen huomannut reagoivani voimakkaasti säätiloihin. Kirkkaalla korkeapaineella olen pirteä, hyväntuulinen ja energinen mutta sateella melkein valun maassa ja maailmanmurheet hiertää olkapäitä.
Syksystä en pidä yhtään, se on kaikkein inhottavin vuodenaika MIELESTÄNI. Talvi menee horroksessa,valo onneksi lisäääntyy jos tulee lunta. Keväällä herään ja alan elämään kukkimaan kevätkukkien myötä. Rakastan kevättä :)