---
käden rosoisuus
kaunis kuin rapautunut tai
uurteinen kivi
tai ruostunut traktori pellolla
navetan sisäänromahtanut katto
jotain missä näkyy aika
kuuluu elämisen laulu
vieläkin vain
seisoo rannalla ottaen vastaan aaltojen kuohun
pystypäin mutta ei uhmakkaana
tuulten tuiverruksessa
lujittuneena
mutta herkempänä
ei kovana
kosketan kättäsi arasti
ja se liikahtaa
kätesi on kaunis
kauniimpi kuin rapautuneet ja uurteiset kivet
ja kaikki ruostuneet traktorit ja romahtaneet navetat
se on paljon kauniimpi
sillä se ei ole
vain ajan kulumista ilmaiseva
hellyttävä esine
se on elävä
käsi
ja se ei ole vain elävä käsi
se on tuulten tuivertama sinun
vastapäätä minua istuvan
ihmisen käsi
hiljainen kyynel poskellasi
pysähtynyt avaruus
ei tarvita sanoja
aallot meissä puhuvat
tuuli puhuu
sydän sydämelle
katso, minun käteni
ovat rapautuneet, uurteiset
pelkistetty katse katsetta vasten
sanoittakin ymmärrämme
kaikista kuljetuista poluista
jalkapohjaan pistäneistä ja viiltävistä okaista
jotain sellaista
mitä emme edes yritä muotoilla sanoiksi
niin kuin kulunut kivi
tai pellolle unohtunut maatalouskone
tai romahtanut navetta tai lato
ei sekään yritä
se vain on
ja sinun kätesi vielä enemmän
elävä
käden rosoisuus
kaunis kuin rapautunut tai
uurteinen kivi
tai ruostunut traktori pellolla
navetan sisäänromahtanut katto
jotain missä näkyy aika
kuuluu elämisen laulu
vieläkin vain
seisoo rannalla ottaen vastaan aaltojen kuohun
pystypäin mutta ei uhmakkaana
tuulten tuiverruksessa
lujittuneena
mutta herkempänä
ei kovana
kosketan kättäsi arasti
ja se liikahtaa
kätesi on kaunis
kauniimpi kuin rapautuneet ja uurteiset kivet
ja kaikki ruostuneet traktorit ja romahtaneet navetat
se on paljon kauniimpi
sillä se ei ole
vain ajan kulumista ilmaiseva
hellyttävä esine
se on elävä
käsi
ja se ei ole vain elävä käsi
se on tuulten tuivertama sinun
vastapäätä minua istuvan
ihmisen käsi
hiljainen kyynel poskellasi
pysähtynyt avaruus
ei tarvita sanoja
aallot meissä puhuvat
tuuli puhuu
sydän sydämelle
katso, minun käteni
ovat rapautuneet, uurteiset
pelkistetty katse katsetta vasten
sanoittakin ymmärrämme
kaikista kuljetuista poluista
jalkapohjaan pistäneistä ja viiltävistä okaista
jotain sellaista
mitä emme edes yritä muotoilla sanoiksi
niin kuin kulunut kivi
tai pellolle unohtunut maatalouskone
tai romahtanut navetta tai lato
ei sekään yritä
se vain on
ja sinun kätesi vielä enemmän
elävä
Vastaukset 1
Vanhimmat
tässä runossasi on kaikki ne elementit, joihin
olen aikojen alusta ollut rakastunut.
Sanat ' rosoisuus, uurteinen kivi, kosketan kät-
täsi arasti '
Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin, poimia ru-
nostasi vaikka mitä. Vastarunokin tästä olisi
voinut syntyä, jos olisin malttanut ryhtyä siihen
tässä ja nyt. Mutta en oikein ole vireessä,
sorry.
Kiitos kuitenkin lukuhetkestä. Aion tulostaa tä-
mänkin runosi, ja lukea sitä hiljaisuudessa nau-
tiskellen.
Hyvää päivän jatkoa ystäväni, olet Sinä uskomaton
runoilija !