Todella uskomatonta tällä palstalla keskustelemattomuus.
Yritin aikanaan päästä Kaliperinj kanssa juuttusille kunj tunnen hänen entisen kotiseutunsa ihmisiä.
Eipä onnistunut mitenkään Tuskin ovat veteraanit edes käyneet tääällä vilkaisemassa?
Yritin aikanaan päästä Kaliperinj kanssa juuttusille kunj tunnen hänen entisen kotiseutunsa ihmisiä.
Eipä onnistunut mitenkään Tuskin ovat veteraanit edes käyneet tääällä vilkaisemassa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
On hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Olettaisin ihmisten innostuvan kirjoittelemaan näille palstoille eri juttuja, kun syksykin on ollut niin pimeä ja sateinen. - Vai liekö muut asiat mielessä: mukava kirja, radion tai musiikin kuuntelu, tv-ohjelmat, ystävien ja sukulaisten tapaamiset ym. Olisi mukava kuulla itsekultakin, miten tämä syksy on kulunut?
Aina käyn täällä vilkaisemassa, olisiko uusia kirjoituksia.
Itse olen vähän huono kirjoittaja ja jos johonkin viestiin vastaan, se jää siihen, ei kukaan enää jatka keskustelua.
Täämä oli ylivoimaisesti vilkkain palstaaikoinaan. Ruuneperi maalaismiehineen vhätisti pois kutenv 70 ja 60 palstoilotakin.
pysytelkää poikaset vain omilla reviireillänne ja antakaa vanhojen miesten olla rauhassa, tehdä mitä lystäävät vielä elämän ehtoisina hetkinä.
rekattujen nimimerkkien käyttäjiä kuinka monta vai yksinkö joku sitten vastailee useammalla tekaistulla nimellä ja ihmettelee miksi muita ei ole?
yhä edelleen. Olin jo palstoilla silloin kun tätä 80-kymppisten palstaa oltiin kehittelemässä ja silloin tällöin käyn vilkaisemassa vieläkin.
Sitä aiheiden vähyyttä ihmettelen. Ikäänkuin meillä, yli tämän maagisen 80 iän ylittäneillä ei enää ole mitään yhteistä asiaa. Sotajutut on erikseen mutta niistä nyt ei enää viitsi jauhaa. Sota oli ja meni. Iloisemmistakin asioista voisi jutustella. Se joka pystyy yleensä palstoilla keikkumaan on vielä pääkoppa jotenkin järjestyksessä joten antaahan kuulua mukavia juttuja. Elämä se on tämäkin vanhan elämä.
Eikä sitten riitaa - pliis!
vaikka liittyykiin sotatoimiin. Silloin kun sodan liekki oli jo melkein syttymässä ja joukot saapuneet rajalle, niin eräs perheellinen mies sanoi, että "jotain ihmeellistä minä jo epäilin tapahtuvaksi silloin kun sain YH:n kutsun, koska siinä ei mainittu kuten yleensä kirjoitetaan kutsuun "perheineen!"
mutta jokseenkin perhekunnittain siihen sotaan kuitenkin osallistuttiin. Minulta meni ainoa veli ja itse olin sotasairaalassa avustamassa ammattihoitajia haavoittuneiden sidonnassa. Oli siinä 18vuotiaalle olemista. Sitten ne Helsingin suurpommitukset, että kaikki tuli koetuksi mutta jotenkin varjelus oli mukana ettei pahempia sattunut. Olihan se aikaa, mutta sen ajan kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta en koskaan unohda. Se on nykymaailmassa kokonaan pois suljettu juttu.
vaikka luulin sinun jo lopettaneen palikkojen heitot. Kirjoitin tässä eräällekin vastauksen, että älä annan herneiden tukkia nenääsi. Muistanet kuinka jo vuosia sitten toisetkin palstalaiset varottivat sinusta ja tavastasi olla ystävä ja kerätä tietoja joilla sitten haluat vahingoittaa toisia keskustelijoita. En myöskään sure sitä jos ei muita veteraaneja näy keskusteluihin vastaamassa ne ovatkin viisaampia tai vanhempia joten en ihmettele yhtään etten saa ikäisistäni keskustelukumppaneita ja ylimielisistä nuoremmista, kaikkitietävistä en vanhana miehenä välitä.
Enpä paiski laillasi kalikoita.
Tallessa ovat viestisi.
Eipä ole juttukavereita ollut tällä palstalla.
Miten lie muuten?
Olen nähtävästi nuorenpi kuin sinä, koska en ole sotaveteraani.Mutta ylimielinen en ole koskaan
ollut sodan kokeneille miehille.Arvostan suunnattomasti veteraani-sukupolvea,teitte sen
minkä piti tehdä.
He ketkä täällä rähinöitä ja epäsopua ovat aikoinaan kylväneet ovat oma porukkansa omituisineen vedonlyönteineen. Ovat tutustuneet vuosien varrella ja samankaltaisen "huumorinsa" löytäneet. Tunnistavat toisensa kirjoitustyyleistäänkin jo. Kävivät kaikki ikäryhmäpalstat lävitse. Muitakin palstoja hiljentyneenä heidän avustuksellaan. Harrastuksena heillä oli yhteinen feikkailu ja pahan mielen levittely.
Sääli jos keskustelu on heidän vuokseen tyrehtynyt, jatkaisitte vaan ja luottaisitte uudelleen keskustelun hurmaan. Ja ohittaisitte vain jatkossa oudot viestittäjät ilman päänvaivaa.
Mistähän mahtaisi johtua?