Minulla on todellinen haluttomuus epäihmisarvoiseen työhön.
Niin, laitan tämän tekstin kahdelle palstalle. It-alan työpalstalle ja sitten toimeentulotuki asioista keskusteltavalle palstalle. Katsotaan kumman puolen porukat vastaavat aktiivisemmin.
Nykyisin en halua töihin. Olen ollut viime vuodet IT-alalla. Syynä tähän on se että olen huomannut olevani herkkä, nyt kolmekymppisenä.
Ennen nuorena tein hirveästi erilaisia raskaita työjuttuja ihan lehdenjaosta lähtien. Eri paikoissa junnuna juoksin ja kuuntelin joskus vanhempien työttekijöiden vittuilua.
Nyttemmin erilaisten työkokemusten ja korkeakoulututkinotjen käteen, olen alkanut kunnioittaa itseäni. Annan itselleni luvan tutnea niitä tunteita joita olen kieltänyt.
Annan itselleni oikeuden loukkaantua.
EN itse ole ikinä koskaan kiusannut tai parjannut pitkän työhistorian aikana, mutta työpaikkakiusaus on todella olemassa hyvin monessa paikassa, jso sitä alkaa tutkimaan.
Minua kohtaan on suhtauduttu ylimielisesti, ei oel otettu juttuihin mukaan, suoranaisesti haukuttu ja kiroiltu, ja mitään työtehtävää ikinä en ole laiminlyönyt.
Toki elämässä on paljon onnistumisiakin, mutta nyt, 30 ikäisenä vaadin ehdottomasti työilmapiiriä jossa minua kunnioitetaan ihmisenä ja ilmapiiriä missä minua kohtaan käyttäydytään yhtä kivasti kuin minä käyttäydyn muita kohtaan.
Tällaista ympärsitöä´ei nyt tiukkana aikana it-alalta löydy.
Ennen olin katkera "sossun pummeille", kun ne ei tee töitä. Kunes itse aloitin toimenntulotuella elämisen.
Kuulun niihin tyyppeihin jotka eivät lotraa viinalla, eli hallitsen päihteet ja ei ole mitään pelkoa alkoholisoitua.
On aikaa harrastaa ja urheilla, hoitaa itseään henkisesti. Myös parisuhteeni rakastamaani aniseen toimii paljon paremmin.
Suomi on täynnä katellisia ihmisiä, ollaan kateelliisia Kimi räikkösille ja muilel rikkaille ja kuuluisille. Itse en ole ikinä olltu kateellinen.
Monikohan kateellinen ihminen parjaa tai haukkuu minua, joka nyt pärjää pienellä tuella, mutta ei myy itseään uhrattavkasi töihin ??
Tämä haukkuja voi tuntea omassa nahassaan kiusaamista ja negatiivisia tunteita työelämässä.
Minä en niitä enää ikinä tunne. En enää suostu millään muotoa epäkivaan työilmapiiriin.
No kateellisia riittää, mutta tämä on minun vaihtoehtoni.
Ystävä, jos siunulal on paha olla, rentoudu sinäkin ja lopeta ylimalkainen rahankerääminen.
Toki olen valmis työelämäänkin uudestaan, mutta alallani tulisi olla yli 3000 euron kuukausipalkka ja tae ihmisystävällisestä työilmapiiristä missä ei ikinä kuulu kirosanaa, tai minuun kohdistuvaa pienintäkään loukkausta.
Muuta en vaadi, ja hatunnosto myös teille jotka inhottavassa ilmapiirissä taistelette.
Huomattavasti pienempi hatunnosto niille, jotka työskentelevät ilmapiirissä hyvällä palkalla ja josta nauttivat. EI siinä ole mitään erikoista, kaikkihan tykkäisivät nauttia töistä....
Minä nautin vapaa ajasta...
Niin, laitan tämän tekstin kahdelle palstalle. It-alan työpalstalle ja sitten toimeentulotuki asioista keskusteltavalle palstalle. Katsotaan kumman puolen porukat vastaavat aktiivisemmin.
Nykyisin en halua töihin. Olen ollut viime vuodet IT-alalla. Syynä tähän on se että olen huomannut olevani herkkä, nyt kolmekymppisenä.
Ennen nuorena tein hirveästi erilaisia raskaita työjuttuja ihan lehdenjaosta lähtien. Eri paikoissa junnuna juoksin ja kuuntelin joskus vanhempien työttekijöiden vittuilua.
Nyttemmin erilaisten työkokemusten ja korkeakoulututkinotjen käteen, olen alkanut kunnioittaa itseäni. Annan itselleni luvan tutnea niitä tunteita joita olen kieltänyt.
Annan itselleni oikeuden loukkaantua.
EN itse ole ikinä koskaan kiusannut tai parjannut pitkän työhistorian aikana, mutta työpaikkakiusaus on todella olemassa hyvin monessa paikassa, jso sitä alkaa tutkimaan.
Minua kohtaan on suhtauduttu ylimielisesti, ei oel otettu juttuihin mukaan, suoranaisesti haukuttu ja kiroiltu, ja mitään työtehtävää ikinä en ole laiminlyönyt.
Toki elämässä on paljon onnistumisiakin, mutta nyt, 30 ikäisenä vaadin ehdottomasti työilmapiiriä jossa minua kunnioitetaan ihmisenä ja ilmapiiriä missä minua kohtaan käyttäydytään yhtä kivasti kuin minä käyttäydyn muita kohtaan.
Tällaista ympärsitöä´ei nyt tiukkana aikana it-alalta löydy.
Ennen olin katkera "sossun pummeille", kun ne ei tee töitä. Kunes itse aloitin toimenntulotuella elämisen.
Kuulun niihin tyyppeihin jotka eivät lotraa viinalla, eli hallitsen päihteet ja ei ole mitään pelkoa alkoholisoitua.
On aikaa harrastaa ja urheilla, hoitaa itseään henkisesti. Myös parisuhteeni rakastamaani aniseen toimii paljon paremmin.
Suomi on täynnä katellisia ihmisiä, ollaan kateelliisia Kimi räikkösille ja muilel rikkaille ja kuuluisille. Itse en ole ikinä olltu kateellinen.
Monikohan kateellinen ihminen parjaa tai haukkuu minua, joka nyt pärjää pienellä tuella, mutta ei myy itseään uhrattavkasi töihin ??
Tämä haukkuja voi tuntea omassa nahassaan kiusaamista ja negatiivisia tunteita työelämässä.
Minä en niitä enää ikinä tunne. En enää suostu millään muotoa epäkivaan työilmapiiriin.
No kateellisia riittää, mutta tämä on minun vaihtoehtoni.
Ystävä, jos siunulal on paha olla, rentoudu sinäkin ja lopeta ylimalkainen rahankerääminen.
Toki olen valmis työelämäänkin uudestaan, mutta alallani tulisi olla yli 3000 euron kuukausipalkka ja tae ihmisystävällisestä työilmapiiristä missä ei ikinä kuulu kirosanaa, tai minuun kohdistuvaa pienintäkään loukkausta.
Muuta en vaadi, ja hatunnosto myös teille jotka inhottavassa ilmapiirissä taistelette.
Huomattavasti pienempi hatunnosto niille, jotka työskentelevät ilmapiirissä hyvällä palkalla ja josta nauttivat. EI siinä ole mitään erikoista, kaikkihan tykkäisivät nauttia töistä....
Minä nautin vapaa ajasta...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jep, käytit kateellisuuskorttia monta kertaa. Eikö olekin helppoa lokereroida ihmiset kateellisiksi? Mieti vielä kerran.
Lue myös itse kirjoituksesi, huomaat kuinka läpinäkyvää on oma katkeruutesi.
Mulle jäi viestistäsi sellainen kuva, että ongelma on enemmän sun henkilökohtaisissa ominaisuuksissa kuin työpaikassa.
Kyllä aikuisen ihmisen pitää kestää huonoja hetkiä, negatiivista palautetta tai sitä, että aina ei ole kivaa. Tämä pitäisi jo vanhempien lapsilleen opettaa, sanoihan joku viisas ehkä hieman kärjistäen, että vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapsilleen pettymyksiä. Ehkä olet tähän mennessä saanut aina tahtosi läpi, jo lapsesta alkaen?
Toivoisin siis, että kasvat aikuiseksi, otat itseäsi niskasta kiinni ja menet töihin. Näillä verukkeilla et ansaitse elämää muiden kustannuksella.
Pitäisikö elättää sinut?
Et taida olla koskaan kokenut työpaikkakiusaamista?
Jos tietäisit siitä edes hieman lukiset ap:n tekstin hieman eri sävyyn.
Ap:lle sympatiat, kannattaisi oikeasti hakea keskusteluapua ahdistukseesi, ei ratkaisusi ole mikään kestävä ratkaisu pidemmän päälle. On olemassa työpaikkoja joissa ilmapiiri on ihan erilainen, onneksi :)
Kateellisuus on yhteiskunnassamme nousukaudella vaan pahentunut entisestään, puolituttu juuri jutteli ettei yrittäjänä voi ostaa parempaa autoa koska tilaukset loppuu kun asiakkaat alkaa kadehtimaan.
Kaksi asiaa.
Ensinnäkin, sinä olet mielestäni malliesimerkki henkilöstä, jollaisille ei pitäisi maksaa valtion varoista senttiäkään kotona makailusta. Että kehtaa, työkykyinen ihminen. Jos rahahanat suljettaisiin niin jo vain löytyisi kummasti työhaluja sinultakin.
Toisekseen, et ole onnellinen ihminen. Onnellinen ihminen, joka nauttii elämästään ja olemista, ei kirjoittele tuollaisia kirjoituksia. Olet selvästi katkera, vihainen, puolustuskannalla ja ehkä jopa mielenterveysongelmainen.
VAAN: Uskon, että saatat jopa olla trolli, ja että kirjoituksesi oli pelkkä provo. :) Enkö osunutkin oikeaan?
Minun puolestani kirjoittaja saa ihan rauhassa lorvailla. Onpa yksi työpaikka enemmän haettavaksi meille työhaluisille työttömille. Oikein toivon, että kaikki ne, joita työ ottaa rankasti päähän, jäisivät vuorotteluvapaalle, tekisivät lyhyempää päivää, irtisanoutuisivat. Niin jakautuisivat työt tasaisemmin.
Kuinka moni löytää itsensä tuosta kirjoituksesta?
...............
toisin sanoen:
Onnea valitsemallasi tiellä.