Asuin New Yorkissa nelisen vuotta ja jouduin opintojen päätyttyä palaamaan takaisin Helsinkiin. Helsinki on kotini ja kovin rakas paikka, mutta sydän jäi juuriaan myöten Isoon Omenaan. Vaikka paluustani on lähes kaksi vuotta aikaa, ikävöin Nykkiin lähes joka päivä. Kaipaan sen leveitä katuja, ääntä, tuoksua, värejä, valoa...ja tietysti ihmisiä. Palaan rapakon taakse usein myös unissani.
Onko teillä jollakin vastaavanlaisia kokemuksia ja jos on, miten te olette ikäväänne hoitaneet? Paraneeko siitä ikinä?
Onko teillä jollakin vastaavanlaisia kokemuksia ja jos on, miten te olette ikäväänne hoitaneet? Paraneeko siitä ikinä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ole asunut kuin täällä suomessa. Jenkeissä käynyt matkailemassa neljä kertaa ja sinne jäänyt osa minua. Tuntuu et suomessa menee suuri osa ajasta siihen mököttämiseen. Iloisuus/uteliaisuus ei maksa täälläkään mitään.......
En ymmärrä Usa vastaisuutta ollenkaan.
Minulla kuin teillä!. Oltiin viime talvella kaksi viikkoa Californiassa ja sinne jäi osa minua, tykästyin paikkaan ja halu palata takaisin on valtava!. Eilenkin OC:ta katsellessa tippa meinasi linssiin tulla kun muisteli omaa reissuaan.. Ja tuo Usa vastaisuus, se on kateellisuutta!. Paljon olen maailmaa kierrellyt mutta jenkkejen meininki... Se herätti minut...
Mulla on vastaavia kokemuksia, vaikkei tosin New Yorkista. Luonnollistahan tuo on, että jää kaipaamaan erilaista elämäänsä ja kaikkia niitä hyviä hetkiä ja ihania ihmisiä, joita on kokenut ja tavannut. Itselläni lähinnä aika on helpottanut - edelleen neljän vuoden jälkeen ikävöin silloin tällöin takaisin, mutten yhtä kipeästi kuin ensimmäisenä vuotena Suomeen paluun jälkeen. Sulla New Yorkissa viettämäsi aika oli vielä kohtalaisen pitkä, neljä vuotta, joten en ihmettele että ikävä jatkuu kovempana.
Mutta onhan noita keinoja. Pidä tiiviisti yhteyttä ystäviisi, käy kylässä kun vain mahdollista jne. Ja muista myös se, ettet täällä ollessasi tuudittaudu pelkästään muistoissa elämiseen, vaan ajattelet myös tätä päivää. Kenties elämä Helsingissä tuntuu (paljonkin) hiljaisemmalta kuin New Yorkissa, mutta onko jotain minkä avulla voisit piristää itseäsi ja päiviäsi? Ja mikä estää takaisin muuton, mikäli alasi töitä on sieltä tarjolla?
Suuri kiitos vastauksistanne!
Mukavaa kuulla, että on muitakin, joilla samanlaisia tunteita ja kokemuksia.
Tottahan se on, että nykyhetki on kaikki kaikessa ja elää tulisi täysillä, eikä jotakin tiettyä odottaen.
Nautinnollista syksyä teille!
Käytiin vaimon kanssa toissa kesänä Nykissä, ja ihastuin kaupunkiin täysin. Rento, aidosti urbaani syke vetosi. Nyt lähinnä haaveilen kaupungista, johon realistiset mahdollisuudet muuttaa ovat kohdallani olemattomat. Silti mm. katselen kämppien hintoja Manhattanilta New York Timesin real estate-sivuilta...
Kysyisin ketjun aloittajalta että mitä opiskelit? Ja koitko mitään hankaluuksia alkutaipaleellasi? Kun tuntuu että noi jenkit eivät hirveän mielellään ota maahanmuuttajia maahansa :) Kysyn, sillä itse kävin vähän aika sitten Nykissä ja kokemus oli mitä mahtavin! On todella pieni mahdollisuus että päätyisin sinne asumaan, mutta olisi kiva tietää että millaista se oli ja esim miten rahat riittivät ja saitko helposti luotua kontakteja ja kävitkö töissä ym..?
Itsekin aikani asuin NYkissä ja palasin Helsinkiin, joka kaiken kaikkiaan on kiva paikka asua ja elää, mutta puolentoista vuoden jälkeen päädyin muuttamaan takaisin NYkiin, eikä ole kaduttanut yhtään.