Mussa on vika...

Voisit vaikka pyytää anteeksi ja selittää miksi teit teit sen. Ehkä se voisi pikkaisen auttaa asiaa...

Sinun on pyydettävä isältäsi anteeksi

Onneksi olkoon. Olen itse tehnyt ihan saman asian.

Eipä tuohon voi muuta sanoa kuin, että "aika parantaa haavat". Itse en alkanut selittelemään mitään syitä miksi rahat pölläsin. Mutta tekstistäsi päätellen sun kannattaisi se tehdä, varmasti auttaisi asiaa.

Ei se maailma tuohon kaadu. Lupaan että sulla tulee tulevaisuudessa olemaan ongelmia, joiden rinnalla tuo tuntuu hyvin pieneltä.

Joo, olisi ihan hyvä, jos kertoisit isällesi, miksi veit ne rahat, ja pyytäisit anteeksi. Mutta jos pyydät anteeksi, ja jos et tarkoita sitä, niin älä pyydä anteeksi. Mutta, vaikka isäsi ei puhu sinulle, ei se tarkoita, etteikö se rakastaisi sinua! Tottakai se rakastaa sinua, vaikka teitkin väärin. Ja kyllä sinun isäsi on sen verran jo vanha, että ymmärtää antaa anteeksi sinulle, kunhan vain pyydät ((:
Mutta Zemiä sulle *halruz*

Taidat olla 12-15 vuotias tyttö, joka menee mieluusti massan mukana, hengaat keskustassa pe iltaisin vaikkei siellä mitään olisikaan ja nautit amisten kyydeistä?

Paha juttu, voin sanoa kokemuksen äänellä .Oon pienempänä n.10-13 vuotiaana varastanu vanhemmiltani paljonkin rahaa ja jäänyt myös kiinni muutaman kerran.(puhutaan siis tuhansista markoista) Juttelimme siitä vanhempieni kanssa ja se oli eka kerta ku näin isäni itkevän. Ei ne tienneet mitä tekisivät mun kanssa. Mä tietty kaduin ihan kauheasti, ei oo koskaan ollut niin paha olla. Sit yks ilta ku oltii isin kanss akahestaan ekä se ollu oikee puhunu mulle pariin viikkoon mä otin asian puheeksi. Sanoin sille et oon tajunnu mitä oon tehnyt, ja miten väärin mä tein. Kerroin sille miten paljon oon katunut ja miten pahalta musta on tuntunut. Me sovittiin s ejuttu, ja nyt 6 vuoden päästä on kaikki tosi hyvin, eikä tapauksesta puhuta enää.

Tsemppiä, isäs antaa varmasti anteeksi'! Ja muista olla jatkossa sen luottamuksen arvoinen, se tosiaan kannattaa kun on kyse omista vanhemmista!