Laturi rikki

jos maksaa laturista 250e. http://www.autosahko.net/

eikä kysyminen Aditasta maksa mitään. Jos laturi menee monen eri vian takia kokonaan uusiksi, harkitse tarvitsetko tehokkaampaa laturia. Hintaero ei välttämättä ole kovin iso.

liikaa... kirjoitti:

jos maksaa laturista 250e. http://www.autosahko.net/

Nopeasti ja edullisesti 135e ja 60A laturi, jonka pitäsi mennä kuin nyrkki silmään. Saa nähdä kunhan saan sen tänne päin suomea.

ovat samassa nipussa säädin ja hiilet, mut usein on niin, että laturin laakeri rikkoutuessaan aiheuttaa hiilien ja säätimen hajoamisen. Kannattaa siis tarkistaa laturin laakerit myöskin.

Edellinen koneeni oli VP 2002 vm. 85 ja siitä hajosi jännitteensäädin. Muistaakseni Paris-Rhone tjsp. oli laturin merkki. Itse laturista ei edes latureita korjaava kaveri löytänyt mitään merkillistä, mutta kun yleismittarin löi akun napoihin, niin latausjännite huiteli jossakin 17 V tienoilla aina silloin tällöin. Ajaessa sen huomasi kierrosten "vaelteluna", kun jännitteet oli tapissa.

Kyselin sitten uutta säädintä ensin Turussa VP:n edustajalta ja sellaisen olisi saanut tilaamalla viikossa Belgiasta, hinta n. 180 €. Menin sitten paikalliseen autosähköliikkeeseen ja sama säädin seuraavaksi päiväksi Tampereelta tilattuna n. 40 €.

Jos siis säädin on paskana, niin yritä etsiä jostain muualta kuin VP:lta. Se vihreä maali kun tuntuu nostavan hinnat pilviin kaikessa Pentaan liittyvässä :)

todella kirjoitti:

ovat samassa nipussa säädin ja hiilet, mut usein on niin, että laturin laakeri rikkoutuessaan aiheuttaa hiilien ja säätimen hajoamisen. Kannattaa siis tarkistaa laturin laakerit myöskin.

Lue lisää

Mutta noin uudessa ei luulisi olevan vielä laakerit loppu. Aina kannatta silti ne tarkistaa.
Olen muutamaan volvoon vaihtanut laturin, useampaan kyllä pelkän säätimen.
Isot laturit on olleet Decon tekemiä, koska ne isot laturin on olleet kiinni WellCraft- merkkisessä veneessä ;-)
Ranskanihmettä en ole vielä nahnyt noissa.
Jännitteen vaeltelu saattaa kyllä myös johtua sen keltaisen (joissain versioissa vihreän) johdon huonosta kontakstista. Se kun mittaa sitä lähtevää jännitettä ja kertoo laturille ulostulevan jännitteen.

-Mika- kirjoitti:

Mutta noin uudessa ei luulisi olevan vielä laakerit loppu. Aina kannatta silti ne tarkistaa.
Olen muutamaan volvoon vaihtanut laturin, useampaan kyllä pelkän säätimen.
Isot laturit on olleet Decon tekemiä, koska ne isot laturin on olleet kiinni WellCraft- merkkisessä veneessä ;-)
Ranskanihmettä en ole vielä nahnyt noissa.
Jännitteen vaeltelu saattaa kyllä myös johtua sen keltaisen (joissain versioissa vihreän) johdon huonosta kontakstista. Se kun mittaa sitä lähtevää jännitettä ja kertoo laturille ulostulevan jännitteen.

Lue lisää

kerran avaa, todennäköisesti huomaa liukurenkaidenkin olevan kuluneet ja uudet hiilethän kuluvat pikavauhtia ellei liukurenkaita vaihda. Vanha kelpaa vaihdossa ellei sitä ole purettaessa rikottu, joten mitäs jos sittenkin vaihtaisi koko laturin sen enempiä ihmettelemättä. Onhan se jo 24 vuotta pyörinyt tässä tapauksessa.

-Mika- kirjoitti:

Mutta noin uudessa ei luulisi olevan vielä laakerit loppu. Aina kannatta silti ne tarkistaa.
Olen muutamaan volvoon vaihtanut laturin, useampaan kyllä pelkän säätimen.
Isot laturit on olleet Decon tekemiä, koska ne isot laturin on olleet kiinni WellCraft- merkkisessä veneessä ;-)
Ranskanihmettä en ole vielä nahnyt noissa.
Jännitteen vaeltelu saattaa kyllä myös johtua sen keltaisen (joissain versioissa vihreän) johdon huonosta kontakstista. Se kun mittaa sitä lähtevää jännitettä ja kertoo laturille ulostulevan jännitteen.

Lue lisää

Itsellä laturin päässä volvon jakodiodi joka hukkaa latausjännitettä sen 0,5-0,7 volt. Onko mahdollista tuolla kelt tai vihreällä johdolla hoitaa jännite normaaliksi. Esim jatkamalla se suoraan huviakkuun josta se mittailisi jännitettä. En ole uskaltanut kokeilla toistaiseksi.

asian vierestä kirjoitti:

Itsellä laturin päässä volvon jakodiodi joka hukkaa latausjännitettä sen 0,5-0,7 volt. Onko mahdollista tuolla kelt tai vihreällä johdolla hoitaa jännite normaaliksi. Esim jatkamalla se suoraan huviakkuun josta se mittailisi jännitettä. En ole uskaltanut kokeilla toistaiseksi.

Lue lisää

Se hukkaa myös sen 0.5-0.7 V, joten laturi nostaa latausjännitettä vastaavasti.

asian vierestä kirjoitti:

Itsellä laturin päässä volvon jakodiodi joka hukkaa latausjännitettä sen 0,5-0,7 volt. Onko mahdollista tuolla kelt tai vihreällä johdolla hoitaa jännite normaaliksi. Esim jatkamalla se suoraan huviakkuun josta se mittailisi jännitettä. En ole uskaltanut kokeilla toistaiseksi.

Lue lisää

...näin.
Ja jos sulla on diodien taka eri kokoisia akkuja, niin laita se tunnistinjohto siihen isompaan akkuun.
Silloin molemmat akut latautuu nopeammin, mutta ilman vaaraa ylilatauksesta.

-Mika- kirjoitti:

...näin.
Ja jos sulla on diodien taka eri kokoisia akkuja, niin laita se tunnistinjohto siihen isompaan akkuun.
Silloin molemmat akut latautuu nopeammin, mutta ilman vaaraa ylilatauksesta.

Lue lisää

sinun pystyvän auttamaan. Mut vielä kysymys. Johtohan on abiko liitin. Jatkanko johdosta piuhan akkuun vai abikon uroksesta akkuun. Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan. Yritän selvittää lisää jos tarvis.

arvasin kirjoitti:

sinun pystyvän auttamaan. Mut vielä kysymys. Johtohan on abiko liitin. Jatkanko johdosta piuhan akkuun vai abikon uroksesta akkuun. Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan. Yritän selvittää lisää jos tarvis.

Lue lisää

JOs se piuha tulee ikäänkuin sieltä säätimen sisältä ja liittyy abikoon, joka on diodille menevän kaapelin kanssa samassa, niin se piuha pitää jatkaa sinne akulle.

Ota abiko irti, ja mittaa kumpi (piuha vai liitin) on "oikosulussa" laturilta diodille menevässä johdossa. Silloin se toinen, joka ei ollut yhteydessä laturilta diodille menevään piuhaan vedetään suoraan akulle.

Ihan oikeassa venemoottorin laturissa hiilet eivåt ikinä kulu loppuun.

Niitä kun ei ole olemassa.

vetta kirjoitti:

Ihan oikeassa venemoottorin laturissa hiilet eivåt ikinä kulu loppuun.

Niitä kun ei ole olemassa.

Varmaan tästä asiasta on korkeimmanoikeuden päätös, koska vetta näin sanoo.

-Mika- kirjoitti:

JOs se piuha tulee ikäänkuin sieltä säätimen sisältä ja liittyy abikoon, joka on diodille menevän kaapelin kanssa samassa, niin se piuha pitää jatkaa sinne akulle.

Ota abiko irti, ja mittaa kumpi (piuha vai liitin) on "oikosulussa" laturilta diodille menevässä johdossa. Silloin se toinen, joka ei ollut yhteydessä laturilta diodille menevään piuhaan vedetään suoraan akulle.

Lue lisää

onnistu. Sorry piti käydä lätkämatsissa välillä.

tietoa kun kirjoitti:

Varmaan tästä asiasta on korkeimmanoikeuden päätös, koska vetta näin sanoo.

Nää venesähköhommat ei ole autosähköhommia, volvon meriversiossa, esim 2002:ssa, on hiileton laturi. On se ihmeellistä, että veneessä maakin menee akkuun, laturissa ei ole hiiliä ja johtojen mitotus on kaksinkertainen.

vetta kirjoitti:

Nää venesähköhommat ei ole autosähköhommia, volvon meriversiossa, esim 2002:ssa, on hiileton laturi. On se ihmeellistä, että veneessä maakin menee akkuun, laturissa ei ole hiiliä ja johtojen mitotus on kaksinkertainen.

Lue lisää

on tässä pöydällä vollvo 2003 vm 1985 laturi aukaistuna ja kyllä täällä säätimen klimpissä on hiiletkin. Laturi on taatusti alkuperäinen. Vai hiirettömät laturit.

kun mulla kirjoitti:

on tässä pöydällä vollvo 2003 vm 1985 laturi aukaistuna ja kyllä täällä säätimen klimpissä on hiiletkin. Laturi on taatusti alkuperäinen. Vai hiirettömät laturit.

Tuo sinun 2003 vm. 85 on autolaturi.
En tiedä, mitä kaltaisesi päässä liikkuu, siellä on ilmeisesti ainetta, jota kuvaavaa sanaa voi käyttää myös adjektiivina.

Volvopentan säädin on tehty nykyään turkissa ja voin vakuuttaa, että laatu on paskaa. aikaisemmin se oli tehty ranskassa, ja silloinkin laatu oli paskaa. Tästä johtuu, että sinänsä hyvä laturi tuhoutuu helposti.
Lisäksi säätimen hieno tekniikka menee harakoille, nyt kun jakorele on keksitty.

vetta kirjoitti:

Tuo sinun 2003 vm. 85 on autolaturi.
En tiedä, mitä kaltaisesi päässä liikkuu, siellä on ilmeisesti ainetta, jota kuvaavaa sanaa voi käyttää myös adjektiivina.

Volvopentan säädin on tehty nykyään turkissa ja voin vakuuttaa, että laatu on paskaa. aikaisemmin se oli tehty ranskassa, ja silloinkin laatu oli paskaa. Tästä johtuu, että sinänsä hyvä laturi tuhoutuu helposti.
Lisäksi säätimen hieno tekniikka menee harakoille, nyt kun jakorele on keksitty.

Lue lisää

Olin kerran purjehtimassa Turkissa. Tapasin Marmariksessa suomea savolaisittain puhuvan maustekauppiaan. Hän olisi ostanut vaimoni. Tarjosi maksuksi kahta kamelia ja viittä aasia. En uskaltanut tehdä kauppoja sillä en tiennyt aaseista.
Yksi olisi voinut olla alatyyliä käyttävä lakimies.

vetta kirjoitti:

Nää venesähköhommat ei ole autosähköhommia, volvon meriversiossa, esim 2002:ssa, on hiileton laturi. On se ihmeellistä, että veneessä maakin menee akkuun, laturissa ei ole hiiliä ja johtojen mitotus on kaksinkertainen.

Lue lisää

Ohessa räjäytyskuva 2002 laturista. Siinä on hiilet. Ne saa jopa erikseen, ei välttämättä tarvitse vaihtaa koko säädintä. http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-rajaytyskuva-7726000-30-11684.aspx
Hiiletön laturi edellyttäisi kestomagneettiankkuria, jolloin vatauksen säädettävyys taas on paljon huonomi. Siksi niitä ei juuri käytetä.

Eikä johtojen mitoitus veneessä ole kaksinkertainen. Vain johdon pituus on mitoitusta laskettaessa kaksinkertainen koska myös paluujohto täytyy huomioida. Usein se mitoituslasku kyllä johtaa pykälää paksumman johdon käyttöön autoasennukseen verrattuna.

-Mika- kirjoitti:

Ohessa räjäytyskuva 2002 laturista. Siinä on hiilet. Ne saa jopa erikseen, ei välttämättä tarvitse vaihtaa koko säädintä. http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-rajaytyskuva-7726000-30-11684.aspx
Hiiletön laturi edellyttäisi kestomagneettiankkuria, jolloin vatauksen säädettävyys taas on paljon huonomi. Siksi niitä ei juuri käytetä.

Eikä johtojen mitoitus veneessä ole kaksinkertainen. Vain johdon pituus on mitoitusta laskettaessa kaksinkertainen koska myös paluujohto täytyy huomioida. Usein se mitoituslasku kyllä johtaa pykälää paksumman johdon käyttöön autoasennukseen verrattuna.

Lue lisää

SEV MARSAILISSA ei kestomagnettia staattori sekä roottorikäämi ovat kinteät vain roottorin sakarat liikkuu ei siis kestomagnettia niitä on vain starteissa www.autosahko.net

joelisak kirjoitti:

SEV MARSAILISSA ei kestomagnettia staattori sekä roottorikäämi ovat kinteät vain roottorin sakarat liikkuu ei siis kestomagnettia niitä on vain starteissa www.autosahko.net

Lue lisää

kun et selvästikkään ole keskinkertaisuus niin kysyn staattorilla varustetusta laturista seuraavaa:
miten on mahdollista, että laturin latauksen voi katkaista keinukatkaisijalla eli miten kytkentä täytyy tehdä?
Ja toimiiko homma kaikissa latureissa.
Minun veneessä on nimittäin nappula, josta laturin saa pois päältä?

vetta kirjoitti:

kun et selvästikkään ole keskinkertaisuus niin kysyn staattorilla varustetusta laturista seuraavaa:
miten on mahdollista, että laturin latauksen voi katkaista keinukatkaisijalla eli miten kytkentä täytyy tehdä?
Ja toimiiko homma kaikissa latureissa.
Minun veneessä on nimittäin nappula, josta laturin saa pois päältä?

Lue lisää

Lähes kaikissa latureissa tuo toimii.
Laturille tulee yleensä kolme johtoa: Yksi vie laturin tuottaman sähkön akulle tai jakodiodille, yksi menee latausvalolle ja se kolmas tuo yleensä virtalukon kautta lataussäätimen kautta magnetointivirran ankkurille.
Tuon viimeisen voi laittaa erillisen kytkimen taakse, jos niin haluaa. Mulla kun on dieselkone, niin olen joskus ihan vaan kääntänyt virta-avaimesta virrat pois hetkeksi, niin hihna on lakannut luistamasta kun laturi ei saanut magnetointivirtaa...
Vaikea kyllä keksiä syytä, miksi lataus tulisi voida kytkeä pois koneen käydessä.

-Mika- kirjoitti:

Lähes kaikissa latureissa tuo toimii.
Laturille tulee yleensä kolme johtoa: Yksi vie laturin tuottaman sähkön akulle tai jakodiodille, yksi menee latausvalolle ja se kolmas tuo yleensä virtalukon kautta lataussäätimen kautta magnetointivirran ankkurille.
Tuon viimeisen voi laittaa erillisen kytkimen taakse, jos niin haluaa. Mulla kun on dieselkone, niin olen joskus ihan vaan kääntänyt virta-avaimesta virrat pois hetkeksi, niin hihna on lakannut luistamasta kun laturi ei saanut magnetointivirtaa...
Vaikea kyllä keksiä syytä, miksi lataus tulisi voida kytkeä pois koneen käydessä.

Lue lisää

Heti tulee mieleen yksi esimerkki. Jos purjeveneen moottori on valittu sieltä suositusalueen alapäästä ja laturi on melkoisen tehokas, voi ongelmana olla tehon puute. Eli jos laturi lataa puolityhjiä hupiakkuja 50A virralla, moottori on vaikka 9hv ja vene liki 30 jalkaa, voi olla, ettei vene jaksa oikein kulkea kunnon vastatuuleen.

tehon puute kirjoitti:

Heti tulee mieleen yksi esimerkki. Jos purjeveneen moottori on valittu sieltä suositusalueen alapäästä ja laturi on melkoisen tehokas, voi ongelmana olla tehon puute. Eli jos laturi lataa puolityhjiä hupiakkuja 50A virralla, moottori on vaikka 9hv ja vene liki 30 jalkaa, voi olla, ettei vene jaksa oikein kulkea kunnon vastatuuleen.

Lue lisää

Teoriassa varmaankin on niin kuin esität. Käytännössä on ainakin omassa veneessäni niin, että latausvirta on maksimissaan vain muutaman minuutin ja alkaa sen jälkeen pudota. Jos akut on puolityhjiä (Ah-mittarin mukaan 50% kapasiteetistä jäljellä), en ole nähnyt 50A latausvirtaa kuin korkeintaan hetkellisesti. Laturini max teho on 95A. En usko, että 9hv koneteho on 30-jalkaiselle liian vähän, vaikka akut olisivat puolityhjiä.

on käytännössä? kirjoitti:

Teoriassa varmaankin on niin kuin esität. Käytännössä on ainakin omassa veneessäni niin, että latausvirta on maksimissaan vain muutaman minuutin ja alkaa sen jälkeen pudota. Jos akut on puolityhjiä (Ah-mittarin mukaan 50% kapasiteetistä jäljellä), en ole nähnyt 50A latausvirtaa kuin korkeintaan hetkellisesti. Laturini max teho on 95A. En usko, että 9hv koneteho on 30-jalkaiselle liian vähän, vaikka akut olisivat puolityhjiä.

Lue lisää

Normaalilla laturin lataussäätimellä tämä ei taidakaan onnistua, mutta kehittyneen elektronisen lataussäätimen kanssa ongelmia voi olla. Katso esim:

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=1620&start=30 ja sieltä kolmanneksi viimeinen viesti. Itsellä on sama Sterlingin lataussäädin ja voin vahvistaa kunnolliset latausvirrat. Oma koneeni on tehokkaampi, joten vaikutus on suhteessa vähäisempi.

Sterling varoittaa omilla sivuillaan itsekin selvästä nopeuden/tehon putoamisesta. Tai ei se teho putoa, vaan suuri osa siitä menee laturin pyörittämiseen.

tehon puute kirjoitti:

Normaalilla laturin lataussäätimellä tämä ei taidakaan onnistua, mutta kehittyneen elektronisen lataussäätimen kanssa ongelmia voi olla. Katso esim:

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=1620&start=30 ja sieltä kolmanneksi viimeinen viesti. Itsellä on sama Sterlingin lataussäädin ja voin vahvistaa kunnolliset latausvirrat. Oma koneeni on tehokkaampi, joten vaikutus on suhteessa vähäisempi.

Sterling varoittaa omilla sivuillaan itsekin selvästä nopeuden/tehon putoamisesta. Tai ei se teho putoa, vaan suuri osa siitä menee laturin pyörittämiseen.

Lue lisää

kuinka pieni moottorini jaksaa ladata 35 amp laturillansa lainkaan puolityhjiä akkuja tyhjäkäynnillä, eikö moottorin pitäisi pysähtyä vastuksesta kun tyhjäkäynnillä ei varmaabn hevosvoimia löydy hyvä jos yksi kaakki?

pyöritys kirjoitti:

kuinka pieni moottorini jaksaa ladata 35 amp laturillansa lainkaan puolityhjiä akkuja tyhjäkäynnillä, eikö moottorin pitäisi pysähtyä vastuksesta kun tyhjäkäynnillä ei varmaabn hevosvoimia löydy hyvä jos yksi kaakki?

Lue lisää

Ei laturi lataa juurikaan mitään vielä tyhjäkäynnillä -> ei vie moottorin tehoja vielä tässä vaiheessa. Huippulatausteho saadaan irti laturista yleensä vasta matkanopeutta vastaavilla kierroksilla tms.

vielä tyhjäkäynnillä kirjoitti:

Ei laturi lataa juurikaan mitään vielä tyhjäkäynnillä -> ei vie moottorin tehoja vielä tässä vaiheessa. Huippulatausteho saadaan irti laturista yleensä vasta matkanopeutta vastaavilla kierroksilla tms.

Lue lisää

tyhjäkäynnillä akunnavasta näyttää lähelle 14 volttia ja tyhjäkäyntikierrokset putoaa kun vähän startin jälkeen latausvalo sammuu, että kyllä siellä jotain tapahtuu. olen ladannut tyhjäkäynnillä akkuja satamassa ja tunnin kun antaa käydä niin taas virtaa riittää

vielä tyhjäkäynnillä kirjoitti:

Ei laturi lataa juurikaan mitään vielä tyhjäkäynnillä -> ei vie moottorin tehoja vielä tässä vaiheessa. Huippulatausteho saadaan irti laturista yleensä vasta matkanopeutta vastaavilla kierroksilla tms.

Lue lisää

Nykyaikainen vaihtovirtalaturi lataa kyllä jo hyvin alhaisilla kierroksilla. Jopa ihan tyhjäkäynnilläkin.
Jännitteitä kun olen mitannut, niin 1GM antaa vakiolauturillaan noin 14 volttia tyhjäkäynnillä. Ja koneen kierrokset putoaa selvästi kun kytkee latauksen päälle. Toki suurempi latausvirta saadaan sitten kovemmilla kierroksilla vasta irti.

Mutta vaikutus moottorin päätarkoitukseen (eteenpäin vievään voimaan) on silti marginaalinen. Tuollaisessa pikkudieselissä usein käytetty 60 ampeerin laturi vie sitä taysillä kuormitettaessa 60 x 14 = 0,84 KW ja koneen teho on noin 8 KW joten edes teoriassa se ei voi viedä yli 10% tehosta.

pyöritys kirjoitti:

kuinka pieni moottorini jaksaa ladata 35 amp laturillansa lainkaan puolityhjiä akkuja tyhjäkäynnillä, eikö moottorin pitäisi pysähtyä vastuksesta kun tyhjäkäynnillä ei varmaabn hevosvoimia löydy hyvä jos yksi kaakki?

Lue lisää

Dieselin ruiskupumppu toimii kutakuinkin vakiokierrossäätimenä. Se pitää siis tyhjäkäynnilläkin tyhjäkäyntikierrokset, vaikka tehoa tarvittaisiinkin vähän enemmän. Siis laturille löytyy se toinen kaakki.

-Mika- kirjoitti:

Nykyaikainen vaihtovirtalaturi lataa kyllä jo hyvin alhaisilla kierroksilla. Jopa ihan tyhjäkäynnilläkin.
Jännitteitä kun olen mitannut, niin 1GM antaa vakiolauturillaan noin 14 volttia tyhjäkäynnillä. Ja koneen kierrokset putoaa selvästi kun kytkee latauksen päälle. Toki suurempi latausvirta saadaan sitten kovemmilla kierroksilla vasta irti.

Mutta vaikutus moottorin päätarkoitukseen (eteenpäin vievään voimaan) on silti marginaalinen. Tuollaisessa pikkudieselissä usein käytetty 60 ampeerin laturi vie sitä taysillä kuormitettaessa 60 x 14 = 0,84 KW ja koneen teho on noin 8 KW joten edes teoriassa se ei voi viedä yli 10% tehosta.

Lue lisää

pitää huomioida laturin hyötysuhde ja hihnavälityksen hyötysuhde, jolloin päädytään n.1200 W tehoon, jonka laturi maksimissaan ottaa moottorista.

ollaan... kirjoitti:

pitää huomioida laturin hyötysuhde ja hihnavälityksen hyötysuhde, jolloin päädytään n.1200 W tehoon, jonka laturi maksimissaan ottaa moottorista.

..antoteho ja ottoteho eivät ole samoja. Tällainen pieni yksityiskohta joskus meinaa unohtua...
Tosin hihnavälitykseen jää äärimmäisen vähän tehoa, hyötysuhteen hyvyys yllättää (noin 95). Laturin häviöihin taitaa jäädä enemmän (?)
Mutta käytännössä tuollainen laturi ilman älykästä säädintä ei juuri koskaan anna maksimitehoa ulos, jolloin se ei myöskään juuri koskaan ota tuota teoreettista maksimitehoa moottorilta.

Ja jotta ei koko laturia tarvitsisi sammuttaa jos ei meinaa vene jaksaa vasta-aallokkoon, niin riittää kun pudottelee kuluskohteita pois (lämminvesivaraaja, jääkaappi ym).

...tällaisia. Nämä on juuri niiitä arvokkaita tietoja, joita olisi hyvä kerätä yhteen paikkaan ja jakaa muille tarvitsijoille.
Hyvää palvelua ja tuonkaltaisia eerikoisliikkeitä kun ei paljoa enää ole... Useimmat keskittyvät vaan keräämään rahat pois suurilta massoilta.

...laturin "sisäinen" ongelma. Luultavimmin laturin ankkurissa on liian vähän remanenssia (jäännösmagnetismia) jotta lataus voisi heti käynnistyä. Jakodiodi saa myös joskus tuollaista aikaan.
Kun laturikin tarvitsee sähköä toimiakseen. Lataussäädin antaa ankkurille virtaa, joka muuttuu magneettisuudeksi joka taas generoi staattoriin (kiinteät käämit) vaitovirran joka tasasuunnataan ja viedään varaamaan akkua. JOs akun ja laturin välissä on diodi, niin laturi ei saa mistään aluksi virtaa tuottaakseen sen manetointivirran joka voi tuottaa sähköä...
Usein pieni "ryntäyttäminen" eli siis hetkellinen kierosten antaminen koneelle auttaa latauksen alkuun. Koneen lämpöisyys ei siis vaikuta, vaan se että kun konetta on hiljattain käytetty on ankkurissa hieman magneettisuutta jäljellä.
JOs alun viive ei ole pitkä, älä tee mitään.
Anna vaan asian olla ja odota se muutama minuutti että lataus käynnistyy.
Laturin ihnan kireydellä ei myöskään ole vaikutusta.

-Mika- kirjoitti:

...laturin "sisäinen" ongelma. Luultavimmin laturin ankkurissa on liian vähän remanenssia (jäännösmagnetismia) jotta lataus voisi heti käynnistyä. Jakodiodi saa myös joskus tuollaista aikaan.
Kun laturikin tarvitsee sähköä toimiakseen. Lataussäädin antaa ankkurille virtaa, joka muuttuu magneettisuudeksi joka taas generoi staattoriin (kiinteät käämit) vaitovirran joka tasasuunnataan ja viedään varaamaan akkua. JOs akun ja laturin välissä on diodi, niin laturi ei saa mistään aluksi virtaa tuottaakseen sen manetointivirran joka voi tuottaa sähköä...
Usein pieni "ryntäyttäminen" eli siis hetkellinen kierosten antaminen koneelle auttaa latauksen alkuun. Koneen lämpöisyys ei siis vaikuta, vaan se että kun konetta on hiljattain käytetty on ankkurissa hieman magneettisuutta jäljellä.
JOs alun viive ei ole pitkä, älä tee mitään.
Anna vaan asian olla ja odota se muutama minuutti että lataus käynnistyy.
Laturin ihnan kireydellä ei myöskään ole vaikutusta.

Lue lisää

Sitä ei ole ilmennyt aiemmin, mutta viime kesän teki tätä. Arvelutti asia vähän kun lähdin monen viikon purjehdukselle. Pahimmillaan kestää noin puolesta minuutista minuuttiin ennen kuin lataa, mutta miksiköhän tätä ei ennen tapahtunut?

vikaako? kirjoitti:

Sitä ei ole ilmennyt aiemmin, mutta viime kesän teki tätä. Arvelutti asia vähän kun lähdin monen viikon purjehdukselle. Pahimmillaan kestää noin puolesta minuutista minuuttiin ennen kuin lataa, mutta miksiköhän tätä ei ennen tapahtunut?

Lue lisää

Sulla saattaa olla huonoja liitoksia sähköissä. Koskas olet puhdistanut kaikki liittimet?

Laturin hiilet saattaa olla myös loppu. Kun laturi alkaa pyöriä, niin hiilet eivät kunnolla ota kiinni ja aikansa täristyään jonkinlainen kontakti syntyy.

Sähköjärjestelmääkin pitää huoltaa.

asentelija. kirjoitti:

Sulla saattaa olla huonoja liitoksia sähköissä. Koskas olet puhdistanut kaikki liittimet?

Laturin hiilet saattaa olla myös loppu. Kun laturi alkaa pyöriä, niin hiilet eivät kunnolla ota kiinni ja aikansa täristyään jonkinlainen kontakti syntyy.

Sähköjärjestelmääkin pitää huoltaa.

Lue lisää

Varmaan sitten laturin, akun ja moottorin välisiä liittimiä pitää putsata. Laturi kyllä lataa hyvin muuten eikä luulisi hiilten olevan loppu vähäisessä purjeveneen moottorikäytössä alle 10 v vanhassa koneessa.