Ei niitä koskaan sanottu
ääneen
Ne jyskytti päässä
pyrki ilmoille
mykästä suusta
Ei ne kelvannut kansioiden
väliin
ei kirjaksi hyllylle
Ne kirjoitettiin päivälehden
reunoja koristamaan
Ne eivät puhutellut
ketään
ääneen
Ne jyskytti päässä
pyrki ilmoille
mykästä suusta
Ei ne kelvannut kansioiden
väliin
ei kirjaksi hyllylle
Ne kirjoitettiin päivälehden
reunoja koristamaan
Ne eivät puhutellut
ketään
Vastaukset 3
Vanhimmat
miten puhutteleva runo !
Tiedätkö, että tästä runostasi löydän itseni ihan
selvästi. Niin monta kertaa olen kokenut juuri
noin ' ne jyskytti päässä, pyrki ilmoille ' mutta
jäivät sisälle kuitenkin. Tai sitten kirjoitin ne
päiväkirjaani.
Mitäköhän tähän runoosi mahtaakaan sisältyä ?
No tietysti se ei ole julkisuudessa kuulutettava
asia, mutta mietin vain.
Yksi parhaimmistasi tämä joka tapauksessa on.
sanojen
ei ollut koskaan tarkoitettu
julkaistuksi
ne kirjoitettiin tuulten vietäviksi
syksynletien
lailla haudattavaksi elämän hautaan.
Kiitos Linda, kiva kun pidit!
kuitenkin, ja vastauksesikin on kuin runo.
Surullisen haikea, mutta se ON runo.
Kyllä tästä on pitänyt mm. Mys, kertoi lukeneensa
mutta ei ollut mahdollisuuksissa kommentoida.