ts. ottaisi kyydit vaan jokatoisella kierroksella
iänikuisessa oravanpyörässä.
Minusta tuntuu että ihmiset eivät osaa enää pysähtyä miettimään maailman menoa kun on aina kiire jonnekin tai takaisin sieltä.
Pieni lainaus lopuksi "vapaapäivä elämästä tekisi hyvää"
nimim. "poishypännyt"
iänikuisessa oravanpyörässä.
Minusta tuntuu että ihmiset eivät osaa enää pysähtyä miettimään maailman menoa kun on aina kiire jonnekin tai takaisin sieltä.
Pieni lainaus lopuksi "vapaapäivä elämästä tekisi hyvää"
nimim. "poishypännyt"
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kyllä sitä osaa hypätä pyörästä pois, jos siihen on mahdollisuus. Minäkin loikkasin jo kaksikuukautta sitten, joten pipoa ei tartte enää olenkaan. No, sitten kun tulee talavi niin lenkillä voin tarvita. d;)
osaa sitä taitoa, toiset haluavat vielä satavuotianakin pitää salkustaan kiinni :)
Nuoremmille tilaa tässä maailmassa, niin se on.
Se oli vain minun hyppyni. Onhan se tietysti niinkin, jos kaikki hyppelisi pyörästä pois, niin minne se pyörä sitten suunnistaisi. Paljon on ihmisiä jotka ei osaa olla jouten, edes yhtä päivää, eikä se haittaa jos ei kiristy pipo.
elämään? :)
Muuten vaan vetelehdin omillani. Se oravanpyörä pyörii liian nopeasti ja vaativasti tuolla jossain. Parempi antaa sen pyöriskellä vähän aikaa senkin omillaan.
ymmärtämällä "pakon" kautta....
yhtä tankamainen kuten aina?
kuin pahaa aikaiseksi, niin se on ja minä olen pahansisuinen sen tulet sinäkin huomaamaan :)
keväällä :( Tuli ylirasitustila joka pakotti pysähtymään. Muutaman viikon totaalinen sairasloma ja senjälkeen olenkin tehnyt työtä puolta vähemmän kuin siihen saakka. Yrittäjänä pystyin itse päättämään työn vähentämisestä. Tuloissahan se näkyy, mutta ei raha kaikkea ratkaise.
Oli se keväällinen täydellinen voimien loppuminen niin kammottava kokemus, etten halua toista kertaa kokea samaa. Laiskottelen hyvällä omallatunnolla :D
älä hosu, niin saat jotain aikaan.
eläkeikä on kun olen 63 - 65..
täydelle eläkkeelle pääsee vasta 65v.
Mutta saa nähdä sitten lähempänä eläkeikää...jospa rahatilanne sallisi aikaisemman vapaaherrattareksi alkamisen. :)
kirstuun ei saa mitään mukaan tai saahan sitä mutta siellä mihin ollaan kaikki menossa ei ole mitään hyötyä ja menneisyydenmaahan ei myydä lippuja :)
On parempi lähteä täältä paljain jaloin ja avopäin niinkuin olemme tulleetkin, toiset pää edellä ja toiset jalat edellä.
en ajattele koko asiaa, - niin kauan kun on terveyttä työtäkin on ihan mukava tehdä.
eläkeläisenkin pysyä leivän kannassa kiinni niin kauan kun hampaat on tallella.
Minulla ei ole pelkoa siitä, että pitää lähteä arkku täynnä rahaa sinne jonnekin. Sen mitä tienaan ja omistan, sen kulutan eläessäni. :)
ovat niin rahanahneita että viimeisillään pitävät kolokonreunoista kiinni.
Olen kuullut sellaisenkin tapauksen että lapset eivät antaneet leskiäidin tehdä keittiörempaa kun olivat huolissaan siitä että jäisi vähemmän perintöä heille, hullua eikö totta?
Kesällä hyppäsin, eli irtisanouduin työpaikastani.
Eläkeikään on viisi vuotta, mutta otin ennakkoa.
Tarkoitus olla työttömänä siihen asti, jos mahdollista. Harrastuksia kyllä riittää.
lopetin mmyöskin silloin kun olin itseni kannssa sopinut. Sanoin joskus, etä kun tämä ukko täyttää viiskymmentä niin sen jälkeen saa työt tehdä kuka on ne keksinytkin.
Ei ole mistään tarvinut luopua, päin vastoin on tullut huomaamaan, että aika on arvokkaampaa kuin raha.
Kyllä sitä, jos on viistoistavuotiaasta itsensä elättänyt ja kouluttanut, sekä omat lapset saanu koulutetua sekä leivän syrjään kiinni, niin on lupa jo huokaista helpotuksesta. Silloin ei juuri tiennyt omasta pesästään mitään, kun oli kokoajan niinsanotusti tuli perseen alla aina menossa.
No hätä valmiissa maailmassa.
Ei työt tekemällä lopu, eikä tekevältäkään.
Se voi tuo loppupää olla jo sellaista, ettei sitä tiedä onko töissä vai kotona.
Oma oli valintani. Jäin eläkkeelle kun pääsin.
Ainakin minulla onnistunut hyppy vaati vauhdin suunnittelun ja oikeat askelmerkit.
Riittävän pitkä, alkuun rauhallinen mutta lankkua lähestyttäessä kiihtyvä vauhti.
Vauhdin suunnittelu 40 vaiheessa.
Vauhdin aloitus heti 50 kohdalla ja ponnistus varman päälle reilusti lankun takaa.
Toiset taas viihtyvät työssään niin, etteivät koe oikein työtä tekevänsäkään.
Aina ei voi valita.
asia on juuri noinkin.
Jotkut tulevat vielä eläkkeelle jäätyäänkin norkoilemaan työpaikalle, tai soittelevat jatkuvasti ja kyselevät kuis töissä menee.
Se on joillekkin niin vaikeaa uskoa, että ei "sota" yhtä miestä kaipaa.
En tarkoita sinua, mutta jotkut tosiaankin elävät vain työnsä tai entisen työnsä kautta.
Heitä suorastaan pelottaa eläkeiän lähestyminen, ja eläkkeelle joutuminen.
Joidenkin työ on kevyttä ja puhdasta.
Itselläni päinvastoin, likaista, raskasta, meluista ja mikä pahinta työilmapiiri huono.
Ainahan se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.
Siinä se meni yli 40-vuotta. Moni ei jaksa niinkään kauan.
Tuo työilmapiiri on tärkeä. Miksei sellaisessa työpaikassa viihtyisi, jossa on kivat työkaverit, joiden kanssa on mukava tehdä töitä? Aamulla oikein odottaa, että näkisi työkaverit.
Miksei sitten voisi tavoitella niitä vihreämpiä niittyjä sielä aidan toisella puolella? Moni on vaihtanut työtä ja ollut valintaansa tyytyväinen. Olen viikon aikana pohtinut nimittäin aihetta parinkin työhönsä tyytyväisen kanssa.
Kuinkahan moni oikeasti haluaa meidän ikäluokasta jo eläkkeelle? Minusta en ainakaan itse ole tullut vielä siihen vaiheeseen, mutta jos ja kun työ loppuu, se loppuu muista syistä. Ei ole enää oma valinta. Elän siis epävarmuudessa tällä hetkellä itse.
En tiedä, mikä merkitys mahtaa olla työn keveydellä ja puhtaudella, kun omastani sanotaan: "Raskasta ja vaativaa" (ja nyt on aika mennä taas työmaalle kuntoilemaan, kun sitä vielä on)
Onhan se mukavaa jos työssä on kivaa!
Monen ikääntyvän kohdalla se "kiva" on vain muutoksen pelkoa.
Oman ryhmänsä muodostavat julkishallinnon virastoihin juuttuneet jakkarantäytteet joista osa on jakkaralleen muumioitunut.
Asenteet ovat tsaarin aikaisia. He kuvittelevat olevansa tsaarin etujen edustajia ymmärtämättä tehtäviensä yleisöpalvelullista luonnetta.
Nämä muumiot ovat tippuneet nykyajan vaatimuksista ja teknisestä kehityksestä pois.
Omakohtaisia kokemuksia minulla on KELAsta, työkkäristä ja varsinkin VEROTOIMISTOISTA.
Muumioiden omien ja varsinkin maksajien eli yhteiskunnan yleisten etujen mukaista olisi siirtää ko. henkilöt heille paremmin sopivaan ympäristöön eli pois työpaikoilta.
On turha lässyttää mitään nykyistä enemmän varhennetuista eläkkeistä.
kuka on elänyt kädestä suuhun niin opetelkoon sitten suunnittelemaan!
Jokainen voi valita, jos sen tekee ajoissa.
painetta sen työpaikan menettämisen suhteen.
Asioilla on taipumus järjestyä kun se tilanne tulee.
Tosin yli viisikymmppisten on vaikeahkoa löytää töitä, kun työnantajat olettavat, että kohta sillä om joku remppa edessä.
Itse jos olisin palkkaamassa uutta työvoimaa, niin minä etsisin sen uuden nimenomaan 40-55 viitosiata, koska heillä on vähempi riskialtiitta harrastusksia, on jo kertynyt erillaisia elämäntaitoja, ja eivät joudu ainakaan lasten takia olemaan pois töistä.
Tuon ikäinen nainen on hyvä sijoitus työnantajaa ajatellen. Riippuu tosin töistä, mutta kyllä kakaralaumassakin saa yksi elämänkokemusta omaava olla.
Jos töitä ei löydy, niin ole vain kotona.
Sittenpähän huomaat, että onhan se vaihtoehto tämäkin, vaikka et ole sitä aikaisemmin niin ajatellutkaan.
ovat kyllä jotenkin oma lukunsa.
Minusta kun tuntuu että siellä on puolet liikaa porukkaa, ja siitä syystä joudutaan palveluverkostoa karsimaan.
Ne yksinkertaisesti olettavat, että kun me hieman jarrutetaan töitä niin saadaan työpaikat säilytettyä, kun on kokoajan aivan kuin olisi tarve työllistää lisähenkilökuntaa.
Arvaappa mistä johtuu? ettei vain menis politiikan piikkiin. Mutta menköön nyt mihin vain totta soperrat. Itella eli entinen posti oli aikaisemmin kyllä varsinainen pönttövuori.
Mutta eihän sääntöjä ilman poikkeuksia.
ja nuo poikkeukset siellä kyllä sitten erottuivatkin joukosta varmaankin työntekijäpuolella negatiivisesti, ja asiakas puolella positiivisesti.
Eli työntekijät aivan itse ulkoistivat firmansa tulosvastuulliseksi.
Tuo tuosta asiasta. Meillä joulupukeilla on työmotivaatio korkealla muutaman tunnin vuodessa.
Loppuaika menee suunnitellesa minkä homman voisi seuraavaksi siirtää tai jättää kokonaan tekemättä.
Parrankasvatus on ainoa joka vähän viittaa töihin/puutarhatöihin vie kaiken ylimääräisen ajan.
Niin sitten häätyyy käyvä kattomassa kun porot syö jäkälää ja Tontut tekee töitä.
Pulkan pesun hoitaa sade, ja pukinmuorin tietenkin Pukki ite.
Hassua lukea se täältä palstalta jonkun kirjoittamana.
Tosi mielenkiintoisia ajatuksia ihmisillä tästä oravanpyöräaiheesta. Oma elämänikin on joskus ollut kovin työpainotteista, enemmän kuin nyt. Minusta minulla oli pikemminkin palava halu tehdä. Ei oravanpyörä. Tulihan niitä kiviä sitten rattaisiin, mutta ei itse tekemisestä.
Olisihan se varmasti kivaa, jos saisi matkustella ja nähdä maailmaa, vaikka vaatimattomastikin, mutta jollain sekin on rahoitettava. Halvin tapa matkailla on kai tämä internet :)
Matkustelussa on vaihtoehtoja.
Yhteenlasketut eläkkeemme hoippuvat köyhyysrajalla mutta riittävät mainiosti muutaman kuukauden vuosittaiseen matkusteluun.
Nyt, seuraava reisumme Saksaan joulumarkkinoille maksaa lentojen osalta 86E/hlö.
Halvemmallakin saattaisi päästä mutta haluamme lentää päiväsaikaan.
Majoitusvaihtoehtoja on runsaasti.
Kaupunkien ydinkeskustoistakin löytyy edullista majoitusta kunhan tyytyy huoneen peruskylppäriin.
TV niissä alkaa olla kaikissa.
vuorotyössä joka on meluisaa (korvatulpat), ja toisinaan yksitoikkoista.
Kun on yksitoikkoinen vaihe eli koneet pelaa rauhoitun ja nautin siitä ettei tarvi juosta ja kun minulla on tuo korvien väli semmonen paikka etten oikeastaan tunne sanaa tylsä koaka minulla on ajatuksia tylsän täytteeksi niin ne hetket käytän ajatteluun ja työkaverien kanssa sanan vaihtoon.
Enkä halua hypätä vielä tästä työn oravanpyörästä.
Ja muuta oravanpyöräähän minulla ei olekaan, hyvin on vapaa-aikaa ja silloin voin tehdä mitä haluan.
Nytkin mietiskelen minne seuraavaksi haluaisin matkustaa.
Ja koska historia on sydäntä lähellä olen ajatellut egyptiä, mutta se on vasta ajatuksissa.
Lappiin haluaisin kaamosta kuuntelemaan mutta sekin on vasta ajatuksissa.
jermu on kun hänellä oli aina niitä hauskoja juttuja?