Miellän itseni biseksuaaliksi, sillä periaatteessa rakastun ihmiseen, en mieheen tai naiseen... mutta-mutta; vaikka olen kokenut rakastavani tai olleeni rakastunut mieheen, en voi sanoa, että olisin nauttinut miehen kosketuksesta. En ole nauttinut siitä, koska fyysisesti en ole tuntenut oikeastaan mitään! Tämä on hämmentävää...
Naisen kosketus sen sijaan TUNTUU ja itselläni on palava halu koskettaa, toisin kuin miesten kohdalla. Miestä koskettaessani olo on, kuin pettäisin jotakuta: häntä ja itseäni. Kosketus tuntuu valheelliselta...
Olenko määritellyt itseni virheellisesti (sikäli kuin siihen on edes tarvetta) vai onko minulla vain jokin "esto" päällä miesten suhteen?! Onko teillä muilla samanlaisia kokemuksia ja miten olette päässeet itsenne kanssa selville vesille?
Naisen kosketus sen sijaan TUNTUU ja itselläni on palava halu koskettaa, toisin kuin miesten kohdalla. Miestä koskettaessani olo on, kuin pettäisin jotakuta: häntä ja itseäni. Kosketus tuntuu valheelliselta...
Olenko määritellyt itseni virheellisesti (sikäli kuin siihen on edes tarvetta) vai onko minulla vain jokin "esto" päällä miesten suhteen?! Onko teillä muilla samanlaisia kokemuksia ja miten olette päässeet itsenne kanssa selville vesille?
Vastaukset 7
Vanhimmat
muuttumassa lesboksi. Niin on käynyt monelle, siis ettei miehen kosketus tunnu miltään eikä mikään muukaan läheisyys miehen kanssa.
ei enää mitään annettavaa.
miehet eivät enää kosketa millään tavalla.
Entinen hetero ja nyt vain naiset kiinnostaa.
minulla nimittäin kävi juuri toisinpäin.
vain naiset kiinnosti..kunnes tapasin sen oikean.
olen bi. luulin olevani lesbo.
itse olen kokenut elämäni aikana vain kaksi kertaa seksuaalista intohimoa miestä kohtaan.nyt tunnen samaa mutta sukupuoli on vaihtunut.en usko kuitenkaan olevani "vain" lesbo.oikean miehen kohdalla varmasti haluan.nyt on ajatukseni vallannut kuitenkin hän, jolla on kauniit silmät, ihana nauru ja hän keskustelee "älykkäästi".olen iloinen että aistin hänestä samaa mielihyvää ja halua olla luonani.ehkä hänkin pelkää että torjun tai sitten meille molemmille tunne on uusi ja pelottava..
vain naisen kosketus herättää halua, itseasiassa suurta kiihkoa ja väristyksiä. miehen kosketus ei oikeastaan tunnu enää miltään... mikä on sinänsä vaikeaa ku heterosuhteessa elää :/ olen bi, mutta mielessä kalvaa pelko siitä että olenko sittenkään edes sitä?! juuri nyt vaikeat ajat menossa ja asian kanssa melko pihalla. elänkö täydessä valheessa...
pitää elää suhteessa jossa kaikki ei tunnu oikealta? Mikä siinä pelottaa oletko enempi kuin bi? Joskus elämänmuutos voi olla käännekohta parempaan .
Sama täällä.
Tuli teini-iässä oltua vähän turhankin aktiivinen miesten/poikien suhteen, mutta hirveän hyviä kokemuksia ne eivät olleet ja luottamus meni sitten jossakin vaiheessa.
naisista olen aina ollut kiinnostunut ja olen sen myös tiedostanut, enkä ole miehistä syttynyt samalla tavalla pitkiin aikoihin, tai ehkä ikinä.
Ihmisen seksuaalinen suuntautuminen muovautuu pitkälle aikuisikään niin sekin tietysti vaikuttaa asiaan. Itsekin luokittelen itseni bi-seksuaaliksi koska en sulje pois sitä vaihtoehtoa että voisin rakastua myös mieheen.
en tiedä tuoko se vaan sitä turvallisuuden tunnetta vai mistä lie johtuu.
eiköhän se ajan kanssa selviä. kunhan vaan oppii olemaan sinut itsensä kanssa nii jotkin asiat selviää itsekseen.:)