On tulossa oikeudenkäynti jossa syyttäjä ajaa ns virallisen syytteen alaista rikosta, tarkemmin petosta. Syyttäjä ei ottanut vahingonkorvausvaatimustani ajaakseen.
Tämä rikos/vahinko on aiheuttanut valtavia taloudellisia vahinkoja.
Kaikista, mielestäni selvistä kirjallisista todisteista huolimatta pelkään että oikeus arpoo tuomion joten onko mahdollisuus menestyä korvausvaateen suhteen jos ajan korvausasiani yksin oikeudessa? Ottaisiko oikeus maallikkoa edes todesta?
Kyseisen vahingon vuoksi olen jo myynyt mm kesämökkini ym pienempää omaisuuttani jolla olen paikannut vahinkojen seurauksia joten en uskalla ottaa riskiä ja palkata juristia.
Tämä rikos/vahinko on aiheuttanut valtavia taloudellisia vahinkoja.
Kaikista, mielestäni selvistä kirjallisista todisteista huolimatta pelkään että oikeus arpoo tuomion joten onko mahdollisuus menestyä korvausvaateen suhteen jos ajan korvausasiani yksin oikeudessa? Ottaisiko oikeus maallikkoa edes todesta?
Kyseisen vahingon vuoksi olen jo myynyt mm kesämökkini ym pienempää omaisuuttani jolla olen paikannut vahinkojen seurauksia joten en uskalla ottaa riskiä ja palkata juristia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Katsotaanpas.
Tuossa tapauksessa rikosjuttu ja siihen liittyvät vahingonkorvaukset käsiteltäisiin yhdessä, samassa oikeudenkäynnissä. Siinä siis syyttäjä ajaisi rikosasiaa ja sinä esittäisit tuohon rikokseen perustuvat korvausvaatimukset.
Pääsääntö on, että hävinnyt osapuoli maksaa voittajan oikeudenkäyntikulut. Jos voitat vahigonkorvausvaatimuksesi, vastapuoli voidaan (vaatimuksestasi) velvoittaa korvaamaan sinun oikeudenkäyntikulusi (näitä pitää siis vaatia).
Tässä mietiskelen sitten sitä, että mikä voisi olla sinun kuluvastuusi syytettyä kohtaan, jos syytteet hylättäisiin.
Jos syyttäjän syyte menisi nurin, valtio maksaisi rikoksesta syyttömästi syytetyn oikeudenkäyntikulut, eli ne kulut, jotka liittyvät rikossyytteen vastustamiseen. Tällaisissa asioissa syytetty joutuu kaikista eniten käyttämään paukkuja nimenomaan rikossyytteiden torjumiseen. Korvauksen määrästä riiteleminen on yleensä sivuseikka, koska onhan jo syytteen perusteellakin selvillä ainakin vahingon jonkinlainen suuruusluokka. Väittäisin myös, että vastaaja todennäköisimmin kohdistaa kuluvaatimuksen vain valtioon. Sinun kuluvastuusi syytetyn oikeudenkäynneistä....en usko realisoituvan.
Syyttäjän tehtävä on näyttää toteen, että petos on tapahtunut. Sinun tehtäväsi on näyttää toteen, kuinka paljon siitä on aiheutunut vahinkoa. Kysymyksesi perusteella ei voi päätellä, mitä näyttöä sinulla vahingon määrästä on. Voi olla, että vastaaja kiistää vaatimukset perusteeltaan (sanoo ettei hän ole aiheuttanut vahinkoja) mutta myöntää määrältään (eli että JOS hän olisi aiheuttanut vahingot, ei riitele aiheutuneen vahingon määrästä).
Sitten, voi olla mahdollista, että saat oikeusapua. Selvitä tämä kotikuntasi oikeusaputoimiston kanssa. Silloin sinun juristisi laskut maksetaan valtion piikista, ja vastapuolesi voidaan velvoittaa korvaamaan kulut takaisin valtiolle.
On hankala arvioida, kuinka hankalasta asianajollisesta tehtävästä on kyse, eli kuinka hyvin yksin pystyisit selviämään. Riskinä on, että et tavallan....osaa vaatia korvauksia oikein, niin että sinulle tulee oikeudenmenetyksiä ihan tietämättömyyttä tai sitten vaadit jotain sellaista, joka ei lain mukaan ole mahdollista. Esim. oletko selvillä, miten mahdollisesti voit vaatia korko? Ehdottomasti suosittelisin, että kävisit edes lyhyesti juristin juttusilla. Alkukonsultaatio ei paljon maksa, ja voit sillä säästää/ansaita paljonkin.