eilen illalla käytiiin tuolla saaressa ja se jääköön nyt viimeiseksi kerraksi (riippuvaisuus ongelma jotta en nyt lupaa ihan varmasti).
kaaduin nimittäin kymmenen kertaa. tai siis liukastuin lehtiin. taskulampun valossa on vaikea nähdä mihin astuu. mutta hauskaa meillä oli kuitenkin.
yksi ystävä kävi kylässä ja ilta meni rattoisasti.
aamulenkillä käytiin ihanassa auringossa ja sen jälkeen kävin tuossa huoltoasemalla ostamassa juustosämpylöitä ja vaniljamunkkeja.
ohimennessä vein myös vanhemmalle pojalle ja morsiammelle saman aamiaisen.
kuinka usein muistatte ajatella ja kiittää tästä elämästä ja kaikesta mitä on saanut?
minä kiitän joka päivästä ja kaikesta joka päivä. muistan usein lapsilleni kertoa kuinka paljon heitä rakastan. minusta on ihana kuulla kun lapset sanovat että "äiti, sinä olet niin rakas". mitään ihanempia sanoja en tiedä.
tuli vielä mieleen nyt että kun nuo pojat oli pieniä ja tekivät jotakin luvatonta niin sanoin että : "nyt tulee piiskaa ja kovasti".
sitten annoin sata pusua. kyllä oli rangaistus.
kysyin sitten aina että totteletteko vai haluatteko piiskaa??? yleensä ei koskaan ole "piiskaa" tarvinnut antaa noin suurissa määrissä.
kaaduin nimittäin kymmenen kertaa. tai siis liukastuin lehtiin. taskulampun valossa on vaikea nähdä mihin astuu. mutta hauskaa meillä oli kuitenkin.
yksi ystävä kävi kylässä ja ilta meni rattoisasti.
aamulenkillä käytiin ihanassa auringossa ja sen jälkeen kävin tuossa huoltoasemalla ostamassa juustosämpylöitä ja vaniljamunkkeja.
ohimennessä vein myös vanhemmalle pojalle ja morsiammelle saman aamiaisen.
kuinka usein muistatte ajatella ja kiittää tästä elämästä ja kaikesta mitä on saanut?
minä kiitän joka päivästä ja kaikesta joka päivä. muistan usein lapsilleni kertoa kuinka paljon heitä rakastan. minusta on ihana kuulla kun lapset sanovat että "äiti, sinä olet niin rakas". mitään ihanempia sanoja en tiedä.
tuli vielä mieleen nyt että kun nuo pojat oli pieniä ja tekivät jotakin luvatonta niin sanoin että : "nyt tulee piiskaa ja kovasti".
sitten annoin sata pusua. kyllä oli rangaistus.
kysyin sitten aina että totteletteko vai haluatteko piiskaa??? yleensä ei koskaan ole "piiskaa" tarvinnut antaa noin suurissa määrissä.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Mutta itselläni poski sinipunainen, turvoksissa ja särköö niin stanasti, eli ei niin ihana lauantai. Mutta jospa se tästä. Onneksi ukko käytti koirat lenkillä - katit saa tänään tyytyä ulkoiluun vain parvekkeella, sori :( Laitoin 3 ulkolyhtyä pihalle palamaan, ja toivottavasti vielä illalla päästään käymään hautausmaalla. Haluan viedä kynttilän tätini haudalle.. ja muistokivelle omalle rakkaalle isälleni. Enää puuttuu vain räntä/lumisade niin päiväni olisi täydellisen masentunut..
onko se hampaasta vai?
kisuliinit voi olla sisälläkin. meillä on kissat aina sisällä. parvekkeella on niillä näköalapaikka josta saavat katsella maailman menoa.
minä myös ajattelen tänään isääni joka oli minulle niin rakas. hän kuoli kun olin 21-vuotias. Isäni oli ihana ihminen. ja niin viisas. voi että kuinka olisin tarvinnut häntä elämässäni. mutta minulle hän on kuitenkin aina läsnä ja olemassa.
se mikä eniten surettaa on se että lapseni eivät saaanut mahdollisuutta tuntea häntä.
eilen lähti se loppukin (vähästä) järjestä eli viimmonen viisaudenhammas. Jostain syystä vielä ärhentelee niin, että pitää särkytabuja popsia vaikken muuten kovin kipuherkkä olekkaan! Oma isäni kuoli vasta 2 vuotta sitten, liki 90-vuotiaana, mutta ikävä on vielä kovin kova. Olin aina "isän tyttö" eli aina mukana ns. miestenhommissa kalastuksesta puunhakkuuseen jne. Ilmankos minusta tälläinen, ei-niin-naisellinen tuli :) Meidän katit on tottuneet ulkoiluun taluttimessa, joten pientä protestointia on tänään varmaan ilmassa, mutta ukko ei jouda ja minä en nyt tosiaankaan kärsi lähteä liikekannalle (illemmalla ehkä?), joten haistelkoot naukujat happea partsilla.. Vaikka kohtahan meidänkin viiksivalluille koittaa sisäkissan elämä kun kunnon talvi lumineen ja pakkasineen tulee päälle - silloin ne eivät edes ulos kaipaa. Mutta maaliskuun lopulla taas alkaa kinuaminen pihamaalle :)
semmoinen "isän tyttö". aina mukana touhuamassa mítä isäkin tekee. aina halusin isän mukaan.
äiti laittoi ruokaa mutta en malttanut syödä kun menin pihalle odotttelemaan´että isä tulee takaisin kotiin. käytiin kalassa yhdessä piti lähte heti kun aloin vinkumaan.
Kävin jo aamutuimaan meidän sukuhaudalla viemässä havuja ja kynttilöitä. Ja kuten ennenkin, se kosketti minua melkoisesti, siellä kun makaavat vanhempani. isovanhempani ja veljeni, joka kuoli jo alta viisikymppisenä.
hyvää marraskuuta.
http://www.youtube.com/watch?v=ccpaaZvDL1k
Lämpimiä ajatuksia ja sanoja sinulla. :)
Koskaan ei meillä ole lapsia luvattomista tekemisistä kiitetty ''pusuttamalla'', kyllä heidän kanssaan on asiasta keskusteltu ja opastettu oikeaan.
Meillä lapsien käytös/huomaavaisuus ja teot, kertoo sen rakkauden ja kunnioituksen vanhempiin, ei sitä
tarvitse sanoin todistella.
Jokaisesta päivästä kiitän.
Ihanaa lauantaita myös sulle.
unohtavat helposti sitä sun tätä. ei ole kysymys siitä etteikö meillä puhuttaisi asioista.
mutta jos vaikka unohtivat että kengät otetaan pois ennenkuin tullaan sisälle niin tuli sitä "piiskaa".
tietysti se käytös ja huomaavaisuus on todiste siitä rakkaudesta mutta ihmeesti vaan nuo sanatkin sanottuna lämmittää ;-)
wttä kukaan meistä ei liian usein sano läheisilleen tuota "rakastan sinua".
Kun tapaan tyttäreni tyttäret, heille sanon sen joka kerta, poikkeuksetta, ja kuiskaan sen heidän korvaansa viimeistään kun lähden pois.
soitin äidilleni ja sanoin että rakastan myöskin häntäkin. miten vaikeata on ihmisillä ottaa vastaan sitä rakkautta ja sen sanomista. kauan olen saanut äitiäni opettaa. nykyisin kyllä jo osaa sanoa sen minullekkin.
ennen ei saanut tunteista puhua laisinkaan.
ihana tuo että kuiskaat korvaan "rakastan sinua". nyt melkein kuolin ihan onnesta.
tuota kyllä sinulta lainaan ja kuiskuttelen lapsieni korvaan tilaisuuden tullessa ;-)
ihmeessä.
Isompi tyttöni tytöistä on kolme ja pienempi 1,5 vuotta, isompaa se vähän aina naurattaa, pienempää kuiskailuni vain kutittaa, mutta tosiaankin heidän syntymästään saakka olen kuiskaillut.
Siekailematta kerron heille myös että hän on maailman suloisin ja kaunein pieni tyttö, molemmille.
Kerron isommalle myös miten taitava hän on tramboliinilla ja ponin selässä, puhua pälätämme paljon, samoin luen hänelle paljon, puhun puhelimessa ja hän vain nauraa minulle ja jutuilleni.
Siellähän hoetaan joka käänteessä I love you, I
love you.
Olisihan sekin näky jos menisin vanhimman, isokokoisen poikani korvaan supattamaan, että I love you.
Hittolainen, kun katselee noita elokuvia missä sitä rakastamista yhtenään jankutetaan, niin tulee väistämättä mieleen, että sanahelinää.
eihän se silloin ole sanahelinää kun se on täyttä totta, kokeile kuitenkin sanoa pojillesi että rakastat heitä, vaikka et korvaan sitä kuiskuttelisikaan.
vaiheessa ne luulisivat, että äiskäle räiskäle on lopullisesti seonnut, koska ne on tottuneet ihan toisenlaissiin kielikuvioihin minun suustani heh.
Niin ja siellä Ameriikassa taitaakin moi tai hei olla yhtäkuin I love you, koska siellä sitä lausetta heitellään ohimennen sinne sun tänne.
Siis että ajatellaan että rakkautta ja välittämistä osoittavat sanat ovat sanahelinää. Se on kyllä niin perisuomalaista, ja siihen on minutkin kasvatettu.
Mikään ei siksi ilahduta niin paljon kuin oikeassa elämässä tavata ihmisiä, jotka osaavat ihan tavallisen arjen keskellä sanoillakin kertoa, miten paljon toinen heille merkitsee. Siis sen, mikä tämmöisen perisuomalaisen mehtäläisen mielestä on turhaa, koska sehän on "itsestäänselvyys". Mutta kyllä se vaan jotain tekee ihmiselle, sekä sille joka sen sanoo, että sille joka sen ottaa vastaan.
Ei siitä tietysti teennäisesti tarvitse tekemällä tehdä tapaa, silloin se on pelkkää sanahelinää todellakin, mutta ei minkäänikäinen ihminen mene minusta pilalle siitä, että rakas läheinen kuiskuttaa korvaan rakastavansa häntä. Ne sanat eivät kärsi inflaatiota jos ne tulevat aidosti ja sydämestä.
sitä että halaan heitä ja sanon "olet mulle äärettömän rakas".
Meillä on aina tunteet näytetty sanoin ja teoin.
Joka ikinen päivä kun lähden töihin tai johonkin, mieheni sanoo minulle mene hyvällä Onnella.
Samoin minä hänelle,,ota onni matkaasi.
että suomalaisissa kodeissa sanotaan AIVAN LIIAN HARVOIN nuo sanat "rakastan sinua".
Ja aivan liian usein kadutaan jälkeenpäin kun niin paljon jäi sanomatta, silloin kun olisi vielä ollut mahdollisuus. Pahimmillaan saa loppuikänsä miettiä, olisiko jokin ehkä vielä voinut muuttua paremmaksi, jos olisi osannut ne sanat sanoa.
tytöt ovat vielä niin pieniä ja minun rakkauteni heitä kohtaan on minun ja heidän välinen asia, kahdenkeskeinen, siksi kuiskuttelen, tapaan heitä kuitenkin vain parin viikon välein, joskus jopa kolmen viikon, ei se silloin inflaatiota kärsi.
Sitten kun ovat isompia silloin keskustellaan asiasta laajemmin ja silloin voin kertoa miksi ja mitä se rakkaus tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään.
Olen myös nyt 17 vuotiaalle kummitytölleni kuiskutellut kun hän oli pieni, sitten kun hän oli isompi ja kävelimme käsi kädessä silloin vain kerroin enemmän.Muutama kuukausi sitten hänellä oli kotona vaikeaa silloin hän sanoi äidilleen tulevansa luokseni koska tietää että minä hyväksyn hänet sellaisena kuin hän on.
Ehdottomasti rakkauteni on hänelle itsestään selvää, ei tarvitse tulkita ja miettiä ja olen sitä mieltä etteivät kuiskuttelut ole menneet hukkaan.
Olen muuten ihan samaa mieltä että tuo on perisuomalaista ettei puhuta eikä pussata.
Kuinka usein läheisen kuoltua kadutaan niitä lausumattomia sanoja. Eivät tunteet koskaan itsestäänselvyys ole eivätkä saakaan olla.
Turhaa enää on siinä arkun vieressä kiitellä ja kertoilla syvästä rakkaudesta ja surusta,,jos ei niitä samoja asioita voinut sanoa toisen eläessä.
Koskaan kun ei tiedä milloin toinen on poissa ja on liian myöhäistä kertoa tunteistaan.
milloin se ei ole sanahelinää? Yksi esim: Naiskaverini josta tykkäsin oikein kovasti ja joka puolestaan useaan otteeseen mainitsi, että kiitos, kun olet olemassa, niin sitten kerran, kun tuli erimielisyyttä eräästä asiasta sanoikin minulle, että luuletko tosiaan, että olisin ollut sinun kanssa jos sinulla ei olisi tuota autoa:(((((
Onhan lauantai aina ihana kun on vapaata arjen aherruksesta. Äänenikin on palautunut samoin kuume ja päänsärky. Ihanaa on kun saa kotona sairastaa rauhassa. Ruokakin maistui hieman.
Ihanaa on myös puhdas lämmin peti johon käpertyä potemaan. Nyt kun paleltuu,,löytyy siitäkin positiivinen puoli. . .ei ole kuumia aaltoja;))
Ihanaa on myös hyvä kirja jota lukea, ja kaikkein ihaninta on tuo elämän arpajaisten päävoitto, joka nytkin katselee jalkapalloa telkusta, ja on pysynyt rinnallani muutaman päivän päästä yli 35 vuotta.
lauantai iltaa sinulle myös.
Ravien merkeissä on lauantai mennyt, ja vain kuusi oikein.
Aamulla tein lihapullat ja kastikkeen valmiiksi ja nyt perunat kiehumassa ja ei muuta kuin syömään.
oli tänään? bon appetit sulle sitten. minä söin vieläkin samaa kalaa kun tässä laitoin. poika ei suostu syömään niin pitää syödä kaikki itse.
ekaluoklalla sanoi koulussa että hän on kalalle allerginen mutta kalapuikot käy kyllä ;-))))))
oli tänään ravit, en ollut paikanpäällä katsomassa, telkkarista katsoin ja ihan täällä netissä virtuaalisesti pelasin, ensin tietenkin mietin ja pohdin, tutkin, kääntelin ja vääntelin ja valitsin väärin, kuten lähes aina.
Ensi lauantaina on Lahdessa ja sinne menen paikan päälle, matkaa on alle 80 kilometriä joten sen voi ajaakkin.
Onneksi kalapuikkoja ei tehdä kalasta, muuten poikasi ei voisi syödä ollenkaan niitä ;)
kerran hyvä tuuri. pelasin 10kr ja sain 1000kr takaisin. harmitti etten satsannut enempää....
telkkarista tosin alkoi tv:2 vasta 18.00 ja loppui 18.30 kouvolan ravit, miltä kanavalta sinä katselit ravit?, jos katselisi ravit seuraavaksi samalta kanavalta, tulokset näkyi kyllä paljon ennen kakkoselta näytettyä raveja 6 oikein sai 2,70€.
toto-tv raveista tulee lähetys ja kun menet Fintoton sivuille sieltä löytyy mahdollisuus ostaa kaikki toto-tv ravit 95 sentin hintaan, joten sieltä katselin ja katselin ihan suorana.
Kuudella oikein tosiaankin voitti, mutta minä voitin 8,10, mutta kun pelaan noin 5 eurolla en tietenkään tavoittele niitä 8 euron voittoja, ja kuudella oikein saa aika harvoin mitään, joten kyllä sitä seitsemää tavoittelen ja se meni tällä kertaa ohi.
ihmettelin kun sanoi katsovasi tekkarista ravit. Meilä tuli muutoksia tuossa hiljakkoin 1 tv ja 2 tv taajuuksien muuttuessa joutui uudelleen laittamaan kanavat, noh 5. minuutian homma kesti, meilä, mutta kävin laittamassa naapurissakin kanavat sielä kesti n. 20.min.
Ei noihin hevosiikaan aina voi luottaa, kärkihevoset lähtee vaikkapa parkkipaikalle juoksentelemaan.
Älypeliä totoaminen on verrattuna lottoon, kyllä pikkasen kuitenkin pitää tietää hevosten kunnosta ymm.
Lahteen jokimaan raviradalle vaan sitten hakemaan rahat pois, jos sielä onnistaa, tiistaina ja lauantaina ravit.
toto-tv ravit näkyvät ja telkkarin kautta katsoin vaikka netin kauttahan ne tulevat, mutta kuten tiedät ne saa näkymään telkkaristakin.
Ei niihin voi hevosiinkaan aina voi luottaa ja pitäisi ihan työkseen kiertää raveja, silloin ehkä saisi riittävästi tietoa.
Kyllä kuitenkin tällä tavalla normisti Hevosurheilu lehteä ja netistäkin seuraamalla joskus rahaa saa.
Joo, ensi lauantaina Lahteen ja siellähän on torstaisin myös ravit, Tampereella Teivossa on tiistaisin, en kuitenkaan käy kuin noissa lauantai raveissa, ja ensimmäistä kertaa kävin muutama viikko sitten Teivossa, sitten Helsingissä ja nyt sinne Lahteen, pelannut olen vuoden verran.
Kesällä voisi ajatella myös Teivon tiistai raveja ja Jokimaan torstai lraveja, mutta täytyy katsoa.
4.11 ravit tiistaina ja seuraava on lauantaina ja sitä seuraavan viikon perjantaina ja kaksi torstaita, tässä kuussa.
Noh tarpeeksi kiertää raveja voi jotain voittaa, ainaskin eräs tuttu aikoinaan liikevaihto oli markka- aikana hyvän vuoden aikana miljoona mk, mutta kun ahneutta on ei kaikki tietenkään jää käteen vaan odotetaan isompia voittoja ja pelataan suuremmilla panoksilla, noh senverran kuitenkin jäi käteen sai asunnon ostettua.
Onhan noita ravintoloitakin missä voi katsella suorana raveja, mutta pitää olla selkärankaa ettei juo "limua" liikaa, muistan itse kerran semmosessa olleeni ja tämä eräs tunnettu hevosista kiinostunut vähenmistö oli paikan vallottannut, tosin eipä nämä kaikki hevos ammattilaisetkaan voittannut, noh itse jäin pikkasen sentään voitolle.
vaan, yleensä ovat torstaisin, taitaa ne lauantain V 75 muuttaa aikatauluja.
Kyllä niitä ravintoloitakin varmasti on, minä olen kuitenkin ihan raitis "limun" suhteen joten eivät olisi minulle varmasti kovin viihtyisiä paikkoja.
Minun mielestäni ravit ja niiden pelaaminen on tosi mukava harrastus, paikan päällä raveissa näkee kunnolla miten upeita eläimiä hevoset on ja ne juoksee tosi kovaa.
hepojuttuja jakaa vaikka kuin paljon. nuoruuteni vietin hevostallilla ja raveissa.
myöskin Vieskeriä olen taputellut.
jälkeläisissä on myös kovia hevosia, äkkiä tulee mieleen Tähen Tuuri ja Verkkoherra.
Olisihan se mukava kuulla niitä tallijuttuja.
Olen kyllä aika vihreä kateudesta kun olet Vieskeriä taputellut.
sellainen etuoikeus että omistaja on vähän sukulaisia. ja sitten toinen omistaja on entinen poikaystävä.
siinähän miettimistä ;-))))
ei aina oikeasti sitten tykkää jos ruvetaan hiekkatie lanaamaan epätasaiseksi, meinaa etlarista aikoinaan luin kun hiekkatie oli epätasaiseksi lanattu, hevosen valmentaja pikkasen huitasi lanaajaa. Vinttikoirakisoja joskus olisi ihan kiva mennä katselemaan, saa koirat juosta, sydämmen kyllyydestä radalla, saa tehdä sitä mitä rotu kaikkein eniten nauttii, meinaa juoksemisesta.
laitoin poikani juoksemaan Killerin radan ympäri. väsyhän niille tuli tietenkin. saivat sitten palkaksi hampurilaiset ja jäätelöt.
olen taas suorastaan myrkynvihreä kateudesta?
Vieskerillä on hurja voittoprosentti ja todella hurja ennätys, jälkeläisiä paljon ja hyviä, voi niitä aikoja, vai mitä?
Vieskeri on niin aivan ihana ja loistoheppa.
kestää varmaan aikaa kun vertaisensa löytyy.
myöskin luonne on Vieskerillä ihan paras. kun Vieskeriä pusuttelin niin sain ihanan pusun takaisin ;-)))))
että Vieskeriäkin pussailit ;)
Kyllä varmasti menee aikaa ennekuin löytyy vertaisensa.
älä piittaa noista ilkeyksistä. Ihanaa kun on kaltaisiasi lämpimiä aitoja ihmisiä maailmassa,,maailma olisi paljon parempi paikka elää, jos samanlaisia olisi enemmän.
en tietenkään niin kamalasti piittaa. surettaa vaan ettei heillä ole muuta elämää näköjään...
on tämmöinen päivä että pitäisi läheisiään muistaa ja ajatella.
Nämä issu ja haukullinen... Voi heitä, voi tosiaan. En osaa sitä tuskaa ajatella joka saa ihmisen käyttäytymään noin. On pahasti rikkoutunut tuollainen ihminen. Kunpa hekin vielä saisivat eheytyä ja löytää valoa elämäänsä.
Että täytyy aina yrittää toista loukata...
Mahdollisimman ilkeästi.
Hyvää joulun odotusta, Majorica.
rakkautta ja haleja tarttis monikin. ja pusuja yllin kyllin.
YYYYÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖKKKKKKKKKKKKKKKK
http://www.dvdplaza.fi/galleria/data/500/joulupukki.jpg
tuo oli hyvä.....
Pääsi lipsahtamaan sunnuntain puolelle mun toivotus ;)
Kiitän oikeestaan joka aamu, kun mulla on ilo herätä taas uuteen päivään. Eihän ne päivät aina iltaan mennessä kovin mukavasti oo sujuneet, mutta niitä huonojakin päiviä tarvitaan väliin. Jos jatkuvasti ois vaan hyviä päiviä, niihin turtuu, eikä ne enää niin hyviltä tunnukkaan. Tervetuloa vastoinkäymiset! Kunhan ette jää asumaan... =)
Ja kyllä, kerron myös lapsilleni usein, miten paljon heitä rakastan! Eivät ne siitä rikki mene, päinvastoin ovat itsekkin oppineet sanomaan ääneen rakastamilleen ihmisille saman.
Hehhee!!! Mikä onkaan pienille pojille pahempi rangaistus kuin äiti pusuttelemassa sata kertaa!!! YÖK! Tyttöjen touhua!!! Hyvä idea!
olitpa sitten ainua joka tuon rangaistuksen tajusi. HEHE!
...jos jotain vielä ilkeäisi toivoa niin toivoisi että kotona olisi useammin sanottu helliä sanoja, niin että olisi itsekin oppinut niitä käyttämään. Sitä on nyt sitten jälkijunassa opeteltu, sekä minä että vanhempani. Siskolle se on jostain syystä ollut aina helpompaa. Mutta aivan ihanat ja rakastavat vanhemmat minulla on, tosiaan hakisivat kuun ja tähden taivaalta minulle jos voisivat niin kuin tuolla toisessa ketjussa sanottiin, tai ottaisivat mukaan niin saisin valita ne itse.
Olin yhdessä konsertissa jossa oli paljon lapsia, siellä oli 8-vuotias vähän vallaton poika joka ei halunnut istua paikallaan vaan juosta käytävällä ja oli vähän semmoinen "kovis". :) Edessä istui pojalle tuttu lastentarhantäti, joka kääntyi ja sanoi että jos et nyt istu paikallesi, niin minä tulen ja pussaan! Ja se olikin ihan todellinen uhkaus eikä mitään leikkiä. ;) Poika vähän hämillään naureskellen könysi paikalleen, ja näytti vähän aikaa pohtivan että mitenkähän tässä etenisi, mutta tuli siihen lopputulokseen että varminta oli vain istua ja näytellä kuuntelevansa konserttia.
Hyvää yötä, täällä ei vielä ole edes sunnuntai kun olemme vähän hitaita. Virtuaalipusuja kaikille niitä haluaville ja varsinkin niille, jotka ei halua!
http://www.youtube.com/watch?v=lWME19TiV7M
pusuja roppakaupalla sinulle ja koissuille.
olen tehnyt töitä lasten kanssa jotka sitä rakkautta ei ole saanut. kyllä ne pusut ja halit kuitenkin voittavat ihan kaiken.
kerran pidin yhtä poikaa kiinni parisen tuntia ja kun en muuta keksinyt niin lauloin lastenlauluja.
sen parituntisen jälkeen oltiin tosi ystäviä.
meillä oli tosi hauskaa sen jälkeen. tänäkin päivänä vielä ajattelen tuota poikaa ja uskon että tuo poika minutkin muistaa.
onhan näitä lapsia ollut muitakin elämäni tiellä ja rakkautta ne kaikki lapset kaipaavat.
itelläkin lapsia, hyvin kyseenalaisia (?) metodeja myös ite käyttänyt =)
Ei sen rangaistuksen aina tarvii olla pelottava, riittävän epämiellyttävä on jopa tehokkaampi!
"Jos et ite siivoa tota kirjoituspöytääsi, niin mä siivoan sen!" Kumman tehokas uhkaus toikin. ;) Äippä saattais vaikka saada käsiinsä jotain, mitä sen ei TODELLAKAAN pitäis nähdä!!! Toimiva konsti.
Oon omilla metodeillani saanut lapsista ihan outoja. Istuvat sulhasineen usein lauantai-iltaisin äipän kanssa pelaamassa Trivialia tai kattomassa jotain nauhoitettua hömppää telkusta. Ryyppäämässä niitten pitäis olla ja salata äiteeltään kaikki reissut. Eikä nyt ainakaan noitten vävypoikien pitäis olla niin pehmeitä päästään, että anopin kanssa iltoja istuttaisiin... Oon mä sitten huono äiti. :(
"Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa"
Eihän sun linkkejä voi aukoa...aina jostain musiikista tulee mieleen jotain ihan muuta =) Nyt tuli mieleen Cokis-mainos :)))
Toivoisin myös, että ois kotona jo lapsena saanut kuulla helliä sanoja. Nyt -hyvin kömpelösti- opetellaan vanhempieni kanssa tuomaan julki tuota "itsestäänselvää" rakastamista, opetellaan myös halaamaan. Jotenkin tulee niin vaivautunut olo, kun vanhempani, jotka eivät todellakaan oo ääneen sanoneet rakastavansa mua, yrittävät nyt saada kakaistua sen ulos. Elämänsä ehtoopuolella molemmat, jälellä olevista päivistä tämä saattaa olla viimeinen. Onnellinen oon siitä, että edes yritetään nyt, siellä mullan alla on kuuluvuus vähän huono...
Hyvää yötä sinnekkin, onhan hitaillekin jo sunnuntai koittanut! =)
Virtuaalipusuja lisättynä virtuaalihaleilla IHAN kaikille!