Kuinka kauan asiakkuus sos.toimen kautta kestää jos on todettu avotoimenpiteet tarpeellisiksi mutta tilanne korjaantunut. Jos esim.ollut liiallista alkoholin käyttöä perheessä onko vaatimuksena pakoll.tapaamiset päihdetyöntekijän kanssa ja antabuksen käyttö tai vaihtoehtoisesti lasten huostaanotto. Huom. tilanne nyt korjaantunut. Loppuuko asiakkuus jossain vaiheessa jos syytä tähän ei enää löydy?
Apua tarvitseva
Tiedoista kiitollinen
7409
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
asiakkaan kuollessa, tai sitten kun sossu on perinnöt vienyt.
Ja vaikka asiakkuus loppuisi aikaisemmin, turha luulla voivansa taas juopotella , kyllä ne siellä kyttäävät !
Teille on siis lakien mukaisesti tehty avohuollon asiakassuunnitelma kaikkine laissa määriteltyine asiakohtineen?
Asiakkuuden päättymisestä tehdään yleensä lastensuojeluviranomaisissa erikseen päätös
jonka jälkeen teitä ei pitäisi löytyä enää kuntanne tai kaupunkinne lastensuojeluviranomaisten ylläpitämästä lastensuojelun asiakasrekisteristä.
Jos on hankaluutta tai muuta vaikeutta lastensuojeluviranomaisten kanssa
ottakaa yhteys paikkakuntanne sosiaaliasiamieheen ja yrittäkää hänen neuvomana
saada selvyyttä lastensuojeluviranomaisissa olevasta asiakkuudestanne ja perheenne tilanteesta em. rekisterissä.
Tarhan hoitaja teki toukokuussa ilmoituksen omasta lapsestamme ls-ilmoituksen, koska hänelle tuli tarhapäivän aikana papana housuun ummetuksen takia(nykyään ummetus = "tuhriminen",
luulin itse aiemmin, että tuhriminen on tahallista housuun kakkaamista, brutaalia sotkemista tms.,mutta ei).
Se on kuulemma vähintään pahoinpitelyn merkki.
Mainittakoon, että lapsen tuhrimiset ovat
ohi, koska hän saa päivittäin pienen annoksen
Levolacia.
Juoksimme lastenpsykiatreilla, julmetun kalliilla ja pyysimme jotain diagnoosia,
koska tarhatätihän väitti, että lapsi on hirvittävän sairas.
Se oli toukokuussa, nyt olemme olleet yli 5kk lastensuojelunalainen, eli LA-perhe.
Olemme tavanneet itsestäänselvyyksiä
narisevalla äänellä tankkaavaa sosiaalivirkailijaa kolmasti tämän 5kk:n aikana ja makselleet henkihieverissä psykiatrin palkkioita. Mikään ei ollut vikana ja
ns. tuhriminen johtui ummetuksesta, MUTTA
LA - ASIAKKUUS jatkuu!!!!
Tiedän että kyse on ylitarjonnasta sosiaalityöntekijöiden osalta, heitä on liikaa;
pelko rahoituksen loppumisesta lastensuojelu"työhön" pakottaa heidät pitämään keinotekoisesti yllä mahdollisimman monta LA - asiakkuutta.
Uuden lain mukaan teidän ja sosiaalin tyhjänjauhajien on tavattava vähintään 3 kertaa,
joista yksi tapaaminen teidän kodissanne,
johon he tulevat kyttäämään ja etsimään virheitä, meillä toinen lastensuojeluviranomainen tarrasi yhtäkkiä lapsen kädestä - lässytettyään tälle niin että lapsiparka luotti häneen- ja lähti viemään häntä eteiseen : "Näytä tädille, missä teidän makuuhuone on? Missä sinä nukut? Missä te leikitte? Missä sinä syöt? Katsooko isi aina telkkaria? Onko äiti paljon tietokoneen ääressä?
Onko sinulle luettu tuo satukirja tuolla? Kuka?"
jne. järkyttävää kotirauhan rikkomista ja
epäolennaisuuksiin puuttumista.
Ennen yksi tapaaminen riitti, nyt vuoden alusta voimaantulleen lain mukaan vanhempia
saa painostaa vähintään kolmasti,
kerran näiden omassa kodissa, LA - asiakkuuden kestäessä vähintään 3kk.
Lisäksi sosiaalitarkkailijoiden "ikävä velvollisuus" (joita heillä riittää) on ilmoitella lapsen tarhaan tai kouluun, että
perheessä on jotain vialla ja pyytää
raportti lapsen tilasta, ja merkit mahdollisesta
laiminlyönnistä.
Olimme kerran LA - asiakkaita alkoholin aiheuttaman tilanteen vuoksi 4kk:n ajan.
Silloin tuli juotua liikaa, mutta osoitimme,
että raitis elämä onnistuu mm. A - Killan
avulla ja olemme vuosia olleet ns. kunnolla.
Kyllä te pääsette eroon LA - asiakkuudesta parin nöyryytyksen ja 3 - 6 kk:n hermopaineen
jälkeen.
Mutta voittajina te selviätte ja saatte puhtaat paperit ilman mitään asiakkuutta.
Voimia, ystäväni!
pyydä tuhrimiseen Sitzmarkin testi, jolla se voidaan todeta fyysisitä syistä johtuvaksi.
Testauta kilpirauhasarvot, aiheuttaa ummetusta. On myös muita fyysisiä sairauksia, jotka aiheuttavat ummetusta. Pyydä ravitsemusterapeutin ohjeet ummetuksen kuriin saamiseksi.
Pyydä kiireellistä lähetettä perheneuvolaan.
Ei auta kuin nuolla, jotta vältytte huostalta.
Päihdejutuissa auttaa kait käyti a-klinkikoilla?
Kukaan kolmesta ryöstöhintaisesta lastenpsykiatrista ei ole puhunut sanaakaan
mistään Sitzmarkin testistä, kuulen siitä nyt ensi kertaa!
Niin tätä taas. Kilpirauhasen toimintaakaan ei ole epäilty.
Hoidan kyllä asian, p....le, on tässä
maksettu mm. Mehiläiseen jo senverran, ettei
enää vaikuta.
Lähetin sinulle juuri s- postia liittyäkseni uuteen la- vanhempien järjestöön, jonka ideoit,
toiv. tuli perille, olenhan täysi tumpelo
tämän uuden yli 700€:n läppärin kanssa.
Alkoholiongelmaa meidän kodissa ei ole ollut
nyt minun osaltani kolmeen, miehen osalta
kahteen vuoteen, koska saamme vertaistukea
ja ystäviä, tekemistä, harrastuksia,
matkoja, ruoka - avustusta ym. A- Kilta-
nimisestä järjestöstä, joka on valtakunnallinen.
Suosittelen kaikille alkoholiongelmista kärsiville / kärsineille.
Niin, siis tällä kertaa ei ole ollut mitään
puhetta huostaanotosta, ei edes ns, tukitoimista (tyhjänpäiväiset näyttäytymiset
jossain perheneuvolassa tms. ja perhetyöntekijöiden viikoittaiset käynnit kotia
kyttäämässä).
Olen tehnyt selväksi, mitä mieltä olen
perhetyöstä, eikä sitä minulle enää
tyrkytetä.
Huostaanotto olisi aivan absurdi tässä
muuten seesteisessä, raittiissa elämäntilanteessa.
ymärsikö hän yleensäkään yhtään mitään esimerkiksi lasten terveysasioista?
Eipä tarvi ihmetellä minne tämän maan veroeurot ja perheidenkin rahat menevät
kun jo yhden kakkapöksyn takia
pyörähtää jumalaton yhteiskunnan suuri lastensuojelun varpushuoli-pyörä käyntiin!
Tästä VARPUSENPASKA - huolesta ja huolivyhykkeistöstä on tullut
raskassoutuista lastensuojeluviranomaisten omaa arvovaltakikkailua ja todella jumalattoman kallista touhua!
_______________________
http://info.stakes.fi/verkostomenetelmat/FI/vyohykkeisto/index.htm
Huolen vyöhykkeistö
- apuväline avoimen yhteistyön kehittämiseksi
............
Ajankohtaista
Vyöhykkeistö EI OLE TARKOITETTU lasten, nuorten ja perheiden luokitteluun tai rekisteröintiin.
Huolen vyöhykkeistöllä "liikkuu" työntekijä. Vyöhykkeistölle EI sijoiteta lapsia tai perheitä, koska tämä on:
a) turhaa - yhdenkin henkilön huolet ja huolettomuudet vaihtelevat muuttuvien tilanteiden mukaan
b) vahingollista - luokittelun leimat jäävät vaikka huolet vaihtuisivat
c) laitonta - tämänkaltaisia rekistereitä ei saa tehdä.
________________
Tietosuojavaltuutetun toimisto
http://www.tietosuoja.fi/1572.htm
______________
Imatralaisten Huolivyöhyke -lomakkeisto
(täytetään ilman tunnistetietoja -lomake > miten kukakin eri viranomaisista tietää, kenestä huolen kohteeksi joutuneesta lapsesta, perheestä missäkin täytetyssä Huoli -lomakkeessa on kyse....)
http://www.socom.fi/hankkeet/h_EPM_hupu.html
______________________
Ja oululaista huolta.......!!!!
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Huolimalli auttaa tarttumaan lasten pulmiin/1135232804852
"........
Mille vyöhykkeelle minun lapseni kuuluu, tulee jokaisen vanhemman mieleen.
Leimautuuko huolenharmaaksi perheeksi, jos lapsen tukka jää kampaamatta?
"Esimerkiksi liian pienet kengät voisi kuulua toisen vyöhykkeen pieniin huoliin. Kun asia otetaan puheeksi ja ratkaistaan, huoli poistuu. Lapsen paikka huolijanalla voi vaihdella jopa päivittäin", kuvaa Oulun kaupungin erityislastentarhanopettaja Leena Nuutilainen......
______________________________
Tästä LINKIN TAKANA OLEVASTA,
S O S I A A L I A L A N
A M M A T T I L A I S E N
KYSYMYKSESTÄ
PITÄISI KAIKKIEN KANSALAISTEN OLLA JO TODELLA
H U O L I S S A A N
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
http://www.sosiaaliportti.fi/keskustelut/viestit.aspx?messageID=2920cbfb-0d67-448a-8da0-370fab9c2564
Sosiaalipäivystys ja toimenpiteet
(Hemuli, 29.10.2008 9:16)
Hei! Kunnassani turvataan virka-ajan ulkopuoliset sosiaalipalvelut varallaolomuotoisena sosiaalipäivystyksenä.
En työskentele lastensuojelussa, mutta osallistun päivystykseen.
Auttakaa tietämätöntä termistössä; eli kiireellinen huostaanotto ja sijoitus, mikä ero?
Tehdäänkö huostannotto/sijoitus, jos esim.vaarassa oleva lapsi viedään hänestä huolehtivan sukulaisen luo, vaiko vain silloin kun vanhempi vastustaa asiaa.
Ymmärrän, että huostaanotto on aina vimesijainen ratkaisu.
Missä vaiheessa esim.sijoitus raukeaa?
Jos lapsi esim.viety turvakotiin perjantaina, koska vanhempi voi tulla häntä vaatimaan takaisin?
Mitä lomakkeita on täytettävä.
Mulla pahasti perustoimintaperiaatteet hukassa, ja jännittää viikonloppuun osuva päivystysvuoro.
Kiitos kaikille, jotka viitsitte vatata!
Re:Sosiaalipäivystys ja toimenpiteet
(Jasu, 30.10.2008 13:23)
Kysymyksesi on tärkeä !
Sosiaalipäivystyksestä vastaavan esimiehen tulee ehdottomasti selvittää sinulle mitä sosiaalipäivys sisältää.
Lastensuojelun periaatteiden ja lainsäädännön tuneteminen kuuluu oleellisena osana sosiaalipäivystyksessä toimivien työosaamiseen.
Työnantajan on huolehdittava,
että kyseiset asiat on koulutettu sosiaalipäivystyksen osallistuville työntekijöille !
___________
http://www.kaisahintikka.fi/?tag=varhaisen-puuttumisen-hanke
Kirjoituksia aiheesta
"varhaisen puuttumisen hanke"
Avoimuutta varhaiseen puuttumiseen
Kirjoituksia – 22. elokuuta 2008
Varhaisen puuttumisen hanke eli Varpu-hanke on yksi sosiaali- ja terveysministeriön alulle saattamista kansallisista sosiaalialan kehittämishankkeista. Hankkeen hyvä tarkoitus on ollut auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeessa on luotu verkostotoiminnan malleja, joissa tietoa voidaan helpommin hyödyntää yli hallinnon rajojen (ns. Varpu-verkosto).
Keskeisiä työvälineitä varhaisessa puuttumisessa on työntekijän huolen kokemus, joka liittyy johonkin asiakassuhteeseen.
Huolen käsittelyn avuksi on olemassa Stakesin kehittämä ns. huolen vyöhykkeistö, jonka avulla työntekijät arvioivat asiakassuhteitaan.
Perheiden elämään puuttuminen ennen Varpu-hankkeen olemassaoloa esimerkiksi lastensuojelutyössä on koettu hankalaksi johtuen yleisestä kunnioituksesta yksityisyyden suojaa kohtaan. Varpu-hankkeen ja 1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain myötä puuttumisen kynnystä on madallettu ja käytännössä mahdollistettu varhaisen puuttumisen toimintamallin vakiinnuttaminen.
Hyvistä tarkoituksistaan huolimatta Varpu-hankkeen rakenne ja toimintaperiaate antavat aihetta kriittiseen tarkasteluun.
Huolen tunteeseen voimakkaasti nojautuva toimintaperiaate asettaa sattumanvaraisia ja epäselviä kriteereitä oletetulle tuen tarpeelle. Yhden työntekijän pieni huoli on toiselle suuri.
Olisi myös pohdittava onko Varpu-hankkeen herättämiin avunpyyntöihin edes mahdollista vastata oikeanlaisella ja riittävällä tuella.
Esimerkiksi 1990-luvun laman seurauksena tehdyt leikkaukset mm. kotihoidontukeen, lapsilisiin ja päivähoidon resursseihin ovat osaltaan vieneet ammattilaisilta keinoja todelliseen auttamiseen. Järvenpään tavoin sosiaalimenojen jatkuvan kasvun kourissa painivat kunnat eivät useinkaan kykene tarjoamaan asukkailleen täsmällistä ja oikea-aikaista palvelua etenkään lastensuojelussa johtuen mm. tiuhaan vaihtuvasta ja ylikuormitetusta henkilöstöstä.
Lastensuojeluilmoitusten ja huostaanottojen määrän kasvu 2000-luvulla on paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti kestämätön kehityssuunta,
kun konkreettiisia perheiden tukipalveluja, kuten kodinhoitoapua ei ole juurikaan tarjolla.
Annina Myllärniemen (2005) tutkimuksen mukaan kouluvaikeuksien osuus huostaanottoihin johtaneissa syissä on merkittävä 13 – 17 –vuotiailla.
Voidaankin kysyä myös mitä esimerkiksi kouluopetuksessa ja sen resursoinnissa pitäisi tehdä toisin, jotta kaikille osapuolille raskaan sekä huomattavan kalliin lastensuojelun osuus sosiaalimenoista saataisiin vähenemään.
Vaikka ennaltaehkäisevyys on lämpimästi kannatettavaa, on syytä miettiä millaisella eettisellä tai tiedollisella pohjalla on sellainen hanke,
joka johtaa toimintoja subjektiivisesta huolen tunteesta,
eikä pysty takaamaan nimenomaan perheen toivomaa apua.
Poliittisesti ajatellen suurimpia ongelmia Varpu-hankkeessa (ja muissa vastaavissa) on,
ettei niistä tiedoteta kuntalaisille riittävästi. Hankkeen laajuuteen nähden Varpusta tiedottaminen on ollut valtakunnallisestikin ajatellen ohutta ja epätarkkaa.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti päiväkotien “huolimallista” (ks. HS 24.12.2007). Kuntien verkkosivujen sisällöistä hakemalla löytyy usein vain kuvia huolen vyöhykkeistöstä ja yleisluontoisia ja lyhyitä kuvauksia hankkeesta. Järvenpäässä hanketta on ajettu sisään vuosia ilman, että varhaisen puuttumisen käytännöistä olisi kovin kattavasti kaupunkilaisille tiedotettu.
Tähän olisi hyvä saada muutos.
Vanhemmilla on oikeus tietää mikä luokitellaan pienen huolen aiheeksi, millaiset asiat puolestaan kuuluvat harmaalle vyöhykkeelle.
Reilu ja demokraattinen hallinto ei tapahdu itsestään, vaan sitä tulee vaalia tekemällä jatkuvasti työtä avoimemman tiedottamisen ja ennakoitavien toimintatapojen puolesta myös sosiaalihallinnon alueella, jossa interventioiden vaikutukset asiakkaaseen esimerkiksi huoltajuuskiistoissa tai lastensuojelutoimissa ovat merkittäviä.
Varhaisen puuttumisen varjopuolia on julkisuudessa puolustettu argumentilla, että jokin hinta on maksettava tällaisen järjestelmän olemassaolosta.
Kuitenkin vakavien virheiden mahdollisuus lapsia ja nuoria sekä heidän elinolojaan arvioitaessa on merkittävä, kun toimintaa pohjataan huolen tematiikkaan.
Huostaanotot ovat valitettavasti lisääntyneet koko 2000-luvun.
Tämän ei pitäisi olla sivuseikka, tai hinta joka pitäisi maksaa.
Tähän mennessä Järvenpäässäkin sisään ajettujen käytäntöjen vakiintuessa olisi hyvä tilaisuus avoimesti keskustella varhaisen puuttumisen perusteista ja vaikutuksista sekä tiedottaa entistä avoimemmin aiheesta.
__________________
http://www.lapsitieto.fi/palve/uploads/500_ORG_huolen_kasikirja.pdf
____________________