Olen tekemässä esitelmää animesta ja mangasta. Olen kirjoittanut tekstin jo valmiiksi, mutta uskon että se ei ole kovin hyvä ja siinä on paljon virheitä. Tahtoisin tehdä esitelmästäni todella hyvän ja kattavan, sillä melkein koko luokkani on sitä sorttia jonka käsitys on: anime=pokemon... Laitan sen tekstin tähän alapuolelle ja toivoisin, että korjaisitte siinä olevat virheet ja ehdottaisitte miten sitä voisi parantaa tarpeeksi kattavaksi ja lisätä jotain tärkeitä asioita joita tästä puuttuu. Kiitoksia! Arigatô Gozaimashita!
Japanilaista animaatiota ja sarjakuvaa
Länsimaissa sarjakuvia ja piirrettyjä pidetään lasten juttuina tai amerikkalaisina
supersankaritarinoina. Näinhän se ei ole. Ensimmäinen ja suurin ero länsimaalaisiin sarjakuviin ja
piirrettyihin japanilaisessa on se, että se on todella monipuolista ja niitä tehdään kaikenlaisille
persoonille. Japanissa on olemassa sarjakuvia suunnattuna jopa ex-nuorisorikollisäideille. Aiheet
ovat maan ja taivaan välillä ruuanlaitosta urheiluun. Toinen ero taas on shoujo, eli tytöille suunnattu
anime tai manga ja shonen, eli pojille suunnattu. Shoujo koostuu rakkaushuolista ja tyttöjen jutuista
kun taas Shonen on yleensä taistelua ja maailman vahvimman tittelin tavoittelua.
Japanissa mangalla on yhtä vahva asema ihmisten elämässä kuin TV:llä. Manga-kat(mangan
tekijät) ovat miljönäärejä ja anime sarjojen ääninäyttelijät(seijyyt) ovat super idoleita. Joskus
järjestetään suuria messuja joihin anime fanit pukeutuvat lempihahmoikseen eli he harrastavat
Cosplayaamista. Silloin on myös myynissä fanien itse tekemiä mangoja joita kutsutaan nimellä
Doujinshi. Mangoja julkaistaan suurissa ”puhelinluettelo” lehdissä. Suurin ja menestyvin on Shonen
Jump, joka on mm. julkaissut Suomessakin ilmestynyttä Dragonball ja Ranma½ mangaa.
Länsimaissa mangaa julkaistaan myös kovaa tahtia. Mangan suurimpia julkaisijoita länsimaissa on
Yhdysvallat, Saksa ja Ranska.
Kuka sitten on luonut mangan ja animen? Tärkein tekijä mangan ja animen luomisessa on yhden
miehen työt. Osamu Tetzuka(Manga no kami sama eli Mangan jumala) loi tunnetun Astro Boyn
60-luvulla. Tezuka otti mallia Disneyn isoista silmistä ja loi näin isosilmäisen mangatyylin. Pian
Tezukan debyytin jälkeen useat muut taiteilijat lähtivät mukaan taistoon kilpailemaan parhaan
mangan tekijän tittelistä. Rumiko Takahashia on kutsuttu usein Mangan Kuningattareksi ja rouva
onkin julkaissut reilusti yli sata manga albumia.
Mangan ja animen parhaat tuntomerkit ovat suuret silmät, pystyt nenät ja värikkäät hiukset. Mutta
aina ei näinkään ole. Joskus animet ovat melko ”normaalin” näköisiä. Silloin silmät ja vartalot on
piiretty luonnollisemmiksi. Tätä tyyliä kutsutaan nimellä Realistic Style. Silmien suuruus
ihmetyttää, mutta selitys on melko yksinkertainen. Lapsilla ja eläimillä on isot silmät, mikä kertoo
niiden viattomuudesta ja söpöydestä. Naishahmoilla on yleensä suuremmat silmät kuin miehillä.
Etenkin shoujo(tyttöjen manga/anime)sarjojen päähahmoilla on suuremmat silmät kuin muilla.
Tämän on tarkoitus esittää tunteita silmien kautta ja viestittää näin lukijalle kehen he voivat
samaistua. Ilkeillä ja rumilla ihmisillä on yleensä pienet ja kapeat silmät.
Animea ja mangaa on eri lajeja, eli on eri genrejä. Tässä on yleisimmät:
Samurai henkiset animet ovat miekkataisteluja 1800- luvun Japanissa ja veren lentoa ei voi estää
kun viholliset silputaan tieltä. Esim. Rurouni Kenshin.
Mecha sarjoissa päähahmoina on robotit jotka isoilla aseilla varustettuina puolustavat
maailmaa.Esim. Gundam Wing
Sci-Fi sarjoissa lennellään avaruudessa ja kaunis päähahmo ohjailee suurta avaruusalusta. Esim:
Neon Genesis Evangelion.
Fantasia animeissa/mangoissa ollaan yleensä toisissa maailmoissa ja elementit ovat perinteisiä
fantasia asioita, taikuutta jne. Esim. Magic Knight Rayearth.
Lastensarjat taas ovat tyyliin Pokemon, todella isoja silmiä ja pastelli värejä.
Joskus anime ja manga voi olla todella vakavaa ja se voi käsitellä esim. maailman loppua ja näin
järkyttää pienempiä. Anime ja manga ei siis ole mikään lasten juttu. Suurin osa animesta suunnataan
nuorisolle ja vain murto-osa lapsille. Anime ja manga on länsimaissa hieman väärin ymmärretty
tyylisuunta.
Lähteet: Daici-san ja pitkin nettiä
Japanilaista animaatiota ja sarjakuvaa
Länsimaissa sarjakuvia ja piirrettyjä pidetään lasten juttuina tai amerikkalaisina
supersankaritarinoina. Näinhän se ei ole. Ensimmäinen ja suurin ero länsimaalaisiin sarjakuviin ja
piirrettyihin japanilaisessa on se, että se on todella monipuolista ja niitä tehdään kaikenlaisille
persoonille. Japanissa on olemassa sarjakuvia suunnattuna jopa ex-nuorisorikollisäideille. Aiheet
ovat maan ja taivaan välillä ruuanlaitosta urheiluun. Toinen ero taas on shoujo, eli tytöille suunnattu
anime tai manga ja shonen, eli pojille suunnattu. Shoujo koostuu rakkaushuolista ja tyttöjen jutuista
kun taas Shonen on yleensä taistelua ja maailman vahvimman tittelin tavoittelua.
Japanissa mangalla on yhtä vahva asema ihmisten elämässä kuin TV:llä. Manga-kat(mangan
tekijät) ovat miljönäärejä ja anime sarjojen ääninäyttelijät(seijyyt) ovat super idoleita. Joskus
järjestetään suuria messuja joihin anime fanit pukeutuvat lempihahmoikseen eli he harrastavat
Cosplayaamista. Silloin on myös myynissä fanien itse tekemiä mangoja joita kutsutaan nimellä
Doujinshi. Mangoja julkaistaan suurissa ”puhelinluettelo” lehdissä. Suurin ja menestyvin on Shonen
Jump, joka on mm. julkaissut Suomessakin ilmestynyttä Dragonball ja Ranma½ mangaa.
Länsimaissa mangaa julkaistaan myös kovaa tahtia. Mangan suurimpia julkaisijoita länsimaissa on
Yhdysvallat, Saksa ja Ranska.
Kuka sitten on luonut mangan ja animen? Tärkein tekijä mangan ja animen luomisessa on yhden
miehen työt. Osamu Tetzuka(Manga no kami sama eli Mangan jumala) loi tunnetun Astro Boyn
60-luvulla. Tezuka otti mallia Disneyn isoista silmistä ja loi näin isosilmäisen mangatyylin. Pian
Tezukan debyytin jälkeen useat muut taiteilijat lähtivät mukaan taistoon kilpailemaan parhaan
mangan tekijän tittelistä. Rumiko Takahashia on kutsuttu usein Mangan Kuningattareksi ja rouva
onkin julkaissut reilusti yli sata manga albumia.
Mangan ja animen parhaat tuntomerkit ovat suuret silmät, pystyt nenät ja värikkäät hiukset. Mutta
aina ei näinkään ole. Joskus animet ovat melko ”normaalin” näköisiä. Silloin silmät ja vartalot on
piiretty luonnollisemmiksi. Tätä tyyliä kutsutaan nimellä Realistic Style. Silmien suuruus
ihmetyttää, mutta selitys on melko yksinkertainen. Lapsilla ja eläimillä on isot silmät, mikä kertoo
niiden viattomuudesta ja söpöydestä. Naishahmoilla on yleensä suuremmat silmät kuin miehillä.
Etenkin shoujo(tyttöjen manga/anime)sarjojen päähahmoilla on suuremmat silmät kuin muilla.
Tämän on tarkoitus esittää tunteita silmien kautta ja viestittää näin lukijalle kehen he voivat
samaistua. Ilkeillä ja rumilla ihmisillä on yleensä pienet ja kapeat silmät.
Animea ja mangaa on eri lajeja, eli on eri genrejä. Tässä on yleisimmät:
Samurai henkiset animet ovat miekkataisteluja 1800- luvun Japanissa ja veren lentoa ei voi estää
kun viholliset silputaan tieltä. Esim. Rurouni Kenshin.
Mecha sarjoissa päähahmoina on robotit jotka isoilla aseilla varustettuina puolustavat
maailmaa.Esim. Gundam Wing
Sci-Fi sarjoissa lennellään avaruudessa ja kaunis päähahmo ohjailee suurta avaruusalusta. Esim:
Neon Genesis Evangelion.
Fantasia animeissa/mangoissa ollaan yleensä toisissa maailmoissa ja elementit ovat perinteisiä
fantasia asioita, taikuutta jne. Esim. Magic Knight Rayearth.
Lastensarjat taas ovat tyyliin Pokemon, todella isoja silmiä ja pastelli värejä.
Joskus anime ja manga voi olla todella vakavaa ja se voi käsitellä esim. maailman loppua ja näin
järkyttää pienempiä. Anime ja manga ei siis ole mikään lasten juttu. Suurin osa animesta suunnataan
nuorisolle ja vain murto-osa lapsille. Anime ja manga on länsimaissa hieman väärin ymmärretty
tyylisuunta.
Lähteet: Daici-san ja pitkin nettiä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aijotko näyttää kuvia, animea tai mangaa esitelmässä?
Kyllä tuolta muutamia virheitä löytyi:
Ensinnäkin: Shin Seiki Evangelion ei ole scifiä sen tyypillisimmässä muodossa, vaan sen voisi mieluummin luetella mecha-sarjaksi. Perus scifiä ovat mm. Cewboy Bebop ja Outlaw Star
Toiseksi: Shoujon ja Shounenin raja voi nykyään olla aika hämärä. Rumiko Takahashin Ranma on tästä hyvä osoitus. Sarja taidetaan luokitella shouneniksi vaikka siinä on hyvin paljon shoujo piireitä. Eli siis shounen ei ole aina sen merkki että veri lentää ja miehet kaatuvat, se on enemmänkin vain stereotypio.
Kolmanneksi: Genre-listassa oli suuria puutoksia, olkoonkin että se oli vain typistetty lista. Mielestäni siinä voisi mainita nämä romanttiset komediat/draamat, kuten Ai Yori Aoshi ja Maison Ikkoku.
Enpä nyt keksi muuta korjattavaa.
Ei mitään sisällöstä, mut tarkista se oikeinkirjotus, yhdyssanat ja väliviivat. ja käytä vähemmän sitä esim.iä...
Ihan hyvä sisältö ja informatiivinen.