Yritän kirjoittaa tämän helposti, vaikka tilanne on monimutkainen...
- Olemme eronneet ex-mieheni kanssa jo vuosia sitten, minun tahdostani (eli en ole katkera ex)
-Exäni ja minä olemme kumpikin tahoillamme uusissa naimisissa, minun puoleltani uusioperhekuvio, entiseni osalta ei.
Kaikki on aiemmin mennyt hyvin. Joulukuvio on ollut vuosia (ennen lasten syntymää, lasten syntymän jälkeen, ja myös eron jälkeen) samanlainen. Lapset viettävät jouluaaton exäni vanhepien luona. Siellä on iso perinteinen sukujoulu, tädit, enot, serkut, koko show. Oma sukuni on sopeutunut tähän. Meillä joulua vietetään joulupäivänä. Sitä myötä on sopineet menonsa äitini, isäpuoleni, velipuoleni, siskoni, siskoni lapsi, mieheni on sopinut tyttärensä täällä olemisen sitä myötä jne jne.
Nyt exän vaimo päätti mennä töihin jouluaatoksi. Mikäs siinä. Ex sitten sai kuningasajatuksen että nyt pitää koko hoito laittaa uusiksi. He haluavat lapset joulupäivänä ( eli sinä päivänä kun lapset ovat olleet minun sukuni kanssa) heille. Jouluaatto pitäisi olla meidän luonamme (jolloin täällä ei ole ketään, siskon lapsi on omien isovanhempiensa luona, äiti vapaaehtoistyössä, velipuoleni oman äitinsä luona jne). Joka tarkoittaa myös sitä että jouluaatolta jää kokematta sen puolen sukujoulu.He kun nyt yhtäkkiä keksivät kuinka haluavat viettää joulua rauhassa lasten kanssa. (viime jouluna exäni lähti uuden vaimonsa vanhempien luokse, eli ei ollut jouluna päivääkään lastensa kanssa). Ilmoitin ettei se minun mielestäni ole kovinkaan häävi idea, lapsilta jää paljon väliin sitä mitä he odottavat. Nyt sitten olen ilkeä narttu joka määräilee heidän elämäänsä ja rajoittaa lasten tapaamista. Lapset tulevat n.20km päähän isästään jouluksi, normaalisti ovat liki 70km päässä, ja isällään ei ole mitään rajoitetta miksei voisi lasten kanssa olla (ellei se että vaimo on töissä sen päivän ole jokin syy?).
Uskoisin olevani oikeassa, lasten parhaaksi tässä kuitenkin asiaa ajattelen. Lapset odottavat kovasti taas tätä systeemiä, tämä on se johon he ovat tottuneet, ja jota odottavat. Lisäksi lapset ovat jo siinä iässä että lapsuuden joulut ovat kohta muisto vain, ja he käskevät pian tunkemaan joulut sinne mihin päivä ei paista.
Nyt mielenkiinnosta kuulisin mielipiteitä, olenko ilkeä narttu, vai olenko oikeassa puolustaessani perinteitä ja sitä mitä lapset odottavat, vaikka ex ja uusio siitä nyt uusimman ideansa pohjalta saavat (taas) uuden syyn syyttää minua yhdestä jos toisestakin asiasta?
- Olemme eronneet ex-mieheni kanssa jo vuosia sitten, minun tahdostani (eli en ole katkera ex)
-Exäni ja minä olemme kumpikin tahoillamme uusissa naimisissa, minun puoleltani uusioperhekuvio, entiseni osalta ei.
Kaikki on aiemmin mennyt hyvin. Joulukuvio on ollut vuosia (ennen lasten syntymää, lasten syntymän jälkeen, ja myös eron jälkeen) samanlainen. Lapset viettävät jouluaaton exäni vanhepien luona. Siellä on iso perinteinen sukujoulu, tädit, enot, serkut, koko show. Oma sukuni on sopeutunut tähän. Meillä joulua vietetään joulupäivänä. Sitä myötä on sopineet menonsa äitini, isäpuoleni, velipuoleni, siskoni, siskoni lapsi, mieheni on sopinut tyttärensä täällä olemisen sitä myötä jne jne.
Nyt exän vaimo päätti mennä töihin jouluaatoksi. Mikäs siinä. Ex sitten sai kuningasajatuksen että nyt pitää koko hoito laittaa uusiksi. He haluavat lapset joulupäivänä ( eli sinä päivänä kun lapset ovat olleet minun sukuni kanssa) heille. Jouluaatto pitäisi olla meidän luonamme (jolloin täällä ei ole ketään, siskon lapsi on omien isovanhempiensa luona, äiti vapaaehtoistyössä, velipuoleni oman äitinsä luona jne). Joka tarkoittaa myös sitä että jouluaatolta jää kokematta sen puolen sukujoulu.He kun nyt yhtäkkiä keksivät kuinka haluavat viettää joulua rauhassa lasten kanssa. (viime jouluna exäni lähti uuden vaimonsa vanhempien luokse, eli ei ollut jouluna päivääkään lastensa kanssa). Ilmoitin ettei se minun mielestäni ole kovinkaan häävi idea, lapsilta jää paljon väliin sitä mitä he odottavat. Nyt sitten olen ilkeä narttu joka määräilee heidän elämäänsä ja rajoittaa lasten tapaamista. Lapset tulevat n.20km päähän isästään jouluksi, normaalisti ovat liki 70km päässä, ja isällään ei ole mitään rajoitetta miksei voisi lasten kanssa olla (ellei se että vaimo on töissä sen päivän ole jokin syy?).
Uskoisin olevani oikeassa, lasten parhaaksi tässä kuitenkin asiaa ajattelen. Lapset odottavat kovasti taas tätä systeemiä, tämä on se johon he ovat tottuneet, ja jota odottavat. Lisäksi lapset ovat jo siinä iässä että lapsuuden joulut ovat kohta muisto vain, ja he käskevät pian tunkemaan joulut sinne mihin päivä ei paista.
Nyt mielenkiinnosta kuulisin mielipiteitä, olenko ilkeä narttu, vai olenko oikeassa puolustaessani perinteitä ja sitä mitä lapset odottavat, vaikka ex ja uusio siitä nyt uusimman ideansa pohjalta saavat (taas) uuden syyn syyttää minua yhdestä jos toisestakin asiasta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos joulu on vietetty samalla tavoin jo vuosikausia, ja koska lapsilla kuitenkin on kaksi perhettä, lienee kohtuullista, että kerran näinkin päin.
Ei kai ole aivan ennenkuulumatonta, että lapset viettävät joskus jouluaaton äitinsä kanssa?
Perinteitä saat toki puolustaa, mutta et toisten kustannuksella.
Päässäsi heittää hetkellisesti, kun kirjoitit tänne nettiin, tälle älyttömyyspalstalle johon ei kirjoita kuin aivovajausta omaavat. Eli miinuspisteet sinulle siitä.
Asiassas olet ihan oikeassa. Itsekin tiedät sen, joten miksi sitä kysyt?
Koitas kerätä itsetunnon rippeesi yhteen säkkiin, ja hyppää sinne sekaan rohkeasti. Kyllä se siitä.
Ja lopeta tää netistä myötätunnon hakeminen, se on sairasta. (sori)
Aikuiset voisivat miettiä joulua enemmän lasten kannalta.Jos perinteinen tapa on ollut hyvä ja kuitenkin molemmat vanhemmat voivat nähdä lapsia joulunpyhinä,miksi muuttaa käytäntöjä.Varsinkin,jos kyseessä on monien muidenkin ihmisten tapaaminen ja totuttu tapaminen sukujen kanssa,jossa näkee niitäkin tuttuja,joita ei ehkä tavata muuten ihan viikottain.Lapsen omaa mielipidettä voisi kysyä ja jättää aikuisten keskenäiset mittelöt toiselle sijalle.
ne olleet meilläkin joulunvietosta l. viimeiset 16 vuotta lapset ovat viettäneet aina jouluaaton kotona, joulupäivänä oli vuorossa anoppilaan meno ja sitten tapaninpäivänä oli vuorossa lasten isän enon kotiin meno.
Sellainen perinne oli siis vuosia..kun erosimme lasteni isän kanssa..jatkui meno samankaltaisena l. jouluaaton lapset olivat luonani,ja joulupäivänä menivät isälleen/tai mummin luo..selkeää,ja lapsille tietyt rutiinit jo muodostuneet joulun ajan vietosta.
Samalla sukulaisuussuhteet heillä säilyneet isän puolen sukuunkin.
Nyt kun olen uusperheellinen, ei mieheni etälapselle ole muodostunut samanlaista perinnettä.Outoa että tuo nuorimmainen on äitienpäivänäkin luonamme, ei oman äitinsä luona.
Sama se on joulun aikanakin,eli lapsi taitaa olla koko joulun taas meillä?Kun ei äitinsä halua nähdä vaivaa ja tehdä joulua omalle lapselleen.