Uusi Windows 7 on niin edistyksellinen, että sitä käyttävissä tietokoneissa voidaan käyttää jopa 256 prosessoria tai yhtä 256 ytimistä prosessoria.
Tähän ei mikään linux eikä Mac kykene.
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=35555&tyyppi=1
Microsoft on taas osoittanut, että Windows on edistyksellisempi kuin Linux tai Mac.
Tähän ei mikään linux eikä Mac kykene.
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=35555&tyyppi=1
Microsoft on taas osoittanut, että Windows on edistyksellisempi kuin Linux tai Mac.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Hassua että Red Hat Linuxilla pyörivä ja tällä hetkellä nopeimmaksi rankattussa Roadrunnerissa on wikipedian mukaan paljon enemmän prossuja kuin 256:
"12,960 IBM PowerXCell 8i CPUs, 6,480 AMD Opteron dual-core processors, Infiniband, Linux"
http://en.wikipedia.org/wiki/IBM_Roadrunner
No, wikipedia on taas väärässä ja Pentti Nelonen tietysti oikeassa.
Kiitos oikaisusta, Pena!
Edistyneessä Windowsissa ei tarvita näin suurta määrää prosessoreita. Syy on yksinkertainen: Kernelissä on osa, joka huolehtii prosessoriajan jakamisesta ohjelmille. Tämä osa pitää listaa prosesseista, eli ohjelmista sekä säikeistä (säikeet ovat ohjelman osia ohjelman sisällä ja niitä voi suorittaa eri prosessori tai yhdin samaan aikaan kuin muita samaan ohjelmaan kuuluvia säikeitä).
Linuxin "ajanjakaja" niputtaa kaikki prosessit yhteen kasaan. Tällä on pieniä seurauksia. Koska kaikki prosessit ovat yhdessä isossa altaassa, käy vapaana oleva ydin aina kokeilemassa mikä prosessi on kiireellisin (yksitellen), ja päättää sen jälkeen minkä ottaa. Tämän seurauksena yksi prosessi pahimmillaan joka kerta kun sitä jatketaan, vaihtaa ydintä. Tällä on erittäin negatiivinen vaikutus suorituskykyyn, ja jotkut kehittäjät kutsuvatkin leikillisesti tätä Linuxin Ping-pong efektiksi. Pelipalloina toimivat ohjelmasi.
Windowsin edistynyt ajanjakaja pitää erillisiä prosessijonoja ytimille ja prosessoreille. Jonojen tasaamisen esimerkiksi uusien ohjelmien käynnistämisen jälkeen hoitaa erillinen alirutiini, mutta tätä tarvitsee kutsua vain suhteellisen harvoin (vertaa: joka kerta kaikki prosessit läpi). Tosin tämä ei vielä riitä, Windows itse asiassa ei käy läpi kaikkia prosesseja. Prosessien prioriteeteistä pidetään kirjaa, ja ajanjakaja
poimii korkeimpaan prioriteettikategoriaan kuuluvista ohjelmista ensimmäisen. Tämä säästää huomattavasti aikaa.
Windows-kernelissä ajanjakamista ennakoidaan parhaan interaktiivisuuden saavuttamiseksi, joka on tärkeää työpöydällä sekä tosiaikaisissa sovelluksissa. Linuxissa tämä ominaisuus on vasta melko uusi. Vakaana vasta 2.6 kerneleissä. Uusimmat kernelit ovat 2.6 sarjaa.
Selkeästikin prosessien ja prosessorimäärien kasvaessa Linuxissa "harakoille" menneet kellojaksot kasvavat eksponentiaalisesti! Eipä siis ole ihme, että tuhansienkaan prosessorien tietokone Linuxilla ei ole kummoinen vastus noin kahdensadan prosessorin Windows7-koneelle.
Ei epäilyksen häivää kun tekniikasta TÄYSIN pihalla oleva mikkismerkonomi selittää miten asiat oikeasti on! ;)
Ei ole pakko uskoa, mut voisit valaista asianlaitaa. Miksi minä olen täysin pihalla? En muuten ole merkonomi enkä ammatikseni tietokoneiden kanssa tekemisissä ollenkaan :)
>...enkä ammatikseni tietokoneiden kanssa tekemisissä...
Uskotko että edellisen viestisi perusteella tuo on erinomaisen helppo uskoa.
>...Linuxissa "harakoille" menneet kellojaksot kasvavat eksponentiaalisesti!
Oletko koskaan kuullut käsitteestä CFS ? ;)
Totta =) Mutta et ole vieläkään kertonut miksi :D Arvioit minun tietojani vielä vähemmillä tiedoilla mutta esität tietäväsi. Fanipojat on hassuja.
http://www.linuxforums.org/forum/linux-kernel/123688-my-program-cannot-get-fair-cpu-time-under-cfs.html -- Epätoivoisen käyttäjän kuvaus.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=1500000000000007&subcat=1090
http://www.linuxjournal.com/article/6530
>...et ole vieläkään kertonut miksi...
Oletin että tajuat itsekin jotain mutta näköjään turha toivo.
"Windowsin edistynyt ajanjakaja pitää erillisiä prosessijonoja..."
Riittääkö se että Windowsin tapainen "separate runqueue" otettiin käyttöön Linux kernelissä 2.5/2.6 mutta siitä luovuttiin kernelistä 2.6.23 lähtien CFS:n paremman suorituskyvyn takia.
Luovuttiinko siitä?
"Tällä on erittäin negatiivinen vaikutus suorituskykyyn, ja jotkut kehittäjät kutsuvatkin leikillisesti tätä Linuxin Ping-pong efektiksi."
Ping-pong juttu on ratkaistu 2.6 (vakaassa) kernelissä, siis vuonna 2003.
"Selkeästikin prosessien ja prosessorimäärien kasvaessa Linuxissa "harakoille" menneet kellojaksot kasvavat eksponentiaalisesti!"
Höpöhöpö, ne menee harakoille KAIKKISSA skedulointi-hommissa riippumatta toteutuksesta. Sitä sanotaan Amdahlin laiksi. Eniten vaikuttaa kuinka riippumattomia prosessit ovat toisistaan.
Lisäksi jos tossa Windows uutisessa tarkoitettiin SMP-systeemiä niin pullonkaulaksi jää yhteinen keskusmuisti.
Suuresti ihmetyttää että ton "Dispatcher Spin Lock"-mokan on annettu spedeillä vuosikausia.
Tämä kertoo viimeistään kuinka pihalla olet jos et sitä tiennyt. ;)
No sehän on positiivinen asia että korjataan. Nyt olen vähemmän pihalla!
lupaa enempi mihin kykenee. Voihan tuo teoriassa onnistua, mutta sitten kun seiskan pitäisi tulla käyttöön (5-10 vuoden kuluttua) ei se todennäköisesti toimikaan.
Saisivat edes Vistan toimimaan kunnolla.
255 on jumissa ja 1 saattaa toimia.
No sen nyt arvasi että hidas on.
Windows sen kun käy möhkömmäksi, nyt tarvitaan jo 256 prosessoria, että käyttöjärjestelmä toimii edes minimiasetuksilla, huh huh.
Nykyinen vakio-Linux pyörittää vain 255:ttä prosessoria. Taitaa Linuxille noutaja tulla kun tulevaisuuden Windows jyrää 256:n prosessorin tuellaan.
Ei Linuxin käy kuinkaan. sehän mennä puuskuttaa eteenpäin. Nou hätä.
...sul on?