Kun esim NHL-pelaajat tai vaikapa Mika Häkkinen tms. asuvat vuosikausia ulkomailla niin ne siitä huolimatta puhuvat suomea täysin normaalisti eivätkä joka välii lyö lyttyyn kotimaataan. Kun taas tavallinen pulliainen on muutaman kuukauden ollut ulkomailla niin ä:t ja ö:t katoavat puheesta ja kirjoituksesta, ässä alkaa suhisemaan eikä tuplakonsonantitkaan enää taivu. Ja sisältö muuttuu samanlaiseksi.
NHL-pelaaja: "Kiva palata tänne kesälomalle"
Pulliainen: "Taala on ehka mun family ja some of mun friends mut loput haistakaa vittu"
NHL-pelaaja: "Kiva palata tänne kesälomalle"
Pulliainen: "Taala on ehka mun family ja some of mun friends mut loput haistakaa vittu"
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei ole epätavallista, että äidinkielen taito heikkenee, jos henkilö asuu pitkään ulkomailla eikä hänellä ole tilaisuutta puhua äidinkieltään. Vieras kieli saattaa silloin vaikuttaa äidinkielen yksittäisten vokaalien ja konsonattien ääntämiseen sekä intonaatioon. Tällainen henkilö ei myöskään opi äidinkieleen tulevia uusia sanoja ja kun hän alkaa pitkän tauon jälkeen äidinkieltään puhua, saattavat sanat alussa olla hieman kateissa. Tässä ei ole mitään ihmeellistä eikä ilmiöllä, mikäli se on todellinen, ole mahdollisen asennevian kanssa mitään tekemistä.
Tällä palstalla näkee valitettavan paljon viestejä henkilöiltä, joilla on ilmeisesti jotakin hampaankolossa Suomea kohtaan. Ihmisen on kuitenkin helpompi elää, kun hän on henkiseti sopusoinnussa menneisyytensä ja nykyisyytensä kanssa.
Asun nyt toista kautta ulkomailla ja pidän suunnattomasti nykyisestä kotipaikastani. En ikävöi Suomeen enkä mitään suomalaisuutta, en edes saunaa enkä ruisleipää, en salmiakkia enkä laktritsaa eikä minulla ole mitään aikeita palata Suomeen. Saatan jopa ottaa nykyisen asuinmaani kansalaisuuden ja luopua silloin Suomen kansalaisuudesta. Suhteeni Suomeen on kuitenkin aivan positiivinen eikä kenkä purista mistään.
Ä:n ja ö:n katoaminen lienee osittain laiskuutta, osittain haluaa korostaa uutta identiteettiä
Olen asunut ulkomailla vuodesta 1966- lähtien eikä suomen kielessä ole mitään vikaa. On muutamia suomallaisia ystäviä joiden kanssa puhutaan suomenkieltä. Olen jo toisen maan kansalainen eikä ole aikomusta palata suomeen. Täällä lämpimässä on hyvä olla, olen aina inhonnut kylmää ja talvista säätä.
Jo muuttaessa murrealueelta toiselle tulee puheeseen uusia vivahteita. Miksei sitten uuden kielen myötä?
Aloittamani aloitus oli ehkä hieman naiivin sävyinen, koska käytin sitä eräänlaisena tehokeinona mutta tarkoitus ei ollut kuitenkaan aiheuttaa mitään sanasotaa.
Itsellä ei ole kokemusta pysyvästä ulkosuomalaisen olosta mutta olen ollut vaihto-oppilaana reilut puoli vuotta. Ainoa mitä omassa Suomen kielessä saattoi huomata että välillä meinasi aloittaa lauseen vieraalla kielellä tai sitten kutsuin välillä joitain esineitä väärällä nimellä, mutta ei tullut mieleenkään että feikkaisi puhuvansa hoono soomi muuten kuin huumorimielessä.
jo puolen vuoden ulkomailla oleskelu aiheuttaa pienintäkään kielten sekoittumista, täytyy tuo vieras kieli olla todella hyvin hallinnassa.
Itse olen asunut ulkomailla vuodesta 1971 alkaen ja vieläkin puhuessani suomea, tulee esille lapsuudessa opittu murre.
Harmillista vain on, että uudet suomenkieliset sanat eivät välttämättä suju käytössä kovinkaan hyvin, vaan puhe tahtoo väkisinkin jäädä hieman vanhanaikaiseksi.
Nuo "hoono soomi" tyypit tekevät vain valitettavasti itsensä naurettaviksi, sillä heitäkin on, eikä vain pilailumielessä!
...tarkoittanut että kielet olisivat sekottuneet vaan homma oli siitä kiinni että opiskeluissa kun tulee uusia sanoja (lähinnä teknistä sanastoa) niin niille ei välttämättä tiedä etukäteen suomenkielistä vastinetta.
Saatan joskus käyttää joko englannin tai ranskan sanaa puhuessani vain sen takia, että se sattuu sillä kielellä tulemaan ensimmäiseksi mieleen.
Missään tapauksessa kielet eivät mene sekaisin puheessa. Puhun kolmea kieltä päivittäin (mies, lapset ja ympäristö.)
Olen joskus sukulaisteni mukaan tehnyt puheessa kieliopillisia virheitä. Näin on sattunut vain muutaman kerran koko ulkomailla vietettyjen vuosien aikana.
Voin hyvin kuvitella muuttamista takaisin Suomeen.
ja Mika Häkkinen(?) sitten ole tavallisia pullisia??? Mikä tekee heistä meitä muita parempia?
Asun poissa Suomesta neljännesvuosisadan ja koska en puhu suomea edes lasteni kanssa, kielitaito pääsee pakostakin heikkenemään. Onneksi nykyään on kuitenkin tämä netti ja foorumit, joissa pystyy kieltä harjoittamaan.
En kaipaa Suomeen, en käymään enkä olemaan, mutta en missään tapauksessa halveksi Suomea tai suomalaisia. Suomalaisuus on minulle pääoma, josta olen hyvin ylpeä, vaikka jokapäiväiseen elämääni ei kuulukaan mitään suomalaista.
Miksi et puhu suomea lastesi kanssa? Vaikka suomella ei maailmalla kovin pitkälle pääsekään, niin siitä huolimatta se olisi ollut lapsillesi pääoma, jonka olisit voinut heille helposti antaa. Millä kielellä lapsesi seurustelevat esim. suomalaisten isovanhempiensa ja muittenkin sukulaisten kanssa?
Tämä on tietenkin vain minun näkemykseni asiasta, mutta oma äidinkieli on lapselle osa hänen identiteettiään.
Noihin aikoihin, kun lapset olivat pieniä, olin vain niin innoissani uuden kielin oppimisessa, että halusin puhua sitä kaiken aikaa. Nyt jälkeenpäinhän se kyllä kaduttaa.
meille vain sanoi eräs asiantuntija, että lapsen kanssa pitäisi puhua sitä kieltä mitä parhaiten osaa, elikkä omaa äidinkieltä.
Niinpä sitten lapsilla säilyi suomenkieli ja jopa lapsenlapsi puhuu sitä, tosin tyypillisellä saksalaisella korostuksella, mutta puhuu kuitenkin.
Ehkä meilläkin olisi sorruttu puhumaan saksaa, mutta ymmärsimme, ettei silloinen kielitaitomme olisi ollut riittävä esimerkiksi lapsella.
Meidän poikamme kasvoi Suomessa, mutta emme koskaan ole puhuneet hänen kanssaan suomea. Vaimoni ei ole suomalainen eikä meidän kumpienkaan äidinkieli ole englanti. Poikamme oppi suomea Suomi-Amerikka -yhdistyksen lastentarhassa Helsingissä ja kävi suomenkielisen koulun ylioppilastutkintoon saakka. Sen jälkeen hän kävi englanninkielisen ammattikorkean Helsingissä ja opiskeli sittemmin Walesissa suorittaen master-tutkinnon. Tällä hetkellä hän työskentelee Puolassa, jossa hänen pääasiallinen työkielensä on ruotsi. Hän puhuu myös ranskaa, espanjaa, saksaa ja jonkin verran japania sekä puolaa.
Pelkäänpä pahoin, että jos olisimme jääneet asumaan Amerikkaa poikamme kielitaito (ja omamme) olisi jäänyt huomattavasti suppeammaksi eikä poikamme olisi oppinut suomea.
Erään entisen työtoverini tytär on naimisissa Saksassa. Hän on puhunut lastensa kanssa ruotsia Karlebyn murteella hyvällä menetyksellä.
Monet siirtolaisiksi lähteneet vanhemmat ovat iki-iloisia siitä, että heidän lapsensa puhuvat uuden kotimaan kieltä ilman korostusta eivätkä halua erottua joukosta puhumalla lapsilleen omaa äidinkieltään. Monilla vanhemmilla ja jopa ammattikasvattajillakin on väärinkäsityksiä lasten kyvystä omaksua enemmän kuin yksi kieli.
ä ja ö, joten joka kerran, kun kirjoitan ne, joudun näppäilemään alt132 tai alt148. Se hidastaa kirjoitusta todella. Joskus, jos ei ole aikaa, kirjoitan normaaliaakkosilla, varsinkin tekstareissa; lukija kyllä osannee tarkoituksen oivaltaa, ellei ole jotenkin asennevikainen ja puolustuskannalla:)
Niistä häkkisistä sen verran, että paikallinen autoalan ystäväni naureskelee hänenlaisilleen, tosikoille tuppisuille; kuulemma todella tylsää seuraa. ja sinä nostat heidät jalustalle - todella hassua.
Onpa todella vaivalloisen kuuloista, ja täysin turhaa, kun voisit fiksata asian lopullisesti käyttämällä noin kaksi minuuttia aikaa. Jos et itse osaa niin kysy joltain hieman enemmän koneista tietävältä apua.
Ei sillä, miltä se fyysinen näppäimistö näyttää, tarvitse olla yhtään mitään tekemistä sen kanssa, mikä virtuaalinen näppäimistö milloinkin on käytössä, ja siis minkä kielen merkkejä pystyy vaivatta kirjoittamaan. Sen virtuaalisen näppäimistön pystyy jokainen käyttäjä itse vaihtamaan kulloisenkin tarpeensa mukaan; sen jälkeen kun eka työ on tehty (siis vie noin pari minuuttia) niin vaihtaminen vie max. viisi sekuntia.
ä:n ja ö:n saa siis näkyviin aivan miltä hyvänsä koneelta. No tuohan tosin vaatii että osaa kirjoittaa ilman että tarvitsee joka kirjain erikseen tarkistaa että missä se näppäimistöllä on. Mutta eihän tuo niin kovin vaikea ole oppia.
Minäkin saisin tämän oman koneeni kirjoittamaan vaikka bulgariaa!
Jos turisteja tulee suomesta niin pyydäppä tuomaan tullessaan. helppo vaihtaa näppäimistö
Jos nyt välttämättä haluaa, niin voihan noinkin tehdä, mutta ei se ole mitenkään tarpeellista!
Ja jos tekee noin, niin sitten voi menettää ne merkit, joita tarvitsee uuden kotimaansa kieltä kirjoittaessa.
Helpoin ja yksinkertaisin vaihtoehto on asentaa suomenkielinen "virtuaalinäppäimistö" (mikä tosiaan vie sen max. pari minuuttia, ja vähemmän jos tietää mitä tekee) ja sitten vaihtaa näppäimistöä tarpeen mukaan, riippuen siitä mitä kieltä haluaa kirjoittaa (vie aikaa pari sekuntia).
esim. arabiaa. Onhan noita kielivaihtoehtoja tuossa lisäyslistalla vaikka millä mitalla. Omassa näppäimistössäni on kolmet eri kirjainmerkit ja lisäksi ne suomen äät ja ööt pitää vain näppäillä ulkomuistista.
ensin suomeksi, suomalaisella nappaimistolla. Englantilaiseen vaihtaminen hidasti vauhtia, mutta nytparinkymmenen vuoden kuluttua en enaa alkaisi opetella vanhaa tyylia. Sita paitsi suurin osa kirjoittamisestani on englanniksi. Jos vaihtelisi virtuaalinappaimistoja jatkuvasti, menisi viimeinenkin kirjoituskyky; nyt nopeuteni on suunnilleen 50 sanaa minuutissa, ei siis paatahuimaava.
Sinun tapauksessasi on tietysti liian myöhäistä kun kerran olet jo englantilaisella näppäimistöllä oppinut kirjoittamaan 20 vuotta sitten, mutta jos muuttaisit nyt, niin sinunhan ei edes tarvitsisi opetella englantilaista näppäimistöä ollenkaan, eikä siis hidastaa tahtiasi. Englantia ja suomeahan pystyy kirjoittamaan samalla näppäimistöllä, joten virtuaalinäppäimistöä ei edes tarvitsisi vaihtaa.
Sen mitä Paavo Nurmi teki Tukhoman 1912 Olympialaisissa niin Mika Häkkinen teki saman 24 Grand Prix radalla 100miljoonan TV katsoja edessa.
Varmaan ymmärrät että TV on tehnyt tämän mahdolliseksi ja siten Mika Häkkinen on paljon tunnetumpi nykyään kuin mitä Paavo Nurmi.
Teemu Selanteen 17 kautta NHL ssä on tehnyt hänet todella tunnetuksi jääkiekon parissa - laji jota harrastetaan lähinnä pohjoisissa maissa joissa lunta.