saavuttamaton
ilo ja onni
kanssasi pimeässä
kuin hiomaton timantti
säihkyy ja kimaltaa
mutta koskea ei saa
ilo ja onni sydämessä
niin koskematon ainiaan
turtunut lupauksiin
rakkaudesta
joka vie ekstaasiin
muuttunut kiveksi
on kuivunut ruusu
jonka tuoreus katosi
kosketuksestani
anna syy elää
ja kestää tätä ikävää
anna syy herätä
vielä yhteen päivään
suuren kuilun
siellä puolen
Odottaa jokin
joka liikuttaa
onnesta kyyneliin
musta kuilu
jonka suru on mittaamaton
kuilu jonka pohjalla
makaa rakkauden raato
syvyydessä yksin
on rakkauteni
kylmä ja tuntematon
ilo ja onni
kanssasi pimeässä
kuin hiomaton timantti
säihkyy ja kimaltaa
mutta koskea ei saa
ilo ja onni sydämessä
niin koskematon ainiaan
turtunut lupauksiin
rakkaudesta
joka vie ekstaasiin
muuttunut kiveksi
on kuivunut ruusu
jonka tuoreus katosi
kosketuksestani
anna syy elää
ja kestää tätä ikävää
anna syy herätä
vielä yhteen päivään
suuren kuilun
siellä puolen
Odottaa jokin
joka liikuttaa
onnesta kyyneliin
musta kuilu
jonka suru on mittaamaton
kuilu jonka pohjalla
makaa rakkauden raato
syvyydessä yksin
on rakkauteni
kylmä ja tuntematon
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se kuvaa hyvin sitä kaipuuta mitä tunnet toista ihmistä kohtaan. Oletko miettinyt et miten voisit vielä päästä sinne kuilun toiselle puolelle? Niin kuin saduissakin, mikään ei ole mahdotonta jos oikein haluaa ja on valmis tekemään sen eteen mitä vain. ;)
rakkauden tuskaa,,
,,koskettavaa,,,
,,,,kuilusta valoon,,,
,,,,yöhaleja**
touché
Jostain menneisyydestä muistot raahautuvat
ja syöksyvät esiin. Kuin viikatteina kesän
heinää kaataen. Tummia hahmoja usvan
keskeltä. Ja minä aina mietin Rakkautta silloin.
Uskallanko ja mistä kaivan rohkeuden.
Mistä löytää voimaa askeliin. Uskoa
omaan tekemiseen. Kun Rakkaus tuntuu
järkäleeltä. Niin mahdottomalta.
Olen koettanut unohtaa menneisyyden
maan. Murtaa taian, mitä on jälkeen
jäänyt ja kuintenkin häilyy minussa.
Riipii sieluani joka tahtoisi Rakastaa.
Pitääkö kulkea lapsuuteen saakka ja
kehtoonsa asti unohtaakseen. Jättääkseen
tuskan jälkeensä. Unohduksen. Aloittaa sitten
uuden. Ja vasta sitten. Puhdistuneena.
Vai tuleeko viesti lähempää ja kaiut
katoavat kaikaisuuteen. Varjot häviävät,
kun uskallan. Rohkenen ja astun ensi askeleen.
Pysäytän viikatteen ja annan kesäni kukkia.
Ja vain Rakastan.
http://www.youtube.com/watch?v=jP2McGPcfR4&feature=related
Kiitos runostasi.
Erilainen ja mielenkiintoinen
runo sinulta.
Ajateltu ja hyvin säkeistetty,
rakennettu.
Viihdyin.