..parin viikon kuluttua käymään Tallinnassa. Joululahjat mielessä. Siellä on yksi "miun makkuun" kauppa, josta yleensä löydän mieleisiä vaatteita. Vähän erikoisempia ja hinnat kohtuullisia. Törmäsin tähän kauppaan ihan vahingossa, "piilotettu" kauppa, jossa ei turisteja pahemmin näy, paikallisia kyllä.
Onko teillä antaa mitään vinkkejä, että menehän Heikunkeikku käymään siellä ja siellä.
Ja sitten tahtoisin löytää sellaisen ruokapaikan, jossa on Erityisen hyvää ruokaa. Vanhassa kaupungissa on yksi hyvä paikka, mutta muista en tiedä.Kun nyt kerrankin menen matkalle, niin olis kivaa hemmotella itseään suussa sulavilla ruuilla.
Onko teillä antaa mitään vinkkejä, että menehän Heikunkeikku käymään siellä ja siellä.
Ja sitten tahtoisin löytää sellaisen ruokapaikan, jossa on Erityisen hyvää ruokaa. Vanhassa kaupungissa on yksi hyvä paikka, mutta muista en tiedä.Kun nyt kerrankin menen matkalle, niin olis kivaa hemmotella itseään suussa sulavilla ruuilla.
Vastaukset 12
Vanhimmat
käynyt ja se oli huono reissu. Naapurin kanssa kierrettiin näitä "sadamarketteja" vai mitä lienevät.
Jos menisin vielä sinne, haluaisin käydä vanhassa kaupungissa ja tutustua vähän paremmin kaupunkiin. Nähtävyyksiin, kauppoihin ja ruokapaikkoihin.
Ehkä joskus pääsen sellaiselle reissulle, toivon ainakin.
Mukavaa matkaa sinulle, kun sen aika on:)
...olis kaikkein kivointa mennä kesällä. Vanhassa kaupungissa on kivoja paikkoja. Kesällä voi istahtaa ulkona oleviin pöytiin ja juoda kupposen kahvia tai muuta "virvoketta" ja katsella ympärillä kulkevia, hyväntuulisia ihmisiä.
Juuri noista "sadamarketeista" en tykkää. Sielähän ei pääse metriä pitempään kävelemään, kun jo myyjä on takertumas hihaan ja kaupittelee tolkuttomasti, vaikka yrittää sanoa, että ei ei ei, en tarvitse vyötä enkä silkkihuivia.
raamatkaup
osta myös fotoaparaat
Voishan noissakin käydä. Mut en taida tuota viru valagiaa, mieluummin virun valakialla.
Vana Tallinnaa ostan, ehdottomasti. Kun tulee vieraita, voin tarjota kahvia johon on sekoitettu vanatallinnaa ja sit kermavaahtoa koristeeksi. Niin ja himpun verran fariinisokeria kahvin sekaan. Tosi hyvää.
Kristallia oon aina ostanut ja ostan nytkin, mutta tällä kertaa en itselleni, kun lasivitriinissä on jo tarpeeksi laseja. Ostan pojan perheelle jotakin kristallia, kun ovat kohta vuoden "piikitelleet", kun ostin heille tusinan jälkiruokakuppeja ja niitä on, määrätyllä äänensävyllä, ruvettu kutsumaan mummun kristallikupeiksi. Ja usein yhskähdys lauseen perässä :)
Heillä on omassa lasivitriinissään tasan 5 kristallilasia, lupasin pikkuhiljaa ruveta "keräilemään" heille lasisarjoja.
Että yskä loppuisi.
ovat kauniita, mutta missäpä niitä käyttäisi..tuolla ne kaapissa pölyttyvät.
Mutta kauniitahan ne ovat..
Me on käyty syömässä sellaisessa keskiaikaa markkeeraavassa ravintolassa, nimeä vaan en tähän hätään muista..aika erikoinen ruokalista ainakin..
...ruuasta ja sen tekemisestä ja sitten erityisesti kattauksesta. Jos kutsun ihmisiä syömään, valitsen esim. lautasten värin ja mallin sen mukaan, mitä ruokaa syödään.
Käytän kristallilaseja kattauksessa. En neliskanttisissa, mustissa lautasissa:)
Sitten tervetuliaismaljat kristallilaseista jne...
Joo, joo, vähän lapsellista ja turhaakin, mutta jos kaapissa kerran on kristallilaseja, niin silloin niitä pitää käyttää. Ja ovathan ne tosi upean näköisiä. Eikä niistä tarvitse vain viiniä juoda. Vesikin käy.
Sitäpaitsi kattaus on puoli ruokaa :) Kuluu HUOMATTAVASTI vähemmän ruokaa jos kattaus on 100%:sta. Yksi herne keskellä lautasta ja ympärille jotakin pientä :))
Mukavaa matkaa Tallinnaan! Kerran olen täältä ylisiltä siellä käynyt, vuosi sitten syksyllä ammattiliiton mukana.
Kristallia minäkin sieltä ostin, hienot valkoviini- ja punaviinilasit. Aikaisemmat kristallit ostin entisestä Tsrekkoslovakiasta, sitä kuulua Böhemia-kristallia.
Siellä Tallinnassa tosiaan marketeissa oli aina joku myyjä hihassa kiinni. Sorruin ostamaan yhden jakkupusakan ja kertaakaan en ole sitä senkoommin päälläni käyttänyt. Kirpparille rahtaan, kunhan saan aikaiseksi.
Samallalailla tykkään kattaa nätisti, arkenakin. Kristalleja vain juhlapyhinä.
Ostin viime syksynä myös ihanan kaapin keittiöön, sellaisen vanhanmallisen jossa on vitriiniyläosa ja alhaalla kaapit ja paljon laatikoita. On ne kristallit ja kaikki nätit astiat mukavaa silmänruokaa.
Rauhaisaa pyhäillan jatkoa.
Naurattaa tuo sun jakkupusakan ostaminen. Minäkin näet sorruin yhdeltä hihanrepijältä ostamaan juhlapuseron. Siinä oli levenevät hihat ja epätasainen alaosa. Ihan kiva pusero, mutta ei yhtään mun tyyliä. Miten se repijä saikin mut ylipuhuttua. Sitä puseroa en ikinä käyttänyt ja se ajautui kirpputorille. Myin sen tosi halvalla. Meni heti :) Hyvä niin, joku tuli iloiseksi, kun halavalla sai.
Voin kuvitella sun kaapin, jonka ostit. Kaappi ja sen sisältö on silmänruokaa.
Mulla on kans aivan tosi-tosi ihana vitriini olohuoneessa. Siis mun mielestä. Siinä on erikoiset lamput, siis väriltään, jotka heijastuvat takaseinään ja sitä kautta taittaen siihen kaappiin. Vitriinin puupinta (kahvinruskea) "syineen" on hienon näköinen ja lasit ja muut tulevat hyvin kauniisti esille.
Lamput ovat vaan niin hiivatin kalliit, että en ilikiä edes sanoa. Meinasin pyörtyä ja taisin siinä kaupan lattialla vähän aikaa maatakin pyörtyneenä, kun ekan kerran menin lapuuja ostamaan. Niitä myydään vaan erikoisliikkeessä. Kävis tohon vitriiniin ihan tavallinenkin loisteputki, mutta se ei sopisi niin hyvin.
Onneksi ei usein tarvitse lamppua ostaa.
Rauhaisaa pyhäiltaa sinullekin.
on kaunista ja haluaisin ostella sitä,
mutta toisaalta elän sellaisessa asunnossa että se ei oikein sopisi tänne.
On hassua kun on sellainen luonne joka tykkää kiiltävästä kauniista ja toisaalta se vaatisi ollakseen kaunista oikean ympäristön.
kun taas toinen ja se todellisempi minä rakastaa just tälläistä vaatimattomampaa elämää.
Kirjat ja viherkasvit. Räsymatot ja sen sellainen.
Kun laittaisin pöydälleni jonkun hienon kristallivaasin se ei oikein kenties olisi kotonaan.
Vaatimatonta ja käytännöllistä sisustus on täälläkin, vaikka keittiössä on muutama kristallilasi. Kadehtien katson sisustuslehtiä ja niiden sivujen hienoja koteja, mutta rakastan kotiani.
Asun puutalossa, mäntypaneeliseinät ja katto, vuosikymmenien aikana tummuneet. Lämpöiset värit,tyynyjä ja räsymattoja ja 1970-luvulta eli kodin perustanmisesta lähtien olevia huonekaluja. Seinällä ryijy ja ristipistotöitä ja pöydillä romaaninaiselta ostetut pitsiliinat. Jotain olen saanut lapsuudenkodistakin, omia leluja ja pienen vanerisen kiikkustuolin, jonka olen saanut 2-vuotiaana joululahjaksi. Sekin on tuossa olohuoneessa kunniapaikalla täynnään pehmoleluja. Oman mummini tekemä mollamaija ja omien poiken nallet.
Muistathan 1970-luvun rahkamaton. Katselin sitä varastossa eilen ja ajattelin että olisi soma olohuoneessa, niin joulunpunainen.
Viherkasveja on isännän mielstä on liikaa, sanoo että asutaan viidakossa. Kirjahylly olkkarissa pursuaa, olen himolukija. Eilen just sanoin isännälle, että pitäisi saada lisää hyllytilaa.
Ei ole minullakaan vielä kristallivaasia eikä kristallimaljoja. Aaltomaljakon ja hopeisen 3-haaraisen kynttilänjalan sain 50-vuotislahjaksi muutama vuosi sitten.
Nyt meni jo höpinäksi, mutta olkoon...
ihanaa sulla on josta tykkään.
Pitäis olla niin paljon rahaa että vois ostaa kartanon jossa on metsänvartijan mökki josta voi sitten tehdä sen ihanan vaatimattoman asunnon ja kartanoon menis kun haluaa glamouria ja ylellisyyttä.
No tää nyt oli vaan sellasta hassua ajattelua.
laitan, jos ollaan omin porukoin, ja muinakin juhlapyhinä.
Meille on kerääntynyt vaikka minkä näköistä kristalimaljaa ja -maljakkoa lasien ja jälkiruokakippojen lisäksi, peruja osa ja osa mieheni tuomana silloin kun hän oli N-liitossa töissä.
Mie vaan tykkään enemmän värillisistä astioista, laseistakin..