Kun olimme tulleet asunnolleni hän otti kylvyn ja vaihtoi vaatteita.
Hän ilmeityi esiin vaaleansininen puku päällään.
Hän oli muuttanut kampaustaan, ei paljon. Kävimme istumaan sohvalle
vodkan ja vesien kanssa. Minä olin yhä pelästynyt,
Taidan juoda itseni vähän humalaan.
Hän katseli minua, hymyili. Ojensin käteni ja laskin sen kevyesti hänen niskaansa,
vedin häntä itseeni päin ja suutelin häntä kevyesti.
Puhelin soi.
Hän ilmeityi esiin vaaleansininen puku päällään.
Hän oli muuttanut kampaustaan, ei paljon. Kävimme istumaan sohvalle
vodkan ja vesien kanssa. Minä olin yhä pelästynyt,
Taidan juoda itseni vähän humalaan.
Hän katseli minua, hymyili. Ojensin käteni ja laskin sen kevyesti hänen niskaansa,
vedin häntä itseeni päin ja suutelin häntä kevyesti.
Puhelin soi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Älä vastaa"-taistelu alkoi. Vastaamatta jättäminen tietäisi katastrofia. Vastaaminen maailmanlopun.
Valinta oli jo selvä, ennen kuin käsi pysähtyi nousten uudelleen nousuun, kohti niskaa, jossa jo hetkeä aikaisemmin leikitteli.
Jätä humala ja ota käyttöösi charmi, sanoi sisin. Puree, kuin viima pakkasella. Luihin ja ytimiin. Älä pelkää, olemme ihmisiä molemmat. Hän kuin minä vuosia sitten, turistina, matkalla.
Mikään ei muutu: aika on, vaikka sitä ei ole.
Puhelin soi jälleen.
Se oli entinen.
"Mitä sinä teet?"
"Olen yhden ystäväni kanssa."
"Se on joku nainen, eikö olekkin?"
"Meidän suhde on ohi",sanoin "tiedät sen."
"SE ON JOKU NAINEN, EIKÖ OLEKKIN?"
"On"
"Vai sillä lailla."
"Sillä lailla. Hyvästi"
"Hyvästi." Sanoi.
Hänen sävy oli rauhuttunut. Se tuntui paremmalta.
Hänen väkivaltaisuutensa pelotti minua. Hän väitti aina että
minä olin mustasukkainen, ja minä olin usein mustasukkainen,
mutta kun näin että asiat kääntyivat minua vastaan
pelkästään tympäännyin ja vetäidyin. Hän oli erillainen.
Hän pani vastaan. Hän ryhtyi johtamaan Huutosakkia heti kun
tappelu alkoi.
Mutta tiesin hänen äänensävyistään että hän oli antanut periksi.
Ettei hän ollut raivoissaan. tunsin sen äänen.
"Se oli entiseni"
"Rakkaus on ikuista, vain kohde vaihtuu."
Siirsin lasini pöydälle ja hymyilin. "Olemmeko illan täällä vai esitteletkö kaupunkiasi minulle? Sinä olet isäntä ja sinä viihdytät nyt minua."
Polvi siirtyy toiselle ja hameenhelma nousee hieman ylös. Tahallaanko? ;)
Taustalla soi mitä miellyttävin pehmeä jazz, joka saa tunnelman tummumaan.
"Ehkä menemme katsomaan hetkesi kaupungin yöelämää ja palaamme takaisin sopivasti huumaantuneena kaupunginvaloista." Hän sanoo naiselle.
Tunnelma on tiivis.