iltaan käymme hiljaiseen
valoja pimeään syttyy
kirjottu taivaan kansikin
katseemme alle antautuu
tässä on maa, niin sinä sanot
suurten vesien yllä
kuuletko maailmain pauhun
kun ne tuhoonsa käyvät
aikamme lyhyt on, rakkahani
loppu, turmio väistämätön
jo kuolema vartoo, lohduton pimeys
ammottava sen kita, meidät se nielee
hyvästi nyt jää, rakkaus
sinä olit suurin!
valoja pimeään syttyy
kirjottu taivaan kansikin
katseemme alle antautuu
tässä on maa, niin sinä sanot
suurten vesien yllä
kuuletko maailmain pauhun
kun ne tuhoonsa käyvät
aikamme lyhyt on, rakkahani
loppu, turmio väistämätön
jo kuolema vartoo, lohduton pimeys
ammottava sen kita, meidät se nielee
hyvästi nyt jää, rakkaus
sinä olit suurin!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Et sinä tuota kirjoittanut.
Luin ton joskus yhdestä runokirjasta.