Voinko itse määrätä koska perhetyöntekijä lopettaa käynnit luonamme ? Ptt mielestä tarvitsen vielä häntä. Ehkä sitten niin. On vaan tosi ahdistaa tämä pari kertaa viikossa tapahtuva kyttäys ja asioihini puutuminen, kun en muka osaisi itse asioitani hoitaa. Lasta kuulustelee kerran viikossa ja kerran viikossa minua(äitiä). Olen ollut jo lastensuojelun asiakas keväästä lähtien ja en tiedä miten pitäisi muuttua tai tehdä jotta saisin vapauteni takaisin.
Jouduin asiakkaaksi koska päiväkodista olivat huolissaan siitä kun lapseni tappelevat kotona ja nuoremmalla oli välillä naamassa naarmuja. Naarmuja ei ole enää ollut. Kai ne muutenkin jaksamisestani olivat huolissaan tai ovat yhä ja mielestäni turhaan.
Seuraakohan siitä huostaanotto jos kiellän perhetyöntekijää käymästä ? Se olisi paha paikka, varsinkin tuolle vanhemmalle lapselle.
Jouduin asiakkaaksi koska päiväkodista olivat huolissaan siitä kun lapseni tappelevat kotona ja nuoremmalla oli välillä naamassa naarmuja. Naarmuja ei ole enää ollut. Kai ne muutenkin jaksamisestani olivat huolissaan tai ovat yhä ja mielestäni turhaan.
Seuraakohan siitä huostaanotto jos kiellän perhetyöntekijää käymästä ? Se olisi paha paikka, varsinkin tuolle vanhemmalle lapselle.
Vastaukset 27
Vanhimmat
huostaan, jos kerran sisarusten väliset nujakatkin johtavat lastensuojelun asiakkuuteen. Lapsuuden kotimme oli kyllä aivan hyvä, ei mitään moittimista, mutta veljen kanssa otettiin yhteen toisinaan, jos nyt toisaalta olimmekin ylimpiä ystäviä.
Onko ptt perustellut, MIHIN häntä tarvitset?
tarvitsen perhetyöntekijää, jotta saan lapset tottelemaan paremmin. Esim. meillä saattaa mennä joskus illalla kymmeneen ennenkuin saan lapset nukkumaan. Aamulla on 7.00 herätys. Itse en näe tässä ongelmaa, sillä sitä tapahtuu vain joskus.
Ptt on yksityisyrittäjä ja hänelle maksetaan siitä, että käy täällä. Ehkä niitä tarvitsijoita ei ole tarpeeksi.
Kaikki, siis kaikki lapset kiukuttelee ja tappelee. Lapsessa on vikaa, jos ei niin tee. Hakevat rajojaan. Sisarusten kanssa tapellessa mittelevät voimiaan. Lapsettomat tantat eivät saisi ollenkaan hoitaa mitään lapsi-asioita. Jos ei tunne lapsia, niin ei voi heitä ymmärtääkään.
Minulle myös uhiteltiin 3 vuotta sitten,että
ryhdytään muihin toimenpiteisiin, jos en
hyväksy kyttäävää,kodissani istuskelevaa
ärsyttävää perhetyöntekijää kerran viikossa.
Sanoin aina suoraan nähdessäni sen naaman
oveni takana, että inhoan kun ventovieraat
vajaaälyiset rääsyläiset tunkevat kotirauhaani rikkomaan.
Eivät ne suutu: yksi niistä kirjasi sosiaalille kaikki haukkumiseni, muut ymmärsivät kiukkuni.
PerhetyOpiina jatkui meilla ja vainotulla
naapurin yh:lla n. vuoden.
Kertoisin lisaa; mutta uusi tietokone temppuilee nyt se on niin sekaisin ettei toimi
v"limerkit ei loppupuolen vokaalit eik" isot kirjaimet
S
en todellakaan laskisi kotiini perhetyöntekijää,sillä hänen tarkoituksensa on etsiä negatiivista perheen oloista.
myöhemmin jos tilanne muuttuu huostaanotoksi tai sijoitukseksi sossu vetoaa käyttäneensä avohuollon tukitoimenpiteenä perhetyöntekijän käyntejä saadakseen vaatimuksensa läpi
on kirjattu syitä jne
miksi tätä pers... eiku perhetyöntekijää teillä lastensuojeluviranomaisten toimesta ulkoilutetaan, käytetään?
Jotain aikaakin missä ajassa tämän .... käynnit olisivat loppu pitäisi olla hahmoteltuna tähän avohuollon asiakassuunnitelmaanne.
Varaa aika sosiaaliasiamiehelle ja kerro hänelle ajatuksesi tilanteestanne sekä kysyt miten saatte tämän älyvapaan kyttäämisen loppumaan.
Perheneuvola tai psykologi tai joku muu tälläisissa perhetilanteissa on takuuvarmempi avun ja neuvojen saanti osoite
kuin tämä itseään pikkupsykologiksi kuvitteleva kyttääjä!
Olen tietenkin ollut mukana kun suunnitelma paperit tehtiin, mutta ei niitä minulle näytetty.
Jatkuu toistaiseksi. Mitään tietoa loppumisesta siis ei ole. Syitä on ilmeisesti mm. se, että jaksaisin paremmin. Se jaksaminenkin on muuttunut, koska elämäntilanteessa on tapahtunut muustoksia. Kyse ei ole mistää masennuksesta tai muusta mt ongelmasta. Tein aikaisemmin fyysisesti tosi raskasta työtä. Nykyään olen työtön ja voin keskittyä täysin lapsiin ja kodinhoitoon.
Ongelma on myös siinä etten tiedä onko tämä kyttäämistä vai oikeasti auttamista josta on ehkä hyötyäkin. Kun tietäsikin varmasti sen ettei tästä seuraa mitään ikävää lasten kannalta.
Ehkä tuo sosiaaliasiamies voisi sen kertoa ?
Onko annettu aikataulu asiaan? Luonani kävivät, ja jouduin jopa asumaan heidän talossaan kuukauden verran. Oli 4. ihmistä, jotka tulivat aamulla klo 6. ja lähtivät illalla joskus 22.00- 23.00.
Eli koko päiväistä kyttäämistä. Sitten kun pääsin kotiin, niin sinne tulivat myös heti aamulla, ja lähtivät illalla. Kaikenlaista "perheterapiaa" järjestivät. Piti mennä metsään nuotion ympärille palelemaan myöhään syksyllä, ja keskustelemaan. Mutta tärkein asia kaikesta jäi kuitenkin heiltä sanomatta. Milllainen on hyvä äiti, miten pitäisi muuttua. Että koulutusta vähän sinnekin päin.
Itse en varmaan moista jaksaisi. Miten tuo kaikki päättyi ? Oliko siitä jotain hyötyä sinulle ja lapsille ?
on koko päivän!!! Tuolla on varmaan yritetty korvata jotain laitoskuntoutusta... Mutta mitähän sekin on muuta kuin kyttäämistä, ei ainakaan ensi- ja turvakodeissa tunnu olevan. Meillä heidän käyntiaikansa oli tarkkaan rajattu kahteen tuntiin, vaikka todellisuudessa emme olisi tarvinneet sitäkään.
Mutta koko ASIANYDIN on siinä, mitä itsekin sanoit. Eli MITÄ SINUN KÄYTÖKSESSÄSI OLISI PITÄNYT MUUTTUA? Jos tämä ei ole kristallinkirkkaana jo työn alkuvaiheessa, niin eikö se ole hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa koko perhetyöntekijän lojuminen jonkun kotona?
Vai oliko sen aikana vasta tarkoitus ETSIÄ JOKIN SYY HUOSTAANOTOLLE?
asti,
perhetyöntekijän koulutus, tehtävät ja tavoitteet perheissä?
Kahvila-apulainen ties millä koulutuksella harjoittelee perheessä psykologin työtä .... ........
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=1500000000000119&posting=22000000024060527
kahvila-apulainen,perhetyöntekijä
Kirjoittanut: moona 26.2.2007 klo 11.28
Paljonko on kahvila-apulaisen palkka,jos on työllistetty?
entä perhetyöntekijän,jos kyseessä on sijaisuus?
http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/0494.html
...........
Perheiden kriisien ja pahoinvoinnin lisääntyminen on saanut useat kunnat lisäämään lastensuojelun perhetyötä. Se apu ei kuitenkaan tavoita kaikkia perheitä. Jotkut kunnat tarjoavat kotiavun sijaan keskusteluapua. Bardyn mielestä tämä ei yksistään riitä, vaan työntekijöiden täytyy juttelun lisäksi tarttua myös tiskirättiin.
– Ei ole mitään järkeä lähettää perheisiin jotain pikkupsykologeja. Se on mielestäni statuskysymys. Koetaan, että konkreettinen työ on jotenkin ala-arvoisempaa, vaikka ei se niin ole.
Bardy olisi valmis uudistamaan tältä osin perhetyön koulutusta.
– Toivoisin sellaisia vanhanajan kodinhoitajia, jotka olivat riuskoja, arkijärkisiä, talousihmisiä -se on apua parhaimmillaan.
”On vaan tosi ahdistaa tämä pari kertaa viikossa tapahtuva kyttäys ja asioihini puutuminen, kun en muka osaisi itse asioitani hoitaa.”
meillä lapsoset olivat aina kun mahdollista tukiopetuksessa, kun ryhmään mahtui,
ainakin lukiossa ja peruskoulun viimeisillä luokilla,
opettajat kyllä usein ilmaisivat että meidän lapset viimeisenä tukiopetusta tarvitsevat.
ymmärrän että ahdistaa, mutta kyllä kaikki kannattaa ottaa ”mitä ilmaiseksi saa ja mitä yleensä saa”
kysy ainakin lapsiltasi asiaa, kauniisti ja mieti lasten kannalta, sillä lasten hoito on monimutkainen juttu, jopa lasten keskustelu ”viisaampien” siis noiden perhetyöntekijöiden kanssa voi auttaa eteenpäin, vaikka se ei mittarilla heti näy.
Niin tämä oli vain ”elämää nähneen mielipide”, kun on nähnyt kuinka useiden kivojen lasten on käynyt tässä elämässä, kun aikuistua olisi pitänyt.
Ei ole helppoa korjata jos käytös tai opiskelu jää jälkeen, ei ole niin helppoa kuin laihduttaminen.
Kyllä lapsille pitäisi kasvattaa että kaikki aineet ovat koulussa todella tärkeitä,
opettaja on tärkeä ja sitä pitää uskoa ja kuunnella,
on kiva käydä koulussa kun osaa ja siten saa parempia kavereitakin.
Lapsille pitää usein kertoa kauniisti em. asiat,
useamminkin kuin kerran viikossa.
Hän pärjää siellä hyvin. On kiinostustunut kaikesta, kokeista on saanut aina täydet pisteen. Tykkää käydä koulua. On kavereita. Ei kiusata. Opettaja kehui häntä kohteliaaksi ja omatoimiseksi oppilaaksi, joka ei paljon apua tarvitse. Käsittäkseni opettaja ei edes tiedä, että ollaan lastensuojelun asiakkaita.
Ongelmat on kotona, mutta mielestäni kotona ei tarvitsekaan aina olla niin kiltti.
paikka, missä sitä kiukkuakin saa ihan vapaasti osoittaa ilman, että joku haukka hyökkää kimppuun arvostelemaan ja hakemaan "ongelmia". Koti on oltava sellainen paikka lapsellekin, että saa vapaasti tuulettaa kaikkia tunteitaan, niin hyviä kuin huonojakin, kunhan vain ei pahantuulen puuskassakaan riko mitään, eikä satuta toisia.
Ei minulle ainakaan ptt ollut mitään "opetettavaa".
"No voi hyvänen aika, kun jokaisella
on oltava jokin"
Vähän olin aloittajan kanssa samaa mieltä, että "kotona ei aina tarvis olla kiltti"
mutta sinä löit alle riman,
kyllä aina pitää miettiä, mistä kiukku tulee, ei sitä ole kaikki kiukuttele paljoa kotonakaan, he joilla on hyvä olla.
jos kotona kiukuttelee ja koulussa ei,
hän on vain "hiljainen vieraan seurassa" muutaman kk, muutaman vuoden,
mutta pinnan alla kiehuu.
niinhän se monella aikuisellakin on, kaunis rakkaustarina murenee,
kun tulee 10-v kuluttua esiin todelliset luonteet,
varsinkin ongelmien kohdatessa ja kaikilla on ongelmia kodeissaan.
Olipa meidän kohdalla taannoin niin, että vanhimmasta lapsestamme rupesivat päivähoidossa tekemään jonkinlaista diagnoosia. Lapsesta tuntui pahalta mennä päivähoitoon, niin otimme lapsen päivähoidosta pois, niin ilmoittivat päivähoidosta että aikovat ilmoitta lapsestamme kouluun, kun sen aika tulee että lapsemme pitää laittaa tarkkailuluokalle, kun olivat diagnosoineet jonkinlaista rauhattomuutta sun muuta.
Kieltämättä vanhin lapsemme on aika outo, sillä samanlaisen äkykkyyden omaavia ihmisiä on maailmassa alle 2% (äo155). Kirjoittaa parhaillaan ylioppilaaksi ja yläasteen 8:lla oli lukenut jo lukion pitkän oppimäärän.
Sisarukset tappelee ja on tarjottu lastenhoitoapua sosiaalitoimen taholta ja joku akan retale oikein tyrkyttikin itseään, mutta sanoin puolisolleni että ajaa sen hemmettiin.
Että sillätavalla.
kunnantyöläinen tulee kotiin istuskelemaan, tänään kun sossu käy meillä, sanon suoraan että lusin mieluummin kun katselen kunnanelättiä kodissani.
Montakohan meitä täällä on ? Kovin samanlaisia kokemuksia on aika monella ja seuranta lähtee usein liikkeelle lapsen aivan normaalista käyttäytymisestä = niinhän muutkin lapset tekee.
Tuolla pitkällä oppimäärällä tarkoitin tietysti matematiikan pitkää oppimäärää:)
Hyvin älykkäät lapset saavat kärsiä "outoudestaan" ikätoveriensa joukossa, koska huolimatta pienestä iästään, samanlaiset leikit ja puuhat ei kiinnosta.
Rankkaa sekin on, kun lapsi on kuitenkin lapsi vaikka älykäs sellainen.
Miten teillä muuten meni lapsuusaika, oliko hänellä ikäisiään kavereita, ihan mielenkiinnosta kysyn?
Vai tunsiko itsensä yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi?
Miten järjestetään opetus niin, ettei lapsi vallan turhaudu koulussa, kun toiset pakertaa ja hänelle kaikki on jo liiankin helppoa?
Täytyykö sinun - vajaapää - tunkea joka paikkaan
mitäänsanomattomien jorinoittesi kanssa,
kun et kammarissa kasvaneena tiedä oikein mistään mitään.
Aivan: me veronmaksajat elätämme näitä laiskoja kunnanelättejä, kotiin tunkeutuvia työkyvyttömiä perhetyöntekijöitä ja muiden
lapsilla rahastavia sijaisvanhempia.
Minä ajoin monet kerrat sen perhetyön homssun
pois oveltani, seuraus oli että sossusta soitettiin, mutta yllättävästi oltiin ymmärtäväisiäkin, kun perustelin, etten pidä
kotirauhan rikkomisesta ja itsestäänselvyyksissä "neuvomisesta".
Sitten tuo vähänväliä vaihtuva kunnanelätti
tuli oven taakse anelemaan, josko voisi tulla
kanssani edes ulos kävelylle, kun ilmoitin
ettei minun kotiini tulla.
Vippailin rahaakin heikäläisiltä, takaisin en todellakaan maksanut.
Kokeilepa sitä! Auttaa edes hiukan jatkuvaan hermopaineeseen, joka loppuu kun perhetyö-
häirikkö tulee viimeisen kerran kotiovellesi
kun vuosi on täynnä.
Vuoden ne meitä ja paria naapuria "tukivat" ennenkuin häipyivät elämästämme.
piruako itse tunget joka väliin näyttämään tyhmyytesi?
Vastasin tähän, vajakki:
peli on kovaa
Kirjoittanut: torttuhousu 4.11.2008 klo 07.46
Olipa meidän kohdalla taannoin niin, että vanhimmasta lapsestamme rupesivat päivähoidossa tekemään jonkinlaista diagnoosia. Lapsesta tuntui pahalta mennä päivähoitoon, niin otimme lapsen päivähoidosta pois, niin ilmoittivat päivähoidosta että aikovat ilmoitta lapsestamme kouluun, kun sen aika tulee että lapsemme pitää laittaa tarkkailuluokalle, kun olivat diagnosoineet jonkinlaista rauhattomuutta sun muuta.
Kieltämättä vanhin lapsemme on aika outo, sillä samanlaisen äkykkyyden omaavia ihmisiä on maailmassa alle 2% (äo155). Kirjoittaa parhaillaan ylioppilaaksi ja yläasteen 8:lla oli lukenut jo lukion pitkän oppimäärän.
Sisarukset tappelee ja on tarjottu lastenhoitoapua sosiaalitoimen taholta ja joku akan retale oikein tyrkyttikin itseään, mutta sanoin puolisolleni että ajaa sen hemmettiin.
Että sillätavalla.<
Kaikenlaisia pösilöitä sitä maa päällään kantaa, tarkoitan vajakkia.
>
Kuule kajakki- vajaapää- tyhjänjauhaja- ärsyttäjä: en ymmärrä lainkaan, mitä teet huostavanhempien omalla palstalla.
MITÄ haet täältä?
Ainakin ärsytät ja provosoit, ja torpedoit
olennaiset puheenaiheet.
Vajakki-kajakki on tämän palstan ikioma häirikkö, tosi sairas tyyppi, josta ei tosin tarvitse välittää yhtään mitään.
Ennen koulua oli aika vaikeaa. Koulussa sitten joutui kiusaamisen kohteeksi, kun oli yli-innokas oppimaan kaikkea. Kouluunmenokin yritettiin estää vanhempien oppilaiden toimesta. Opettajat kannustivat kaikessa mihin oli erityislahjoja.
Vaihdettiin sitten asuinpaikkaa ja onneksi pääsi sellaiselle luokalle, missä kaikki oppilaat ovat innostuneita opiskelusta ja kaiken päälle hyvin lahjakkaita.
mimpia ovatkin kun eivät siedä mitään erilaisuutta.
Hyvä, että lapsesi pääsi luokkaan, jossa muutkin oppilaat nauttivat opiskelusta. Oma AS-lapseni on aina nauttinut uuden oppimisesta ja on enemmän kuin harmillista, että Helsinki ei pysty (todellisuudessa halua) tarjota oikeantasoista erityisopetusta lapsille. Toisin sanoen erilaiset erityisoppijat pitäisi pystyä sijoittamaan eri luokkiin.
Aina kun perhetyöntekijä tulee, ja on istuutunut niin katsot kelloa sekä kauhistelet että sukulaisesi ovat tulossa kylään ja perhetyöntekijän pitäisi poistua hyvin pian.
Toisella kerralla voit kehittää valeen, jonka mukaan olet kirjeenvaihdossa jonkun poliittiseen eliittiin kuuluvan vaikuttajan kanssa ja vannotat perhetyöntekijän olemaan vaiti, jos kerrot jotakin "rasvaisia juttuja" mitä kyseinen vaikuttaja on sinulle kirjoittanut.
Sitten seuraavalla kerralla kun Perhetyöntekijän pitäisi tulla luonasi käymään soitat ettei oikein käy koska kyseinen poliitikko on myös tulossa käymään ja että suhteenne on kuulemma pidettävä salassa.
Usko, niin tulee hauskaa.
Joskus on hyvä pistää asioita vähän leikiksi, niin kestää kaikenlaiset turhamaisuudet. Jokainen voisi ihan harrastusmielessä ruveta kehittelemään sossuille ja perhepäivähoitajille vastaavia valheita, niin heidänkään elämä ei olisi niin tylsää ja kaiken kruunaa se, kun kertomasi valheet vuotavat julkisuuteen.
Et joudu niistä vastuuseen, vaikka kertoisit mitä, sillä kertomasi asiat ovat luottamuksellisia.
Rasittavistakin asioista voi saada itselleen iloa ja mielekästä ajankulua.