Onko totta, että vankiloista loppuu vankien viikonlopputapaamiset ja sen myötä vartijoiden pyhätyötunnit saadaan alas? Jos sieltä ei saa pyhiksiä, niin eihän sillä palkalla elä! Paljonko muuten on vartijan peruspalkka suunnilleen?
Vankilahomma kusee
kintuille
51031
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuukaudessa
2100e perusbrutto...niin netto on kyl se 1500-1600e, mutta palkoista puhutaan yleisemmin bruttopalkkoina.
nii et vangilta tai tapaajalta otettais rahat tapaamisen maksamiseks saatais niistä palkka pyhä vartioille . ei rahaa ei tapaamista ei vartiointia!
RSSK:n sivuilta poimittua
"VARTIJAN PALKKAUS
Koulutetut vartijat sijoittuvat valtion palkkausjärjestelmässä pääosin vaativuustasoille 5 ja 6. Tasolla 5 tehtäväkohtainen palkka on 1569 € ja tasolla 6 palkka 0n 1620 €. Tämä n lisäksi voidaan maksaa suoritusosaa, jonka määrä on 0-36% tehtäväkohtaisesta palkasta (keskimäärin tämä on 18 %). Ilman kokemusosaa kesimääräinen palkka on n. 1800 €, jonka päälle tulevat haittatyökorvaukset.
Täydellä kokemusosalla ja 18 % suoritusosalla palkka on n. 2040 €. Usein kokemusosan lisäksi kokemuksen karttuessa myös osamminen paranee, mikä heijastuu suoritusosaa nostavasti. Täyden kokemusosan omaavien vartijoiden palkkaus on yleensä 2040-2140 € valillä. Lisäksi haittatyökorvauksia maksetaan yleensä 300 - 400 € kuukaudessa. "
Eli käytännössä perusvartijan bruttokuukausipalkka seilaa 2100 - 2500 euron välissä kokemuksesta,osaamisesta ja haittatöiden määrästä riippuen.
Köyhyysraja tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisen tulotasoa, jonka alapuolella ihmisen katsotaan olevan köyhä.
Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi. Siitä, mihin köyhyysraja pitäisi asettaa, on käyty laajaa keskustelua, ja käytännössä eri maat käyttävät eri köyhyysrajoja. Raja määritetään arvioimalla keskivertoaikuisen vuodessa keskeisiin hyödykkeisiin käyttämä rahamäärä.
Köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti. Suhteellinen mittaustapa, joka on yleisesti käytössä mm. Euroopassa, mittaa köyhän väestönosan tulotasoa muuhun väestöön. Absoluuttinen mittaustapa, jota suositaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, mittaa esimerkiksi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa.
Köyhyyden määrittelyssä väestö jaetaan usein myös kymmenyksiin eli desiileihin tulotason mukaan. Silloin puhutaan tulotasoltaan alimmasta ja ylimmästä kymmenyksestä eli väestön kymmenestä köyhimmästä ja rikkaimmasta prosentista. Näiden kymmenysten tulojen osuus koko kansan tuloihin on verrattuna kertoo tulojakautuman tasaisuudesta tai eriarvoisuudesta.
Maailmanpankki mittaa köyhyyttä julkaisemalla tilastoja alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä elävistä henkilöistä. Tällaiset tulotasot ovat yleisiä kehitysmaissa. Tilastoa on laajennettu myös kahteen ja neljään dollariin päivässä.
Köyhyysraja on Eurostatin mukaan noin 1000 euroa kuukaudessa. Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta, toisin sanoen ihminen on köyhä tai köyhyysriskin alainen, jos hänen tulonsa ovat 60 prosenttia koko väestön mediaanituloista. Suomessa vuonna 2004 köyhyysrajan alapuolelle jäi 11,3 prosenttia väestöstä. Köyhyysraja oli Suomessa vuonna 2004 n. 1200 euroa kuukaudessa. (Wikipedia)