Lähihoitajan työ

Periaatteessa riippuu paikasta lh:n ja sh:n erot.
Joissain paikoissa lh voi tehdä töitä joita jossain paikoissa saa vain sh tehdä, esim. lääkkeenjako. Kyllähän meilläkin siis koulutukseen kuuluu lääkehoito, vaan teillä ilm. perusteellisemmin.. Sairaanhoitajat (siis jotkut vain) sanovat lähihoitajia paskamaakareiksi, eli me tehdään paskahommat.. Siis terveyskeskuksissa olen huomannut nämä eroavaisuudet ja erittelyt..
En sitten tiedä mitä sairaanhoitajat opettelevat..
Luulen myös että sh:t saavat ottaa veren suonesta, kun vain harvat lh:t saavat näin tehdä (siihen joku kurssi tms. jota minä en ole käynyt..).. Kysy lisää tarkemmin niin keskustellaan eroista, jos haluat..

Lähihoitajat opiskelevat koulussa käytännössä lähes samat asiat kuin sairaanhoitajatkin. Lähihoitajille opetetaan esimerkiksi kanyylin ja tipan laittaminen ja se täytyy osata, mutta tulevassa työssä Lähihoitaja ei saa laittaa kanyylia. Toinen asia on lihakseen pistäminen, Lähihoitajat opettelevat ja harjoittelevat sen, mutta käytännössä joka työpaikassa lähihoitaja ei saa pistää lainkaan lihakseen vain ihon alaiseen kudokseen eli insuliinia. Käytännöt ovat paikka kohtaisia. Sairaanhoitaja koulutuksessa asiat käsitellään tosin syvällisemmin. Lähihoitajat opiskelevat lääkehoitoa aika paljon ja lääkelaskukokeet on läpäistävä virheettömästi aina ennen jokaista työharjoittelua.

Mitä olen työpaikoilla pyörinyt, niin ei muuta eroa kuin lääkkeen jako dosettiin ja verikokeet ja palkassa ei paljon eroa. Ja sit sh hoitaa juoksevia hommia.

Itse mietin ihan samaa. olen valmistunut pari vuotta sitten lähihoitajaksi ja nyt luen sairaanhoitajaksi... mitä eroa siinä käytännössä on. Se varmaan lyhykäisyydessä on se että sairaanhoitaja on vastuussa laadullisesta hoitotyöstä ja sen toteutuksesta lääkehoidollisessa puolessa erona on se että lähihoitaja ei saa antaa iv. lääkitystä eikä ottaa veri näytteitä (ellei ole suuntautunut ensihoitoon)

Moi! Paljonko lähihoitajan kouluttautuminen maksaa noin suunnilleen?

Hienoa tämä lähihoitajan homma, kannattaa ihan oikeasti miettiä kahteen kertaan lähteekö alalle. Nyt oon vammaistyössä, jossa lähes joka päivä väkivallan uhkaa. Melkein asiakas puri käteen pari päivää sitten, nyt olen flunssassa toiseen kertaan kuukauden aikana. Vanhustyössä vessatin erään henkilön 6 kertaa päivän aikana. Pelkkää kusta, paskaa, räkää ja valitusta tämä työ on. Mieti haluatko oikeasti tällaista?

Lähihoitajan koulutuksella ei nykyään yleensä pääse yliopistosairaalaan töihin. Toimiin ja virkoihin voi hakea vain amk-koulutuksella (sairaanhoitaja, ensihoitaja, kätilö, bioanalyytikko, röntgenhoitaja, suuhygienisti jne.). Poikkeuksena on työpaikat, joissa työskentelee ensihoitoon suuntautuneita lähihoitajia tai kehitysvammahuolto yms.

Lähihoitaja voi olla töissä kotihoidossa, palvelutalossa, hoitokodissa, vanhainkodissa, terveyskeskuksen vuodeosastolla ja alue- ja keskussairaaloissa. Lasten hoidon ja kasvatuksen suuntautumisvaihtoehdon suorittaneet ovat päteviä lastenhoitajia päiväkoteihin. Hammashoitajilla on lähihoitajaopintojen suun terveydenhuollon opinnot jne.

Yliopistosairaalan poliklinikoille, vuodeosastoille ja tehohoidon valvontaan ja osastoille ei pääse lähihoitajakoulutuksella. Valvira määrää, että esim. äitiys- ja lastenneuvolassa hoitajalla pitää olla terveydenhoitajan tutkinto.

Lähihoitajan ja sairaanhoitajan koulutuksessa on paljonkin eroa. Työkin eroaa paljon. Tarvitaan erilaista koulutusta ja osaamista, jos hoidat muistisairasta vanhusta dementiakodissa tai keskosvauvaa vastasyntyneiden teho-osastolla. Oleellista on, millaista hoitotyötä haluat tehdä, keitä haluat hoitaa ja missä hoitoyksikössä?

Näin juuri opiskelen myös sairaanhoitajaksi, lähihoitajana useita vuosia. Sairaanhoitajan opinnot ovat syvemmälle opiskeltavia asioita sairauksista ja niiden hoidoista. Sairaanhoitajan opintoihin kuuluvat myös lääkärin luennot ja harjoitukset koskien lääkehoitoa lähinnä. Opinnot ovat laajemmat kuin lähihoitajanopinnot, ja tällä tarkoitan paljon muutakin nyt kuin pistämisiä ja kanyylinlaittoja. Harjottelut painottuvat enemmän sairaalamaailmaan kuin vaikkapa vanhusten palvelutaloihin. Sairaanhoitajien opintoihin kuuluvat myös akuutti ja tehohoitotyö, sisätaudit ja kirurgia, perhe-ja yhteisötyö johon kuuluu mm. Synnytysoppi perusteet. Jne. Eli poikkeaa lähihoitajan opinnoista aikaslailla. Ja sairaanhoitaja toimii työssään usein lähihoitajan esimiehenä. Työ on paljon muutakin kuin pistämistä. Opiskelun myötä olen huomannut työkavereissa (lähihoitajat siis) ei juurikaan mietitä miksi annetaan jotain lääkettä tai kuinka se vaikuttaa mihinkin ja minkäkin kanssa. Opiskelen työni ohessa. Opinnoissa on samaa jotkut asiat mutta paljon on eroakin. Palkka omalla työpaikallani eroaa useamman satasen sairaanhoitajan palkasta. Riippuu työpaikasta. Kaupunki vaiko yksityinen.

Taas tämä kiista, kuka osaa mitäkin! Potilaan näkökulmasta sanoisin että vuoden takaisen kuusiviikkoisen kokemuksen perusteella toteaisin, että harmittavan harva lähihoitaja tai sairaanhoitaja osaa kunnolla edes katetroida, ja vielä sitä helpompaa tapausta eli miestä.

Kun sitten viimein itse opettelin homman, niin katetri meni joka kerta perille ns. heittämällä, mitä hyvin harva hoitaja onnistui tekemään, vaikka ei itsellä ei ole minkäänlaista hoitoalan koulutusta.

Sitten edes lääkäri ei osannut arvioida katetroimalla saatua virtsan määrää, vaan rakko päästettiin aivan liian täyteen. Mitä hemmettiä siellä opiskellaan ihmisen fysiologian kursseilla? Ei ainakaan käytännön asioita.

Kannattaa todellakin miettiä, että onko tämä lähihoitajan homma juuri se sun juttusi. Oon itse alalle kouluttautumassa, kun ei oikein muutakaan vaihtoehtoa ole työllistyä nopeasti. Onneksi haluan erikoistua lapsiin ja nuoriin mutta, silti raskasta on ollut. Vanhustyö oli mulle todella tuskaa. Katsella tosi sairaita ihmisiä, joilla dementia yms. oireet pahenivat jatkuvasti. Sitä ulosteittein siivoamista milloin mistäkin, lattioilta yms, syviä ja kivuliaita painehaavoja, sitten nostolaitteita joita vanhukset pelkäsivät.

Vessanpöntöstä kaivoin kerran vaippoja ja paperia. Oon nähnyt lääkevirheen oireet, pahoja epilepsiakohtauksia, neulanpistostapaturman työkaverille yms. Asiakkaat ei tosiaankaan ole aina herttaisia mumsuja, vaan mulla on ollut mustelmia ja arpia, yksi repi ihan uuden paitanikin, jonka onneksi sain korjattua. Mulle on kiroiltu ja huudettu. On toki ihaniakin asikkaita, joiden kanssa mukavaa jutella jne.

Sitten on paljon erityislapsia, jotka ovat raskaita ja erityisvanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen miten käyttäydytään ja hyväksyvät lapsilta mitä tahansa. Vika on muissa, ei heidän ihanissa pikkupilteissään. Oon kuullut kuinka työkavereita jopa uhkailtu pesäpallomailoilla yms.
Vammaistyötäkin oon tehnyt tosiaan työharj. Siellä tein vkl ja iltahommia 21 asti harjoittelijana, kun muut vetivät palkkaa. Kyllä vähän harmitti, kun en ehtinyt näkeen kavereita ja tosiaan kuten joku mainitsikin, niin väkivaltaa koin (lyömistä yms.) Joku oli pissannut jopa hoitajan päälle, sitten on kaikenlaista pervoa kopeloijaa ollut yms. Vammaistyössä piti katsoa ettei asiakkaat syö mitään desinfiointiaineita, saippuaa yms. Osa oli yllättävän huonokuntoisia, varmaan alle 2.v tasolla, vaikka olivat aikuisia.

Päiväkotityö on ollut tosiaan tähän asti mukavin ja minulle sopivin vaihtoehto. Lapsista suurin osa ollut tosi ihania ja mukavan luovaa työtä.

Kuulin työkavereilta asiakkasta, joka virtsaa lattioille ja masturboi öisin moneen kertaan. Hän kierii omassa virtsassaan, levittelee ulosteita ja pyyhkii sitä jopa hiuksiinsa. Oli karannut ulkona alasti, työ oli ollut saada hänet kiinni. Vammaistyössä joudut toistamaan asioita sataan kertaan ja silti voi olla, että sinua ei ymmärretä tai muisteta. Lähihoitajan työ on todellakin raskasta, tuollaista sitten huonolla palkalla.

Eipä meillä ole mitään kanyylin laittoa ollut. Katetrointia tehtiin koulussa nukeilla, mutta ei siitä näyttöä ollut. Vs-mittauksista ja pistoksista kyllä harjoiteltiin, joista näytötkin oli. Lääkkeiden jakoa harjoiteltiin, lääkelaskuja ollut. Ensiapua myös. Suuntaudun lapsiin ja nuoriin, muilla ainakin kuntoutuksessa osaamisalaan jatkavilla kaikkea vesipelastusta ja vesijumppaa. Meillä lasten kasvua ja kehitystä, nuoruuden haasteita, vauvan hoitoa, lasten sairauksia, sitten tulee taas ne hiton lääkelaskut. Ollaan leikitty, väritelty, laulettu.