olen jo pitkään halunnut ottaa itselleni koiran,
vaihtoehtoina sakemanni tai sitten labradorin
noutaja...kaksi aivan eriluontoista koiraa...nyt
haluaisin että kyseisten koirien omistajat
kertoisivat miten ovat koiriensa kanssa
pärjänneet, varsinkin saksanpaimenkoiran kanssa.
tiedän että sakemannissa on kova työ
kouluttamisessa. voitte myös kirjoittaa
sähköpostia kyseisistä koirista :) !!!
[email protected]
vaihtoehtoina sakemanni tai sitten labradorin
noutaja...kaksi aivan eriluontoista koiraa...nyt
haluaisin että kyseisten koirien omistajat
kertoisivat miten ovat koiriensa kanssa
pärjänneet, varsinkin saksanpaimenkoiran kanssa.
tiedän että sakemannissa on kova työ
kouluttamisessa. voitte myös kirjoittaa
sähköpostia kyseisistä koirista :) !!!
[email protected]
Vastaukset 11
Vanhimmat
Halusit tietää saksanpaimenkoirista... Omani on
spu, ikä 1.3 v. Perheen kolmas koira ja toinen
saku. Saku on selkeä ja johdonmukainen koira.
Rauhallinen ja lapsirakas, vietit löytyvät
tarvittaessa mutta ehdottomasti johtajuuden on
oltava ihmisellä. Varsinkin uros aika ajoin
koettaa onneaan ja yrittää nousta arvoasteikossa
ylöspäin. Tämä pätee myös tuntemiini
labradoreihin.
Koirissa on suuria eroja, jos päädyt sakuun,
huomioi sukupuoli, suku (näyttely- vai
käyttölinjainen) sekä kasvattaja. Aina paremmat
onnistumisen edellytykset on, kun tutustut rotuun
vaikkapa koulutuskentällä. Kurkkaa
Saksanpaimenkoiraliiton sivuilta alaosastot-
linkkiä, löydät sieltä asuinpaikkasi lähimmän
koulutuskentän jne.Käy katsomassa kentällä niin
koiria kuin ihmisiä. Saat varmasti mainospuheita
ja faktaa. Mieti, paljonko sinulla on aikaa
koirallesi, molemmat mainitsemasi rodut ovat
käyttökoiria ja vaativat runsaasti aikaasi. Mieti
vielä mitä haluat koiraltasi, näyttelyyn, tokoon,
nomeen vai lenkkikaveriksi. Sekä labradori että
saku vaativat paljon tekemistä muutakin kuin
fyysistä, jäljestäminen on molemmille roduille ok.
Itse etsin omaa koiraani melkein kaksi vuotta,
seurasin kasvattajien linjauksia ja koirien
käyttö- ja näyttelytuloksia. Valinta sakun ja
noutajan välillä ei ole helppoa, itse päädyin
kuitenkin sakuun, enkä ole katunut. Kumpaan nyt
sitten päädytkin, onnea valitsemallesi tielle.
On todella mukavaa kun joku viitsii noin
asiallisesti kommentoida.
Puolueettomasti ja asiantuntevasti!
Ehkä me skun omistajat sitten ollaan niin
fiksuja..;)
HAUSKAA KESÄÄ JA PALJON LENKKEJÄ!!!!!!
Halusit tietää schäferistä, toivottavasti voin
vähän auttaa... mulla oli melkein 8-vuotias
schäferi, joka sairastui pahasti tammikuun alussa,
eikä sitten selvinnyt siitä. se oli paha isku,
sairaus tuli aivan yllättäen ja koira oli minulle
erittäin tärkeä... mutta se siitä, tuskin sä
suruvalitteluja haluat kauheasti kuulla... Se oli
sellainen tyttökoira, erittäin kiltti ja
lapsystävällinen, kiltimpää koiraa en tuskin ole
koskaan nähnyt. Koulutus on rankkaa, schäferi on
kiltti koira jos sen osaa kouluttaa hyvin,
suosittelisin jonkinlaista koirakoulua, siellä on
asiantuntijoita, jotka voivat auttaa... Erittäin
kiltti koira jonka kanssa saa kävellä pitkiä
lenkkejä. Kannattaa varautua ihmisten pahoihin
katseisiin, kun pitävät sakemannia jonkinlaisena
hirviönä, joka se ei todella ole, ellei siihen
itse anna aihetta. minun pikkuhauvani rakasti
uimista ja oli aina valmis nuolemaan naaman tai
ajamaan kissat puuhun, meidän kissat olivat ainoat
jotka se hyväksyi.. Se on aika omistushaluinen ja
suojeleva koira, mutta erittäin hellyyttävä.
Suosittelen, jos olet valmis pureskeltuihin
kenkiin, huonekaluihin, vaativaan koulutukseen...
Palkka jonka siitä kaikesta saa on korvaamaton.
Otan osaa... Oletko ottamassa uutta pentua, joka
jossain jo odottaa rakkauttasi?
Mutta sinulle joka harkitset sakemannin ottoa,
ota tosiaan tyttökoira aluksi! Me tytöt kun
ollaan yleensä vähän lempeämpiä..? Minulla ei ole
schäferiä vaan hirvikoira, mutta vanhempien
kotona on uros-schäfer, ja se on ollut aika
dominoiva yksilö... Mutta TOSI kiltti ihmisille,
varsinkin lapsille! Johdonmukaista koulutusta se
tarvitsee, koska sakemanni on niin älykäs koira,
että hermostuu epäloogisuudesta. :) Muuten olen
aina nauranut myyteille sakemannien vihaisuudesta
ja kovasta luonteesta, minun lutuisimmat
koiratuttuni ovat nimenomaan saksanpaimenkoiria,
eikä niiden luontainen suojeluvietti tee niistä
ilkeitä!
Onnea sinulle, mikä ikinä onkin valintasi!
Narttuko pehmoinen ja helppo? Nämä ovat todella
yksilökysymyksiä. Itselläni on ollut 2 urosta ja
yhtä monta narttua ja kyllä kovuudessa,
terävyydessä, dominoinnissa ym. nartut ovat
lyöneet urokset mennen tullen ja samaa olen
kuullut useiltakin muilta rodun harrastajilta. Ei
kannata luottaa siihen uros/narttu -jakoon vaan
tarkkailla pentujen käytöstä. Kokenut kasvattaja
on tässä varmasti avuksi.
Toisekseen huomauttaisin että saksanpaimenkoira
on siitä helpoimmasta päästä kouluttaa, siihenhän
sitä on jalostettu yli sata vuotta ja siksihän se
on edelleenkin maailman suosituin käyttökoira. Ei
se vaadi muuta kuin panostusta asiaan, mutta
tuollainen "kova työ kouluttaa" kalskahtaa vähän
korvaan kun ko. rotu on päinvastoin hyvin
miellyttävä koulutettava yhteistyöhalukkuutensa
takia.
Monesti saa lukea, miten rankkaa sakemannin
kouluttaminen on. Hölynpölyä, sanon minä.
Sakemanni on todella älykäs ja helposti
koulutettava miellyttämishalunsa vuoksi. Minulla
on 7v. uros, jonka kanssa ei ole tarvinnut
johtajuudesta kiistellä. Ovista kulkee pennusta
asti johtaja - siis minä, ruokailu on ensin
johtajalla - siis minulla...yms. Alusta asti kun
tekee asian selväksi, niin dominoiva uroskaan ei
kovasti kokeile ja kiistat on helposti
hoidettavissa. Sakemannin aurinko nousee ja
laskee johtajansa mukana, jos tämä on sen
johdonmukaisuudellaan ansainnut.
jeps, mulla itelläni on sakemanni ja veljelläni
labladorin noutaja. jos koira on ensimmäinen
koirasi en suosittele sakemannia koska se vaatii
todellakin koulutusta ja aikaa. varsinkin kun
tämä tule "murkkuikään" jolloin pentu todella
koettelee omistajan hermoja apuna todellakin
olisi kokemus. lapukkan kanssa taas pärjää hieman
vähemmällä koulutuksella.(oma kohtainen kokemus,
ei välttämättä ole kaikkilla sama) kuitenkin
jokainen koira on yksilö niin kuin me ihmiset ja
hyvällä koulutuksella ja työllä saat molemmista
ihanan ystävän. paikkansa pitänee myös
sanonta "millainen isäntä, sellainen koira".
mielestäni sinun kannattaa miettiä mitä tahdot
koiraltasi ja mihin olet valmis?? nämä rodut
vaativat eri asioita. mieti mihin
käyttötarkoitukseen koiran tahdot.
ystävyydellä...
MULLA ON SAKU. SE ON UROS JA ONHAN NIITÄ ONGELMIA
RIITTÄMIIN.
VIEMME SAKUAMME 5 TUNTIA AINA LENKILLE. SEN SE
TARVII.
JOS PÄÄDYT SAKSANPAIMENKOIRAA NIIN ONNEA
YRITYKSELLESI
Minä en tiennyt koirista mitään. Vaimoni pelkäsi
niitä ja varsinkin saksanpaimenkoiria. Tyttömme
otti hoitaakseen 2v. sakemanninartun, omistajan
muutettua ulkomaille. Koira päätyi tytön
opiskelun vuoksi meille. Muistan vaimoni itkun!
Hän oli varma, että koira syö hänet!
Mitä ihmettä? Tyttösaku valloitti meidät
välittömästi. Oli iloinen, avoin superkiltti,
uskollinen ja tottelevainen. Se oli aiemmin
saanut kunnon koulutuksen. Vaimoni ulkoilutti
koiraa ja kiintyi siihen suuresti. Olin paljon
työmatkoilla. Kertaakaan hänen ei tarvinnut
kohdata ahdistelua tai joutua vaaralle alttiiksi.
Alueella oli kyllä sattunut kaikenlaista.
Koiramme kuoli 12 vuotiaana kaksi kuukautta
sitten. Surumme ja kaipauksemme ei tunnu
laantuvan.
Sakemannin otamme vielä kun ensin olemme saaneet
työstettyä surumme pois.
Olen katsellut koiria uudella tavalla mutta
päädyn aina toteamaan, että minun koirani on ja
ilmeisesti tulee aina olemaan saksanpaimenkoira.
Niin hyvät ovat kokemuksemme rodusta.
Uskon myös muiden rotujen hyviin ominaisuuksiin
mutta niistä ei minulla ole kokemusta. Onnea
valinnallesi.
mot. saku on aiheesta suosittu.
kiitos paljon vastauksistanne ja
kertomuksistanne!! minulla on ollut aiemmin
collieita, ja äidilläni on tällä hetkellä
sakemanni uros (2 vuotinen) ihana koheltaja. se
tykkää tosi kovasti kaikista ihmisistä ketkä on
sen tuttuja...se on aina ihan hulluna kun minä
menen käymään äidilläni katsomassa sitä koiraa,
johtuukohan siitä kun kävimme sen pentuna
hakemassa, oli kyydissämme myös 7 vuotias
dobermanni narttu joka sitten ärähti uudelle
tulokkaalle, no pentuhan säikähti hirveästi mutta
rauhottui heti kun minä niin nopeasti kuin
kerkesin "pelastin" sen syliini ja
hyssyttelin... :)
kyllä minusta tuntuu että kallistun sakemannin
suuntaan, ja tarkoitus olisi käydä
koulutuskentillä, pitäähän sen kanssa
harrastaa...onko kellään tietoa kuinka hyvin
sakke soveltuu raunio-radoille??
kiitti vielä ja ihanan aurinkoisia kelejä
lenkkireissuille!!!!!!
valintasi johdosta. Saat ihanan ystävän
itsellesi. Saku soveltuu erinomaisesti
rauniohommiin. Ja tietysti myös moneen muuhun...
Onnellista "odotusaikaa" ja ilmoittelethan
milloin pallero on saapunut sinulle :)