Sydän tuntee
yhdessä raivataan
annetut kädet alttiit.
Vaikeat raskaat
kaikki on yhteistä.
Yössä kuunnelttiin tuuli,
joka paikkaan löytää tien.
Yöhömme soitteli
mollista duuriin.
Aamu heräs
nurkkaan yhdessä mentiin
hataraks päässy.
Miks, miks,
yhdessä samasta suusta,
mitä on tullu väliin?
Aamupuuroa kuumaa
voisilmä sulaa,
huomaan
etsit naulaa, lautaa.
Käteni esliinaan kuivaan
huivia kahteen solmuun tiukkaan.
Ovi jo kävi
tiedän minne rakas meet,
katselet hataraa nurkkaa,
rakas minä tuun avuks.
Loppuu
Yössämme tuulen soitto
mieluummin kuunnellaan,
toistemme hengitystä syvää.
Rakas
olet lämmin,
lämpös virtaa minuun.
yhdessä raivataan
annetut kädet alttiit.
Vaikeat raskaat
kaikki on yhteistä.
Yössä kuunnelttiin tuuli,
joka paikkaan löytää tien.
Yöhömme soitteli
mollista duuriin.
Aamu heräs
nurkkaan yhdessä mentiin
hataraks päässy.
Miks, miks,
yhdessä samasta suusta,
mitä on tullu väliin?
Aamupuuroa kuumaa
voisilmä sulaa,
huomaan
etsit naulaa, lautaa.
Käteni esliinaan kuivaan
huivia kahteen solmuun tiukkaan.
Ovi jo kävi
tiedän minne rakas meet,
katselet hataraa nurkkaa,
rakas minä tuun avuks.
Loppuu
Yössämme tuulen soitto
mieluummin kuunnellaan,
toistemme hengitystä syvää.
Rakas
olet lämmin,
lämpös virtaa minuun.
Vastaukset 8
Vanhimmat
yön herkkiin
hetkiin
poski poskea vasten
hengitykset toisiinsa
yhtyvät
yhdessä soida
yhdessä aina
ikuisesti~~
Liiskukka, se ikuista on,,
,,herkkyydellä ja kauniisti
soi runosi,,
,,,,kaunis kiitos
lukuhetkestä,,,
,,,,, iloisia säveliä päivääsi
rakkaudella tirpsu~~
Rakkauden äärellä
suoja
silloinki kun,
tuulee.
Kiitos uuteen aamunsivuun,
muista villaa ylle...Liisa
Voisivatko nämä päivät hehkua,
kauniimmin. Aika koetella minua
hellemin. Sen sormet olla herkempiä
minussa.
Kuinka sateenkaari loistossaan
on taivaan kaulakoru. Sen värit
hehkua silmissäni. Poistuneen sateen
kosteus virrata niin.
Mikä voisi olla suurempaa kuin
saada olla sinun allasi sinitaivas.
Elävä pikku osanen sinun suuren
katseesi alapuolella.
Miten villisti minä Rakastan sinua
elämä. Kuinka rajattomasti olet minua.
Kihelmöin joka solullani ja ihollani
tuntuu makusi.
Huudan kiitosta. Elämisen
alastomuudessa minä riisuudun itseeni
saakka ja puserrun esiin luonasi.
Ja olen olemassa.
Sinun sormiisi minä antaudun.
Suureen siniseen syliisi purkaudun.
Minun kuuma vereni syöksyy putouksena
sinuun Elämä. Maailmani.
Mikä ihmeellinen maailma.
http://www.youtube.com/watch?v=c5IIXeR5OUI
Kiitos runostasi.
Kaunista ja herkkää
sinulta, niin kuin aina.
Nöyrä kiitos nautinnollisesta
lukuhetkestä, minä annoit
runosi muodossa.
mies-v57
runos kuin lähde,
se sydämestäs
aidosti virtaa..kiitos
Laulun
ikivihreän sävelin, sanoin.
viheriö ikikesää.
Liisa eilisestä kiittää
Tuuli pyörittelee jälleen täällä puitten latvoja
jokapaikkaan se tunkee itsensä..
"Yössämme tuulen soitto
mieluummin kuunnellaan,
toistemme hengitystä syvää."
Mielummin näin..
Kiitos Liisa runostasi tässä Muru aamussa! :)
Tuuli sen ihmeellisyys
viuluuki osaa vinguttaa.
Sydänten väliin
sinnekki
Aamu täälä odottavan näkönen
alaston totuus,
Kiitos ei jäässä, luokses lennä
uuden aamun avatun sivun äärelle.Liisa
kirjoittaa yhdessä sointia, rakkauden kuvaa jonka
olet sitonut tämän runosi säkeisiin. Mielestäni
ei, koska tässä on elämänmaku aamupuuroineen ja
yhteisymmärrys. Tietoisuus siitä, mitä jo tietää
toisen tekevän sanomattakin - rakkaus on sellais-
ta.
Kuunnella mieluummin toisen hengitystä, kuin tuu-
len soittoa. Kerrassaan seesteisen nautinnollinen
runo jälleen Sinulta Liisa.
Kiitos että sain lukea ja käydä ajatusmaailmaas
läpi.
itken
Löydön äärellä siinä,
arjessa askareissa,,,,,
miten sitä lukee toista?
Nyt
sydän kantaa
miten paljon elämä soi?
Yhdessä
vaalia tuulen suojaa?
Jäi
minuun muistojen tuulet
kiitollisuus
rakkaus lentää yli kuilun.
lindalindal1
rakkaus kukkien metsä,
sydämelles niitä
Nestyykejä tänää tarvii,,,,Liisa huokaa