Lasten paimentaminen kuriin

Olisiko jollakin teistä jokin kikkakolmonen millä saisin koirulilta kitkettyä lasten paimentamisen pois? Koira on suomenpystykorva vajaa 3-vuotinen.

Koira itse on sellainen sopivan kokoinen, kovaääninen haukultaan mutta kuitenkin olemukseltaan sellainen lutuinen mitä tenavat mielellään haluaisivat paijata.

Vaan ei oikein arvaa päästää lähelle, ainakaan pitämättä pojan kuonosta tiukasti kiinni.

Sillä on sellainen jännä tapa että kun huomaa jonkun ihmisen (varsinkin lapsen) kiinnittävän itseensä huomiota, se ensin haukahtaa, ikään kuin kokeilisi ensin kestääkö tuo pelästymättä ja kun toinen reagoi pelästymällä, aloittaa hillittömän mekastuksen. Eli pelästyy toisen pelästynytttä ilmettä ja tekee päätelmän että tuo on paha tmv. Välillä haukku sitten yltyy ihan sellaiseksi että pelkään sen purevan jos tilaisuuden saisi.

Lähellä on koulu ja lenkeillä tavataan aina vastaantulevia koululaisia jotka kysyvät voiko sitä silittää. Kun koira on rauhallinen, niin joskus olen voinutkin antaa luvan. Kuitenkin näissäkin tilanteet saattaa muuttua joskus siten että vaikka olen sanonut mukuloille että tällä on kova ääni, älkää säikähtäkö, niin kuitenkin pelästyvät (luonnollista toki), ja show on valmis alkamaan.

Mutta jos tenava ei pelästy haukkua, vaan pystyy olemaan kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan, niin koira on todella ystävällinen ja saattaa vaikka hypähtää ja pusutella naaman märäksi.

Sitten välillä kohtaamme isompiakin tenavalaumoja, joissa jotkut juoksevat, huutavat, mekastavat tmv. niin näissä tilanteissa koira olisi aina mukana komentelemassa.

Myös ihan yksittäiset tenavat jotka tekevät jotain erikoisempaa, esim. juoksevat, hyppivät, kumartuvat tien poskeen kengännauhoja sitoakseen tai maasta jotain poimiakseen tmv ovat erittäin kiinnostavia kuriin ja nuhteeseen haukuttavia kohteita

Haluaisin saada tämän pienemmilleen isottelun ja paimentamisen kitkettyä jotenkin pois.

Koira on asunut ensimmäisen elinvuotensa lapsiperheessä, jossa ilmeisesti myös ollut jotain pientä skismaa tenavien kanssa. Paimennusvietti ollut sielläkin voimakas?

Toiveena olisi saada sellainen kaikille ihmisille kiltti ja leppoisa hauva joka olisi ystävällinen kaikille vauvasta vaariin. Toiveajatteluako?
4286
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Toiveajattelua, kyllä. Koiraa voi tietysti kouluttaa, ja niin sitä pitääkin, koko loppuiän. Hyvää käytöstä vahvistaa ja huonoa jättää huomioimatta. Mutta luonnetta ei voi muuttaa. Kaikki yksinkertaisesti eivät tule ikinä leppoisiksi ja kaikille ystävällisiksi hauvoiksi. Ja miksi pitäisikään. Oikeastaan se ei ole edes koiran luonnollinen olemus. Sille ei voi mitään.
Sinuna vain yksinkertaisesti välttäisin lapsikokemuksia.

Äänestä

koirasi haukkumalla varoittaa lapsia tulemasta lähelle, sillä ei pidä tilanteesta. kyse ei siis ole paimentamisesta. kun huomaakin tilanteen olevan hallinnassaan, ja lapsi on kohtelias lähestyessään koiraa ( lähestyy sivulta eikä tuijota tai jäykisty) niin silloin ilahtuu.

saatko sovittua joidenkin lasten kanssa harjoituksia, jossa kun koira on lasten lähellä haukkumatta, niin sinä palkkaat sitä? koirasi tulee silloin istua rauhassa sivulla. lopulta koirasi yhdistää lapset makupaloihin, jolloin vastuu jää sinulle etteivät lapset lähesty ja säikäytä koiraasi säntäämällä kohti.

Äänestä
  • Kyse ei oikein tuntuisi olevan siitä että se ei varsinaisesti pitäisi lasten lähelle tulemisesta, vaan jotenkin sellaista vähän ilkikurista "pelotellaas tota kun on noin herkkä"-tyylistä.

    Siis haukku on ensin usein ihan kiinnostunutkin vastaantulijasta (erityisesti jos lähestynyt rauhallisesti eikä mekastaen), mutta sitten yhtäkkiä kun toinen on melkein kosketusetäisyydellä tai jo silittänytkin hetken, haukahtaa kerran.

    Ja todella kovaääninen kun on niin tenava(t) luonnollisesti pelästyy, ja sitten koira vuorostaan pelästyy (tai miettii että "onnistuinpas taas")niiden reaktiota ja haukkuu entistä enemmän. Ja sitten joskus näyttäisi vähän menevän överiksi, jolloin pelkään että voisiko tämä rontti tosiaan jopa purra.

    Yleensä jos lapsi tämän "kokeen" läpäisee ilmeenkään värähtämättä niin koira tosiaan on melkeinpä ylin ystävä. Muutaman tosi hyvän lapsi-kaverin se on saanutkin, mutta kun joku heistä tulee yhdessä jonkun toisen kanssa silittämään, joka ei ole koiraa ennen tavannut, niin tämä "koe" on melkein aina edessä. Kiusallista!

    Ehdottamasi harjoituksen järjestäminen ei ole kovin helppoa kun asun varsin kaukana sukulaisista, joilla olisi sellaisia hyviä "harjoituskappaleita" eli lapsia joille voisi etukäteen jo selventää tilannetta. Vieraita lapsia ei oikein haluaisi käyttää koekappaleina. Ja vielä yksi pieni ongelma on että koira ei ole ollenkaan perso makupaloille.

    Ja vielä tuo mitä sanoin paimennuksesta, niin se on ainoa jäänne sen nuoruusiästä, jolloin herra harrasti kaiken mahdollisen paimentamista, autot, mopot, fillaristit, sauvakävelijät ym ym. Muut olen saanut kitkettyä kohtuullisen hyvin pois paitsi tätä penskalaumojen haukkumista ja oravien, jänisten sekä fasaanien haukkumista ja jaakaamista.

    Näiden elukoiden jahtaamisen olen päättänyt sietää, mutta tästä tenavien haukkumisesta pitäisi päästä eroon. Kun vain keksisin miten?

    Äänestä

  • georges kirjoitti:

    Kyse ei oikein tuntuisi olevan siitä että se ei varsinaisesti pitäisi lasten lähelle tulemisesta, vaan jotenkin sellaista vähän ilkikurista "pelotellaas tota kun on noin herkkä"-tyylistä.

    Siis haukku on ensin usein ihan kiinnostunutkin vastaantulijasta (erityisesti jos lähestynyt rauhallisesti eikä mekastaen), mutta sitten yhtäkkiä kun toinen on melkein kosketusetäisyydellä tai jo silittänytkin hetken, haukahtaa kerran.

    Ja todella kovaääninen kun on niin tenava(t) luonnollisesti pelästyy, ja sitten koira vuorostaan pelästyy (tai miettii että "onnistuinpas taas")niiden reaktiota ja haukkuu entistä enemmän. Ja sitten joskus näyttäisi vähän menevän överiksi, jolloin pelkään että voisiko tämä rontti tosiaan jopa purra.

    Yleensä jos lapsi tämän "kokeen" läpäisee ilmeenkään värähtämättä niin koira tosiaan on melkeinpä ylin ystävä. Muutaman tosi hyvän lapsi-kaverin se on saanutkin, mutta kun joku heistä tulee yhdessä jonkun toisen kanssa silittämään, joka ei ole koiraa ennen tavannut, niin tämä "koe" on melkein aina edessä. Kiusallista!

    Ehdottamasi harjoituksen järjestäminen ei ole kovin helppoa kun asun varsin kaukana sukulaisista, joilla olisi sellaisia hyviä "harjoituskappaleita" eli lapsia joille voisi etukäteen jo selventää tilannetta. Vieraita lapsia ei oikein haluaisi käyttää koekappaleina. Ja vielä yksi pieni ongelma on että koira ei ole ollenkaan perso makupaloille.

    Ja vielä tuo mitä sanoin paimennuksesta, niin se on ainoa jäänne sen nuoruusiästä, jolloin herra harrasti kaiken mahdollisen paimentamista, autot, mopot, fillaristit, sauvakävelijät ym ym. Muut olen saanut kitkettyä kohtuullisen hyvin pois paitsi tätä penskalaumojen haukkumista ja oravien, jänisten sekä fasaanien haukkumista ja jaakaamista.

    Näiden elukoiden jahtaamisen olen päättänyt sietää, mutta tästä tenavien haukkumisesta pitäisi päästä eroon. Kun vain keksisin miten?

    lapset eivät tietenkään osaa näitä sääntöjä, mutta usein kuitenkin tuijottavat koiraa, jonka koira kokee epäkohteliaana. ne itse tervehtivät toisiaan tyylillä katse-pois-räpäytys-katse jolloin toinen vastaa, ja kaikki ok. n. 5 s on reaktioaika, jonka jälkeen toinen saattaa äännähtää (haukahtaa, murista) koska ei ymmärrä. oma vanhukseni tekee tarkalleen 5 sekunnin rajoissa päätöksen onko kaveri vai ärähtääkö.

    toinen sääntö on se että koiraa lähestytään sivulta, ja kosketaan ensin myös sivusuunnasta, ei koskaan ylhäältäpäin kumartumalla koiran päälle.

    sinulla omistajana on vastuu ja velvollisuus, mutta myös oikeus opastaa lapsia käyttäytymään kohteliaasti koiraasi kohtaan. kun itse kuljen kolmen koiran kanssa ja lapsilauma tulee vastaan täyttä häkää, niin sanon ihan nätisti että älkääpä tulko ennenkuin annan luvan, ja tuohon vanhaan koiraan ette sitten koske. muista myös että käytöksen vahvistamiseen riittää jokin ele tai sana jonka koirasi ymmärtää että se on muka hyväksyttävää käytöstä.

    tutkaile naksutinkoulutusta, sen avulla on helppo palkita koiraa oikeasta käytöksestä sillä nuo ahneet eläimet oppivat hyvin nopeasti käyttäytymään tietyllä tavalla namin toivossa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


georges kirjoitti:

Olisiko jollakin teistä jokin kikkakolmonen millä saisin koirulilta kitkettyä lasten paimentamisen pois? Koira on suomenpystykorva vajaa 3-vuotinen.

Koira itse on sellainen sopivan kokoinen, kovaääninen haukultaan mutta kuitenkin olemukseltaan sellainen lutuinen mitä tenavat mielellään haluaisivat paijata.

Vaan ei oikein arvaa päästää lähelle, ainakaan pitämättä pojan kuonosta tiukasti kiinni.

Sillä on sellainen jännä tapa että kun huomaa jonkun ihmisen (varsinkin lapsen) kiinnittävän itseensä huomiota, se ensin haukahtaa, ikään kuin kokeilisi ensin kestääkö tuo pelästymättä ja kun toinen reagoi pelästymällä, aloittaa hillittömän mekastuksen. Eli pelästyy toisen pelästynytttä ilmettä ja tekee päätelmän että tuo on paha tmv. Välillä haukku sitten yltyy ihan sellaiseksi että pelkään sen purevan jos tilaisuuden saisi.

Lähellä on koulu ja lenkeillä tavataan aina vastaantulevia koululaisia jotka kysyvät voiko sitä silittää. Kun koira on rauhallinen, niin joskus olen voinutkin antaa luvan. Kuitenkin näissäkin tilanteet saattaa muuttua joskus siten että vaikka olen sanonut mukuloille että tällä on kova ääni, älkää säikähtäkö, niin kuitenkin pelästyvät (luonnollista toki), ja show on valmis alkamaan.

Mutta jos tenava ei pelästy haukkua, vaan pystyy olemaan kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan, niin koira on todella ystävällinen ja saattaa vaikka hypähtää ja pusutella naaman märäksi.

Sitten välillä kohtaamme isompiakin tenavalaumoja, joissa jotkut juoksevat, huutavat, mekastavat tmv. niin näissä tilanteissa koira olisi aina mukana komentelemassa.

Myös ihan yksittäiset tenavat jotka tekevät jotain erikoisempaa, esim. juoksevat, hyppivät, kumartuvat tien poskeen kengännauhoja sitoakseen tai maasta jotain poimiakseen tmv ovat erittäin kiinnostavia kuriin ja nuhteeseen haukuttavia kohteita

Haluaisin saada tämän pienemmilleen isottelun ja paimentamisen kitkettyä jotenkin pois.

Koira on asunut ensimmäisen elinvuotensa lapsiperheessä, jossa ilmeisesti myös ollut jotain pientä skismaa tenavien kanssa. Paimennusvietti ollut sielläkin voimakas?

Toiveena olisi saada sellainen kaikille ihmisille kiltti ja leppoisa hauva joka olisi ystävällinen kaikille vauvasta vaariin. Toiveajatteluako?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu