Sillä hetkellä minä tunsin
kuin koko metsä olisi hengittänyt
minun kauttani
huumaavaa happea
Ja minussa heräsi
jotain
alkukantaista
Rotuvaisto
Ehkä niin
sehän elää
jokaisessa meissä
Painoin kämmeneni maahan
käpälän jättämään jälkeen
Siinä missä susi oli kulkenut
Se oli vielä lämmin
tai niin halusin ajatella
Minä
joka ajelen hienolla autollani
ja puhun uuteen kännykkään
olin nyt vain...
Mitä
mitä minä olen
teknologian saavuttamattomissa
Saalis
saalistaja
Sitä pitää ajatella...
kuin koko metsä olisi hengittänyt
minun kauttani
huumaavaa happea
Ja minussa heräsi
jotain
alkukantaista
Rotuvaisto
Ehkä niin
sehän elää
jokaisessa meissä
Painoin kämmeneni maahan
käpälän jättämään jälkeen
Siinä missä susi oli kulkenut
Se oli vielä lämmin
tai niin halusin ajatella
Minä
joka ajelen hienolla autollani
ja puhun uuteen kännykkään
olin nyt vain...
Mitä
mitä minä olen
teknologian saavuttamattomissa
Saalis
saalistaja
Sitä pitää ajatella...
Vastaukset 4
Vanhimmat
kun se häivähdys jostain historian hämärästä nousee pintaan, jokin alkukantainen vaisto...
joka ennen olisi laittanut taistelemaan tai pakenemaan, nyt sitä jää lähinnä ihmettelemään
Hyvä runo, tätä pitää ajatella...
Ihan totta, sitä jää miettimään...
Se on merkillinen tunne - yhtäkkiä on niin elossa kuin olla voi, eikä oikeastaan mitään syytä edes moiselle =)
Asun nykyään ihan metsän keskellä ja sienimetsäänkin loikkaan ihan kotirappusilta, niinpä siellä metsässä sitten tuleekin ravattua yhtenään. Peuroja käppäilee ihan tuossa melkein puutarhassa ja olen tavannut muutaman ison hirvenkin, kyllä täällä elämää piisaa - ja piisaisi ilman suttakin =)
nyt tän runon synnyn, kun satuit juur sillon
soittamaan. Täytyy sanoa, että on hienosti taas
pliku pistäny kirjaimet paikalleen ja säkeet kul-
kemaan.
Koskakohan mää oppisin kirjottamaan jotain muuta-
kin ko rakkauresta, en vissii koskaan.
Täsä oli kuitenkin metsän tuoksu ja samoajan
ajatukset koottu lukijan nautittavaksi.
PS Siittä huoneentaulusta. Ei sen tarvii aina
olla niin hempiä. Siinä runossas oli jokin sella-
nen kuluku, että minä lukisin sitä ainakin sei-
nältä usein.
Kaikinpuolin olikin onnistunut sienireissu - ja niinhän se taisi Sinullaki olla =)
Nyt sitten ollan vatat pinkeenäs - vai???
Onhan Sinulla mitä ihanempia aiheita ollut luontorunoiksikin ja vahvasti aina Sinulla se luonto niissä rakkausrunoissakin on mukana - tottakai Sinä osaat, äläs hetkeekä eppäile moista!
Kiitos Lin!
Ai joo, minäki oon hämees huomenis ;D