jaksamista teille hoidoissa. tuntuu ilkeeltä noin rankat hoidot. inhottaa jo nämä omatkin, vaikka on paljon ollu miedommat. en tiedä sitten kun on leikattu ja jos joudun syömää sitä xelodaa uudestaa kui miulle käy. nykysin oon aika hyvässä kunnossa. viimeeks kun kävin poistattamassa hampaan, ni selkä naksahti ja ei oo enää nii kipee. hih.. meni kai paikoilee joku siellä :) nyt vaa varottava etten tee väärää liikettä. nyt sulattelen niit juttuja mitä avannehoitaja kerto eilen......
mökin muija ja raspikurkku
aamun-virkku
491724
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
mulla ohitettu onneksi xelodassa,joten kai se loppukin menee jotenkin,kyllä se tosi huteroksi olon vie,kun koko rumpa kestää puolivuotta.Välillä niikuin nyt huiliviikolla on sentään ollu siedettävämpää ja voimia ollu kotiaskareet hoitaa.Kiva kun oletnyt hyvässä kunnossa mennessäsi leikkaukseen,sen jälkeen niinkun tiedät lähetään elämää jatkamaan miinusboonuksilla.Selän kivut kyllä osaa olla viheliäitä kun niikseen on,mulla taisi issias johtua syövästä kun sen koommin ei ole vaivannu.Minkäslaisia kauhutarinoita se avannehoitaja sulle kertoikaan?Kyllähän se on tosi iso muutos elämän normaaleihin rutiineihin,kun se pussijuttu tulee ei sitä tiedä tässä suolisyöpästen joukossa vaikka itsellekin se joskun olisi edessä.Voimia sinulle.
iha kauheita juttuja avannehoitaja kertonu. mut aika ällöjä ne miulle tulee ainaki aluks olemaa. en oo ikinä välittäny es haavoja kovin katella. saatika jotai suolepätkää. yäk. joutuu sit opettelee pikkuse uusia asioita ja vanhoja tottumuksia pakko muuttaa. esim. syöminen, oon tottunu vaa kerra päiväs syömää ja nyt pitäs sit useemmi ja pikkuse oppii. hih
Kovia on ajat mutta kovia on syöpäläisetkin. No, oikeastaan minä en ole kova mutta minä olen sitkeä. Periksi ei anneta, sääliä ei kerjätä.
kun katselin tuota aloitusviestin otsikkoa. Siinähän on valmis nimi kirjalle tai elokuvalle. tyyliin Heinäkenkä ja Vilttitossu. Kokonainen sarja: Mökin muija ja Raspikurkku, Mökin muija ja Raspikurkku suolia pätkimässä, Mökin muija ja Raspikurkku Sytojen valtakunnassa jne. Nyt vaan joku tekemään käsistä niin eiköhän siihen rahoitus saada EU:sta ja vaikka Koivusalo tekemään. Näin jo sieluni silmillä alunkin: Tomera huivipäinen naisihminen käyrävartinen piippu tanakasti hampaissa etenemässä määrätietoisesti metsäpolulla ja perässä löntystää omituisesti ääntelevä, karvainen olento yrittäen pysyä kannoilla. Keksikääpä jatkoa tarinalle :-)))))))))))
jo nämä kulukijat,sillä takana on pitkä taival.Lopultakkii Mökin muija pysähttyy ja viskovvaa repun selästtään.Repusta hiän kaivelloo evväät ja sillä aikkoo Raspikurkku sytyttää nuotijon vanahan kannon lähelle.Pienen matkan piässä virtovvaa kirkasvetinen puro,jossa Raspikurkku käypi täyttämässä nokisen ja kolohhiitunneen kahvipannun.Hetkessä kahvi on valamista ja kannolla vuottaa muhkkeet voileivät,joihen piälle Mökin muija on vuollu kullankeltasta voita ja savustettuu sianläskkii.Pikkunen puna jo noussoo matkalaisten poskille nuotion lämmöstä ja niin ruvettaan palasta ottammaan sillä eissä on vielä pitkälti matkkoo!
muija löytää repustaan kuksat molemmille ja ojentaa ne hiljasta miestä päen joka kaataa nokisesta pannusta kupit puolilleen jotka pannaan kannolle jäähtymään,leivät onkin jo toisella kannolla oottemassa syöjiä,mies tarttuu tanakkaan leipään kaksin käsin ja puhaltelee muurahaiset pois ja alkaa syömään niinku muijakin.Hiljasuuden rikkoo muijan muistaessa ,että sytöthän on syötävä nyt ja antaa miehelle omasta kourastaan kolome paksuu punasta pillerii miehelle ja itellesä samalla ottaa myös,molemmat vuoronperrää pyyhkii hihaan vettä silimistään kun savu niin polttaa ja kirvellee vaitonaisen parivaljakon kahvituokiota.
Posket punoittaa nuotion lämmöstä ja siitä mielihyvästä, jotta on molemmat ovat löytäneet kaverin jonka kanssa kulkea metsätietä ja jakaa yhteiset eväät. Ei haittaa pätkityt suolet eikä suoneen tiputetu myrkyt, elämässä on paljon mukavaakin ja mieltä lämmittävää. Edessä on vielä pitkä taival ja alkaa tulla illanhämärä...
Hiljaa molemmat ryystävät kahvia lautaselta känsäisin kourin sokeripala suupielessä roikkuen, liekkö Raspis lorauttanut Korpikuusen kyyneltä kahvin joukkoon, sitä ei tiedä. Kuuluu vain nuotion hiljainen ritinä kun liekit nuolevat ahnaasti puun pintaa. Käki kukkuu jossain kaukana. Yhtäkkiä jostain kuuluu vaimea murina, lintulehahtaa puusta lentoon...
toisijjaan murinan kuultuvvaan.Sitten Raspikurkku naurahttaa ja sannoo;"nuo miun pätkityt suolet soittelloo uussii sävellii!"Ja Mökin muija purskahttaa naurruun niin,jotta meinovvaa kummoon lenttee kannon nokasta.Kohta kahvit on juotu ja voileivät syöty ja lähettään jatkammaan matkkoo.Kuusikko käypi yhä tihheemmäks,eikä kumpikkaa tiijjä,mitä mutkasen polun varrella oottaa...
varrella, tiheän männikön kätkemänä on kirkasvetinen metsälampi.Lumpeiden kukat ovat juuri auenneet, Raspis viheltelee hiljaa (joku sinfonia tietenkin) heinänkorsi suussa. Mökin Muijan ruskeat silmät pyöristyy ihmetyksestä kuin hän huomaa, että he ovat eksyksissä, paikka on ihan vieras ja outo. Harmi ettei kummankaan kännykässä ole paikanninta ja ilta alkaa painua yöksi. Jostain kaukaa kuuluu suden ulvontaa.
kertomukselle jatkoa - olkaa hyvät:-)))))))))
leikki kaukana tuumaa muija ja katsoo miestä hieman syyttävästi,sinä kun olet armeijan käyny niin osannet ohjata meijät tutulle polulle,siihen mies murahtaa ja katselee huolestuneena ympärilleen,eikä saa sanaa suustaan.Muija muistaa vanhan sadun Hannusta ja Kertusta ja alkaa selittää jotta kuulehan sinä mies nyt ja ala ehtiä koivuu ja tähtee,siellä kun on kotomökki sillon ihan lähellä.Mies pyyhkäsee nenänalustaa hihaansa ja alakaa pälyillä ympärilleen.Pimee alakaa laskeutua maan ylle ja parivaljakko hiljenee entisestään kun kuuleevat kaukaisen yksinäisen suden ulvontaa,muija hädissään tarttuu miehen rukkaseen kiini....Jatkakaa
ja kuka muu tahansa jatkakaa satua jotta saadaan uutta juonenjuurta.
Lammen pinta värähtää ja kuuluu loiskahdus. Valtavan suuri rupisammakko hyppää kivelle töllistelemään kahta avutonta eksynyttä. Sitten Raspis kun on vanhan kulttturiperheen sivistynyt vesa, hoksaa että aletaas laulaa loilottaa, jospa joku kuulee. Ja niin kaverukset alkavat vaeltaa summassa kohti kuuta, jota susi viereisellä kukkulalla ulvoo. Täysikuu valaisee metsän kelmeällä valollaan, ja tekee siitä aavemaisen. Niin kaverukset hiipivää pelkoa kätkeäkseen vaeltavat laulaen kohti tuntematonta. Raspikselllakin hieman pussihousut tutisee, mutta rohkeana miehenä ei anna Mökin Muijan sitä huomata. Urbaani kaupunkilaismies ei turhista tutise ..... Mökin muija kannattelee läninkinsä helmoja, jottei upouusi intian puuuvillainen helma repeentyisi oksissa. Yhtäkkiä pimeyden seasta alkaa loistaa valoa, onko se nuotio vai piparkakkutalon ikkunastako valo loistaa?................
"Annas ny mun kintaat olla", murahtaa Raspikurkku, "kyllä tästä selvitään. Minä olen nimittäin kokenut eksyjä. Kuunnellaan ensin josko edes käki kukkuisi" Mutta eipä kuku kägönen ei. Mutta sitten Raspiksella välähtää. Näinhän tämä tilanne hoidetaan ja hän hihkaisee: "Oleppahan ihan coolina vaan Mökkis, kyllä me miehet osaamme tällaiset hommat"
lakkasi kuin leikaten kun parivaljakko havahtui pienen mökin akkunan valoon he katsoivat toisiinsa kuin kysyen uskaltaako koputtaa oveen,yhteistuumin he koputtaa ja samalla ovi aukeaa ulos livahtaa pikimusta kissa ja perässä sapuu vanha väkäleukainen noita-akka joka alkaa kyselee millä asialla kulkijat liikkuu.
tärisee kauhusta ja piiloutuu raspiksen selän taa
Mutta raspis ei ole moksiskaan,hän on järki mies ja tietää,ettei noita-akkoja ole olemassakaan
sen enempää kuin joulupukkia tai jumalaa...
muija jää odottaa kuinka mies meinaa homman hoitaa ja kun käkikään ei kuku,niin tulee mieleen vanha sanonta siitä,ei käki kuku kuoleville vaan vuosia kukkuu eläville,muija jää sekavin tuntein aprikoimaan kuinkahan tässä lopulla käyneekää.
ja Raspikurkku on tehny havuista laavun ja sen etteen ison nuotijon.Mökin muija isttuu laavulla ja vuolloo tuas issoo läskikimpaletta leivän piälle.Raspikurkku on löytänä rannalta hylätyn katiskan,jonka hiän viskovvaa vetteen.Susille on savun haju ollu jottaa pelottavvoo ja se on luikkina livohkkaan.Keitellään siinä vielä iltakahvit ja maistellaan Mökin muijan isosta pullaletistä viipalleet.Hiljalleen aurinko painnuu mailleen,lammella hiippii usvakeijut ja kuulluu kuikan yksinäinen huuto."Ruvettaas yöpuulle,sannoo Mökin muija."Ka,mikä jottei,tuumovvaa Raspikurkku,"ja viskovvaa vielä nuotijjoon muutaman suuremman puun,jotta pysys itikat loitolla.Kohta on hiljasta,nuotijossa pihkaset puut räiskkää ja laavun sisältä kuulluu väsynneihen matkalaisten syvä kuorssaus.
väsyneen syvää unta,he eivät kuule airojen loiskintaa ,joka rikkoo tyynen lammen veden pintaa.
Usvan takaa lähestyy paatti,lipuu hiljalleen kohti rantaa..
soutaja,jonka vene niin ouvosti rasvattuna kuvasttaa lammen lumppeen kukat kylykkiisä.Hiljjoo soutaja huopovvaa venneesä kaislikon suojjoommaan poukammaan.Kyllä hiän näkköö nuotion loisteessa nukkuvat matkalaiset,mut ei turhhoo metellii pie.On sitä aikkoo uamulla kysellä,ketä hyö on ja minnekkä matka.Näin aattelloo tuo venemies,heittäättyy venneesä pohjalle nukkummaan ja vetässöö vanahan lippahatun silimilleen.Nyt on uni tarppeen kaikille!
aamu sarastaa lammen rantaman täyttää lintujen viserrys..
Kovasti kuorsaa soutaja veneessään.
Raspis heräilee,kääntää kylkeään ,tönäisee mökin muijaa kylkeen,elä nyt hyvä muija noin kovasti kuorsaa..
... miettii yöllistä, "mitäs me miehet", ja vilkaisee naama noessa suu auki kuorsaavaa Mökin muijaa. Raspis vönkii ulos laavusta, kahvihammasta jo kolottaa, nuotio on yöllä sammunut.Mökin muijan leeta on jäänyt yöksi kannolle ja saanut herkuttelijoita muurahaisista. Mitä ihmettä, paatti rannassa ja paatin reunan yli roikkuu 55 numeron jatsarit. Likaisenkeltainen Hankkijan lippis peittää nukkujan kasvot. Suuren suuri mustavalkoinen Karjalankarhukoiran ja labradorinnoutajan sekoitus, jolla on valkeat "sukat" jaloissa vahtii nukkujan rauhaisaa unta. Mitä ihmettä, tuumii Raspis, onko velipoika tullut hakemaan heidät kotiin.
Raspis antaa veljen vielä nukkua väsyään pois ja virittelee valkeaa nuotioon partiossa pikkupoikana oppimallaan tavalla. Laavusta kuuluu valtava yskänpuuska, käy ilmi, että Mökin muija on suu ammollaan nukkuessaan saanut leipäläpeensä vieraakseen ison mustan tunkiokärpäsen, sitä kakistelee pois ja samalla puhditaen piipun tervaamia keuhkojaan... Tähän havahtuu myös yöllinen paattivieras, nousee istumaan paatissa ja virkkaa.......
peälle työkkii lähtenä!Venneellä oisitta tänne rannalle soutana muutamassa minnuutissa-mittee varte sitä piti kinttupolokuja pitkin lähttee horttoilemmaan?Eikös meillä oo sama matka kuitennii?Mökin muijja suapi kahvin hajun nennääsä ja kurkisttaa laavulta lammille päin,"hyvänen aika kuitennii-ootkos sitä siekkii tälle samalle matkalle lähtenä?"Koira haukahttaa ja venemies ottaa hatunreuhkan piästtään ja nyt vasta muija näkköö,kuka tää kulukija venneessä on!
Seppo Kääriäinen" ihmettellöö mökin muija.Siihen Raspikurkku jo kerkivvää kuksan Sepon kätteen työnnälttee ja kahvi näyttää venemiehellekkii maistuvan.Mökin muija puukon kärellä pullaeltistä kuaputtelloo kusiaiset poikkeen ja leikkovvaa rusinaisesta pullasttaan paksun viipalleen Sepolle.Raspis alakkaa kysellä,"misttee se kulukija on tuon Elisaman venneen ottana?"vastarannalta sannoo Seppo sen löytänneen.Mökin muija vähä närkästtyy mokomasta uutisesta ja sannoo;"nyt mää välleen puattiin ja souvva se sinne,mistä out ottannaa!"Niin jiäpi Sepolta kahvi kesken juonnin-on niin tulta täynnä muijjan tummat silimät,jotta ei uskalla vasttaan panna.Niin noussoo mies venneesseen ja souttaa poikkeen.Raspikurkku ja mökin muija kokkoilleet tavarat reppuloihisa ja Raspikurkku sannoo;"eikköön jatketa matkkoo" johon mökin muija vain huokassoo,sillä muutakkaa vaihtoehttoo ei oo.Ja niin matka jatkkuu-linnut laullaa ja jossaa etenpänä kukkuu käki!
matkkaan-nyt Raspikurkku kulukkoo eillä ja mökin muijja ihan kannoilla.Yhtä-äkkii mies pysähttyy niin,jotta muija törmevvää hänneen;"no,mittee sie turjake siihen seisatut,meinasin kummoon kuattoo kummattii?""No,se katiska jäi kahtomata-kiännyttään takasi,tuumovvaa Raspikurkku!"Ja niin hyö männööt takasi lammin ranttaan ja voi ihme,katiskassa on kaloja monen päivän tarppeeks.Yhessä hyö puhisttaa pikkuset ahvenet ja tuohisseen roppeesseen ne suolovvaat."Eikös meijjän ois hyvä tässä paikassa levähttee vähä pitemppään,kun niin on etova olo nuista punasista pillerilöistä?"-mökin muija kyssyy.Raspikurkku miettii hetken niin tiukkaan,jotta ohta männöö kurttuun ja silimät sirrilleen ja sannoo sittä;"huilattaan vain ja mie tien nuotiolla nuista kaloista ja savuläskistä patakukkoo-onhan sillä aikkoo hiilloksella kypsäks hauttuu!"
Niin matkalaiset rauhottuu ommaan olloosa ja tuas,kun punaset pillerit on nielastu,niin mökin muija ehottaa,jotta laulettaanko vaikka se laulu,jotta;hei tonttu-ukot hyppikkee,,,?En mie semmossii lauluja ossoo,mut kuunteleppas tätä Mozartin 40 sinfonijjoo;ja niin kaikkuu lammin vuaramaisemissa kohta Raspikurkun epävirreinen laulu;tämä hetki voi olla se ainut,,,
muijakin tolokkuntunu päivän häkellyttävistä tapahtumista ja tokasee miehelle jotta olinkos liikaa nopia sanossani sille venemiehelle ku silleen häädin hänet pois,kun jäi tarkkaamata kuka se sitteki oli kun rillit jäi repun sivutaskuun,vene on tuttu ja mieskin kenkinee voisi olla vaekkapa vanha tuttavuus tuolta lasaretin ootusaulasta,siihen mies tokasee jotta mitäpä hainuilet kenenkään perään riittäköön kun minä on paikalla ja huolehin sinusta sen minkä tarvii ja jatkaa hyräilyä,tämä hetki voi olla se ainut.Muija harmistuu mielessään ja pohtii mitä mies tarkoittaa laulullaan ja jatkaa sanoja omalla primitiivisellä tavallaan,jollon suon silmään sä vaivut.
kun järki vähän sanoo jotain. nyt pitää mennä suoraan sinne mistä saa psykiatriselle lähetteen. joku on kalvanut aivot kun noin ihmeellisiä alkaa houria ja se vielä vain pahenee. eiköhän rauhotuta ja palata aiheeseen syöpä ja sen tuoma henkinen shokki ja sytot sivuvakutuksineen.. uusi palstjohtaja kägönen voisi osoittaa olevansa suoraselkäinen eikä alkaa mielistellä henkisesti nyrjähtäneitä. kägönen sinä olet nyt ykkönen ja määräät marssijärjestyksen. voisit palauttaa asiallisuuden jos aiot pysyä johtajana.
syöpäpotilailla Mombasan reissu viritelmissä :-).
Aina tämä tappelut ja riitelyt voittaa kuitenkin.
painajaisunesta Raspikurkku havahttuu nuama hiestä kiilttäin ja pällyillöö vauhkona ympärilleen."Mittee siinä hyppäilet-tuu kahville" sannoo muija ja ojenttaa kahvipannuu kohti Raspikurkkuu.Ja niin kaikki on hetkessä entisellään-on vain hijanen mehtälampi ja luonnon iänet.Kahvi maisttuu hyvältä ja kohta mies on unohtana unesa."Jokkoon huomenna jatkettas matkkoo"kysässöö hiän ja muija ei virka mittää,nyökkevvää vain piättään ja solomivvaa huivin kaullaasa,ku niin on lämmin."kuule mökin muija-tullooko siulle niistä punasista pillerilöistä hikiaaltoja ja painajaisunnii" kyssyy Raspikurkku."No,suat uskkoo-nyttii hiki valluu virtannaan ja uamulla näin semmosta unta,jotta Seppo Kääriäisen kansa huastelin.""Untakos se oljkkii",hymähttää mies,mutta on kuitennii niin ouvvon miettelijjään olonen,,,
ajatuksijaa muija alkaa,eikai mies sentään niin mustankipee liene ja ehottaa jotta eiköhän aleta sitä ahvenkukkoo syömään ennenku jäähtyy ja mies nyökkää innokkaasti ja vuolasee puukolla reilut palaset molemmille ja voita tanakasti pintaan,voi miten hyvältä se maistuukaa tuumaavat molemmat ja kohta tulella roikkuu nokipannu kahvineen.Muija leikkaa puukonnysällä rusinapullaa paksut palaset ja mies kaataa kuksat täyteen höyryävää kahvii,molemmat katsoo toisijaan niikuin salaliittolaiset kuunaan ja nauttii tuosta tilanteesta hiljaisuuden vallitessa.Raspi ja käki jatkoa ja muutkin.
mies pohtii se olikin ja epäilee kumminkin asian laitaa ja lähtee rantaan katsomaan olisiko veneestä jääny merkkejä rantaan,ei näy mitään silti tohtii muijalta kysyä onko ketään käyny paikalla,muija naurahtaa ja sanoo unta miehen nähneen,ei täällä salolammella voi olla ketään muita kuin me sinä ja minä.Mies puistelee päätään harmistuneena ja nolostuneenakin siihen muija kertomaan jotta kyllä niitä harhoja kuule tulee sullekkin kunhan muutaman viikon syöt niitä punasia pillereitä mutta ei syytä huoleen ne kuuluu asiaan,itsekkin luulin näkevinäni syyskuussa lumiukon naapurin pihassa,joka sittemmin selevisi narulla kuivumassa olevaksi mummelin yömekoksi.
matkalaiset-nuotion hiillos hehkkuu heikosti ja tuohisessa kypsynneestä patakukosta noussoo makuhermoja kutkuttava tuoksu."Mitähän jos kerättäs reilumpi miärä polttopuuta yöks ja uamuks enneku syömmään ruvettaan"ehottaa Raspikurkku."Joo,kerättään vain,mää sie tuonne päin,niin mie mään tänne"hoilottaa mökin muija ja männöö jo kintut vilikkuin ja huivinkolokat lepattain kohti tihheintä kuusikkoo.Kotvan piästä Raspikurkun korvviin kanttaattuu hyytävä kirkasu ja kun hättääntyny mies löyttää muijan,niin mitä hänen silimäsä näkköökkää,,,
Kun tämän säikeen aiheena ei ollut syöpä ja sen tuoma henkinen shokki (niistä meillä on ihan omakohtaisia kokemuksia, kiitos vaan). Aloitus oli osoitettu minulle ja Mökkikselle ja mehän sitten johdattelimme säiettä haluamaamme suuntaan. Tämä palsta on tarkoitettu syöpäläisten iloille ja suruille ja kaikenlaisille höpinöille. Ne jotka haluvat keskustella vakavasti syövästä voivat käydä keskustelua syöpä-palstalla elleivät hyväksy tällaisia kevennykseksi tarkoitettuja säikeitä. Kun on meitä syöpäläisiä jotka haluamme välillä unohtaa sairautemme ja pitää keskenämme hauskaa. Asiallinen syöpäkeskustelu on tottakai paikallaan mutta samoin ovat paikallaan tällaiset irtiotot. Kun kaikki eivät viihdy virren hyrinässä vaan tykkäävät seikkailla virtuaalimaailmassa jossa ei ole syöpää vaan metsiä, vesiä, veneitä ja mikseipä korpikuusen kyyneleitäkin ja jossa me kaikki voimme olla tasavertaisina ja hyvillä mielin. Onko tämä liikaa toivottu ?
Olen ihmetellyt millaisia kirjailijoita te oikein olette. Onko syöpä tuonut kyvyt esiin. Ihan totta minä olen lukenut tuota teidän jatkokertomusta oikein miellläni. Se on tosiaan hauska ja tuollainen on hieno idea. Lisää tällaista. Onko Elisama kadonnut aivan kokonaan kirjoittamasta kun hän ei ole millään palstalla nykyään. Sain häneltä sähköpostia josta kerroin tuossa ylempänä aloituksessani. Luin sitä naurusta vedet silmissä. Aika huuliveikko. Kuin keksiikin tavalliseen asiaan. En uskaltanut kysyä näistä jutuista mitään.
mökin muijjan pyllöttämästä piälaillaan katajapehkossa ja siinä huuttoo loilottamassa;"duoda,duoda-mittee varte sie tuolleen huuvvat,vai saitko henkisen sokin" hiän kyssyy muijalta.Nyt muija ei naura yhttää- kömppii vain katajikosta ylös ja sammaltukko on puuttuna hänen hivukssiisa,niiku nutturan ois siihen lykännä.Mittää sanomata muija kokovvaa ympärriisä levinneet puut sylliisä ja astelloo mahollisimman arvokkaasti miehen ohi.Nauruussa pijätellen Raspikurkku irrottaa katajasta muijan huivin ja lähttöö perässä tallustammaan laavulle päin.
..... sussahan on ainesta.Uskon että puhut useamman palstalaisen suulla :-).
vieras pitkä ja tumma mies. katsoi syvälle muijan silmiin . silloin raspin silmät muljahti ja hän tarttui nuotiosta ottamaansa kekäleeseen .mitähän se meinasi se vieras mies. tuo tumma hevoskauppias
voi kun osaisin linkittää niin tähän laittaisin sen kaunis veera laulu jos joku osaa niin laittakaa
siitä, et mökin muijan arvokkauuta HIVENEN syö se, et hameenhelma on takertunut seitsemänkymmendenieristen vaaleanruskeiden sukkahousujen liitinkiin paljastaen haarakiilan koko komeudessaan, mutta Raspis pitää pokkansa ja antaa Mökin muijan pitää arvokkuutensa.
Mitähän laittaisimme lounaaksi miettii virtuaalikokki Raspi. Hän haluaisi lepytellä Mökin muijaa loihtimalla gurmee aterian. Fiksuna herrasmiehenä hän loihee lausumaan: menes sinä levähtämään niin minä laitan meille jotain syömistä sillä välin. Mökin muija kiittää kohteliaan virallisesti ja painelee laavuun.
aikkoo nyt mykisttyy,sillä hänen pittää tehä jottaa mökin muijan itetunnolle sattunneelle kolohulle.Ja niinpä mies tuarusttaa verkalleen nuotijon luo,jossa muija isttuu niin surkkeen näkösenä,niiku ois muasa myönä ja Raspikurkku loihe lausummaan;,,,,
ekstiä kato ilmoja pidelly :)).
Täähän on helppoo kun heinänteko tää linkitys.
http://www.youtube.com/watch?v=KfI90i5SlH4
ainakaa ossaa....
kysässöö hevoskauppias?"No miltäs näyttää,murahttaa Raspikurru?"Meillä ei elämässä ennee minnekkää kiire,jote vois poisttuu sinne,mistä out tullukki!"Tumma mies vilikassoo vielä muijjan silimmiin ja lähttöö pois-ei hänestä oo tämän naisen naurattajaks,sillä muijjan silimissä näkkyy syvällä uupumus taistelluun ja nyt hiän halluu vain nukkuu!Mahat on pullollaan patakukkoo-rasvasta ja maukasta-lämpimänä se vei kielen männessään tuorreen ruisleivän ja raikkaan vein kans.Mahat täynnä hyö kömppii laavvuun nukkummaan-huomisella on huomisen huolet.Ennen nukahtamisttaan hyö kuulloot vielä käin kukunnan ja mustarastassii tunttuu huilumaisella iänellään laulelevan;tämä hetki voi olla se ainut,,,
Kirjoitetaan tai tuodaan copy-pastella osoite viestin tekstiin ja siinä se. Esim.
http://s468.photobucket.com/albums/rr49/t45jjn/?action=view¤t=Aut_0253.jpg
Kun järjestelmä tunnistaa tekstin linkiksi sen väri muuttuu ja se alleviivautuu.
huuruista johdu,vaan kun alkaa kirjoittaa se syntyy kuin itsestään ja sitä mukaa uutta tulee mieleen kun edellistä kirjoittaa,kai se on sitä vilkasta mielikuvitusta ja eläytymiskykyä.Kouluaikoina yksi mieliaineeni oli aineiden kirjoitus ja siitä seurasi se että opettja luki ne ääneen luokanedessä ja minua hävetti moinen keskipisteenä oleminen,arka ja ujohko kun olin.
koskaan palaa,vai palaisikko sittenkin,silloin osattiin nauraakkin vaikka syöpä oli tuoretta arkea meille monelle.
Ei sitä koskaan tiedä vaikka mennyt aika palaisikin ja leikkaukset ja myrkyt ja säteet ja pelot ja tuskat. Syöpä on kuitenkin aika hyvä leviämään ja uusiutumaan. Kyllä sitten taas naurattais.
syöpä on hyvä leviämään ja uusimaan..ja sen takia täytyy pysäyttää elämä ja jäädä odottamaan uusimista ja leviämistä,niinkö se on?
Ei elämää just saa pysäyttää ja odottaa entistä vaan täytyy katsoa eteenpäin ja nauttia siitä, että on parantunut ja saa elää tervettä elämää. Ymmärsit just väärin päin mun edellisen viestin.