Eli ongelmamme on seuraavanlainen;
Isännöitsijä ja talon ihanainen hallitus on päättänyt esittää, että huoneistomme kylpyhuonetta ei remontoida, koska se on edellisten omistajien (heidän omalla kustannuksellaan) toimesta remontoitu muutama vuosi sitten. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että meiltäkin peritään tuota ylimääräistä rahoitusvastiletta, vaikka emme hyödy ko. remontista... Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta? Soitettu on juristille, joka oli sitä mieltä, ettei osakkaiden yhdenvertaisuus toteudu näin meneteltäessä...
Isännöitsijä ja talon ihanainen hallitus on päättänyt esittää, että huoneistomme kylpyhuonetta ei remontoida, koska se on edellisten omistajien (heidän omalla kustannuksellaan) toimesta remontoitu muutama vuosi sitten. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että meiltäkin peritään tuota ylimääräistä rahoitusvastiletta, vaikka emme hyödy ko. remontista... Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta? Soitettu on juristille, joka oli sitä mieltä, ettei osakkaiden yhdenvertaisuus toteudu näin meneteltäessä...
Vastaukset 13
Vanhimmat
ja häipyä toiseen taloon.
Rahoitusvastikke peritään yhtiökokouksen päätöksellä kaikilta osakkailta, teiltäkin.
Mutta tulette todennäköisesti saamaan hyvityksen rahassa kun teillä ei tarvitse tehdä korjauksia.
hallituksen puheenjohtaja "säästää" yhden osakkaan kohdalla. Näistä pitäisi ottaa yhteyttä lääninhallitukseen, joka on isännöitsujän lähin esimies ja jossain määrin valvoo taloyhtiöissä muutakin. En tarkoin tiedä mitä kaikkea.
Rikokset kuuluvat poliisille, mutta ovatko asunto-osakeyhtiölain rikkomiset rikoslain alaisia asioita?
...lääninhallitukseen, joka on isännöitsujän lähin esimies ja jossain määrin valvoo taloyhtiöissä muutakin....
Lääninhallitus ei valvo sen enempää isännöintiä kuin taloyhtiötäkään. Isännöitsijän "lähin esimies" on taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä tekee vain ja ainoastaan sen, mitä taloyhtiön hallituksen kanssa on sovittu. Ja taloyhtiön hallituksen "esimies" on yhtiökokouksen kautta talon osakkaat.
Taloyhtiössä pitää noudattaa as oy lakia, ja tietysti muitakin lakeja.
Aloittajan tapauksessa pitäisi tietää, mitä yhtiökokouksessa on päätetty niistä kylppäriremonteista. Ihan noin vain ei yhtiön hallitus voi päättää ettei jonkun osakkaan kylppäriä remontoida. Jos yhtiökokouksessa on päätetty, että kaikki kylppärit remontoidaan, niin silloin ne myös remontoidaan. Sopimusasiana voisi, huom. voisi, tulla kyseeseen, että juuri remontoitu kylppäri jätetään rauhaan. Mutta silloinkin pitää olla yhtiökokouksen päätös siitä, että tämä kyseinen osakas ei myöskään osallistu yleisen kylppäriremontin kustannuksiin.
Tälläinen poikkeus on kyllä mielestäni melkoisen epäilyttävä, eli jos kerran muut kylppärit remontoidaan, niin silloin remontoidaan kaikki ja myös kaikki osallistuvat kustannuksiin yhtiöjärjestyksen, ja yhtiökokouksen päätöksen, mukaisella osuudellaan.
Vaikuttaa, että yhtiönne hallitus ei oikein ole tehtäviensä tasalla.
"Mutta silloinkin pitää olla yhtiökokouksen päätös siitä, että tämä kyseinen osakas ei myöskään osallistu yleisen kylppäriremontin kustannuksiin."
Tuollaisen päätöksen tekeminen yhtiökokouksessa on melkein mahdottumuus, vaatisi kaikkien osakkaiden suostumuksen myös poissaolijoiden.
Normaalisti rahoitusvastike peritään kaikilta ja urakan summasta arvioidaan yhden kylppärin kustannus jota vastaava euromäärä annetaan korvauksena tehdystä työstä osakkaalle. sama euromäärä on myös pois urakoitsijan laskusta.
"Mutta silloinkin pitää olla yhtiökokouksen päätös siitä, että tämä kyseinen osakas ei myöskään osallistu yleisen kylppäriremontin kustannuksiin."
Olet aivan oikeassa. Kirjoitinkin tuon lähinnä kuriositeettina. Eli tuollainen päätös on kyllä teoriassa mahdollinen, mutta käytännössä ei varmaan onnistu, koska yhdenkin osakkaan vastustus kaataa sen.
Teidän kuuluu saadaa hyvitys, että remppa tehty. Jos tämä ei käy taloyhtiölle, sanokaa, että rempataan sitten tämäkin kylppäri nykypäivän standardien mukaan, ja teille tulee sama remppa kuin muillekin.
Niin, tämä jälkimmäinen ehdotuksistasi on varmaan se, jota yhtiön edustajat esittävät. Sehän on kaikkein yksinkertaisin kokonaisremontin ja vastikkeiden kannalta. Ainoa haittapuoli on mahdollinen ylimääräinen purkukustannus niiden rakenteiden osalta, jotka edellinen osakas on teettänyt.
Mutta osakas tuskin haluaa äskettäin remontoidun kylpyhuoneensa muuttuvan taas työmaaksi kuten muitten remontoimattomat kylppärit. Osakkaan ongelma onkin se, että hän tuskin hyötyy mitenkään ostamastaan tasokkaammasta kylpyhuoneesta. Hän maksanee joka tapauksessa oman osuutensa yhtiön remonttikuluista, mutta ei saa sinänsä mitään tilalle. Tough Luck.
Tälläiset remontit jotka kuuluvat taloyhtiön kannalta tehtäviksi samaan aikaan kaikille olisi parempi kunnolla ajoittaa PTS-suunnitelmissa, näin yksittäinenkin osakkaanomistaja tietäisi, että sinä ja sinä vuonna se on tulossa kaikille eikä lähtisi niitä tekemään etukäteen.
Onneksi uusi As Oy laki velvoittaa tekemään PTS-suunnitelman jossa tälläiset rempat pitää näkyä jos ne ylipäätään on tulossa muutaman vuoden sisällä. Osakkaitten pitää myös vaatia niiden ottamista käsittelyyn.
Yksi suurin syö juuri PTS-pakollisuuteen on tämä aloittajan tuoma kph-remonttiasia. Asukkaat haluavat nykyaikaistaa kylpyhuoneensa ja passiivinen taloyhtiö ei saa päätöstä aikaan vaan vetkuttaa asiaa aina eteenpäin.
tuo remppa on aktivoitava kulu kirjanpidossa ja katetaan rahoitusvastikkeella johon osallistuvat rempattavat huoneistot.
Jos jo rempattuun, yhtiön hyväksymään kylppäriin aletaan purkua ja uudelleen eristystä ja rakentamista tekemään niin se on idioottimaista.
Mikäli on tehty "salaremppa" niin se on rempattava yhtiön kustannuksella uudelleen(ettei tule puheita 5v jälkeen). Ja silloin omistaja maksaa osuutensa.
...Asukkaat haluavat nykyaikaistaa kylpyhuoneensa ja passiivinen taloyhtiö ei saa päätöstä aikaan vaan vetkuttaa asiaa aina eteenpäin.....
Tuossa lauseessa on pieni ristiriita. Jos asukkaat haluavat sen rempan, niin silloinhan yhtiökokouksessa se remppa päätetään. Ei hallitus päätä mistään suuremmista rempoista, vaan ne päätetään aina yhtiökokouksessa, eli ne mainitsemasi asukkaat (osakkaat) päättävät ja hallitus vain toteuttaa yhtiökokouksen päätökset.
Sinänsä tuo PTS on ihan hyvä, mutta siinä ei kylläkään lyödä lukkoon esim. kylppäriremontteja vaikkapa 5 vuoden päästä. Sananmuoto voi olla vaikkapa: Tutkitaan remontin tarpeellisuus 3-vuoden päästä ja mikäli aihetta ilmenee, niin toimenpiteisiin ryhdytään.
Ja uusi as oy laki on vasta lausuntokierroksella, joten sen sisältö ja voimaantulo on vielä arvailujen varassa. Joten PTS:n pakollisuus ei ole vielä kiveen hakattu. Tosin jo nyt järkevä yhtiö tekee tuon suunnitelman, vaikka pakkoa ei olekaan. Näin ainakin meidän yhtiössä, jossa tuo tehtiin viime keväänä.
PTS on muistaakseni pakollinen jo ensi kevään yhtiökouksissa, eli parasta on liittää toimintakertomukseen PTS kohta.
Olet oikeassa ristiriidasta, nykyaikana tosiasia.
Ainahan asiat eivät mene yhtiökokouksessakaan kaikkien osakkaiden mielen mukaisesti. Vanhat jäärät ......
PTS ei ole ainakaan vielä pakollinen, mutta hyvin asiansa hoitava yhtiö tuon kyllä teettää tai on jo teettänyt. Ja se kyllä kannattaa teettää asiantuntijoilla, eikä yrittää räpertää sitä itse. Näitäkin tapauksia on nähty, jolloin sillä paperilla ei ole p******kaan merkitystä.
Ainoa, mikä tulee vuoden vaihteessa pakolliseksi, on energiatodistus.