Avomiehelläni on kaksi lasta. Lapset ovat ihan OK (samoin lasten äiti), puhumattakaan lasten isukista :)
Meillä on mieheni kanssa hyvä parisuhde ja olemme onnellisia yhdessä.
En vaan jaksaisi lasten "jokatoinenviikonloppu"-vierailuja. Joskus tuntuu, etten todellakaan välitä näistä lapsista ja he ärsyttävät minua. Osaan kyllä käyttäytyä asiallisesti ja lapset tykkäävät minusta. Järjellä ajatellen, on hieno asia, että mieheni huolehtii lapsistaan (sillä en halua luuserimiestä), mutta tunteella ajatellen, olisi ihanaa, jos lapset eivät enää kävisi, ainakaan usein.
Joskus tuntuu, että räjähdän. Mistä tukea?
Meillä on mieheni kanssa hyvä parisuhde ja olemme onnellisia yhdessä.
En vaan jaksaisi lasten "jokatoinenviikonloppu"-vierailuja. Joskus tuntuu, etten todellakaan välitä näistä lapsista ja he ärsyttävät minua. Osaan kyllä käyttäytyä asiallisesti ja lapset tykkäävät minusta. Järjellä ajatellen, on hieno asia, että mieheni huolehtii lapsistaan (sillä en halua luuserimiestä), mutta tunteella ajatellen, olisi ihanaa, jos lapset eivät enää kävisi, ainakaan usein.
Joskus tuntuu, että räjähdän. Mistä tukea?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Luulis että hän lasten isänä ymmärtää mitä elämä lasten kanssa on,vai sellaistako tukea tarkoitit että saisit lapset pois omasta ja miehesi elämästä????
itselleni. Omiin tunteisiini. En odota, että alkaisin rakastamaan mieheni lapsia tai toivomaan ja odottamaan heidän vierailuitaan, vaan toivoisin, että jonain päivänä lapset eivät ärsyttäisi minua.
En osallistu juurikaan lasten hoitoon tms. mikä väsyttäisi/rasittaisi minua, mutta kotini ovet heille kuitenkin "joudun" avaamaan joka toinen vkl, varmaan vielä monen vuoden ajan.
HEI HALOOOOOOOOOOOOOOOOO!! Kuka sua on käskenyt jaksaa?? Oma vika kun otit miehen jolla on lapsia. Mies jaksaa kyllä. Muista ettei ikinä tee omia kakaroita,kun ei jaksa jokatoinen viikonloppu! Omat lapset katos on yötä päivää reilut 20 vuotta SUN HARMINA! NÄyttä siltä että KAIKKI uusioressukat on samanalaisia. Mitenkähän sun äitis jaksoi sua kun olit penska??? Huh huh...
Minulla on lapsi itselläkin , kylläkin jo aikuiseksi kasvanut. Jaksoin kyllä hänet hoitaa hyvin. Mutta nyt puhun mieheni lapsista, en omistani. Nämä lapset eivät ole minun synnyttämiäni eivätkä edes sukua minulle. Kyllä minun pitää jaksaa näitä lapsia katsella, kun olen mieheni valinnut ja hänen kanssaan haluan olla.
Onko sinulla vikaa päässäsi?
yötä päivää sun harmina, vai tungetko ne kuitenkin isin uutta naista kiusaamaan silloin tällöin, että saat "levätä"?
Koskaan ei lapset ole minua rasittaneet, enkä tunge heitä mihinkään, en edes isälleen kun ei ole huonlinut koskaan luokseen. Sitä paitsi lapset eivät tarvitse hoitajaa koska nuorin on armeijassa! Että se siitä.
Voisitko joskus lähteä yksiksesi tai likkaporukalla viikonloppumatkalle. Isukki saa telmiä lasten kanssa ja lapset saavat hänen jakamattoman huomionsa. Samalla tulee kuukauden breikki lapsista.Ja parisuhde pysyy freesinä. Josset raaski olla koko viikonloppua erossa, tai teidän täytyy roikkua metrin säteellä toisistanne, pikku lenkki voisi ehkäistä rähäjtämistä.
tukisukkahousut. Semmoiset, missä on erittäin tukeva housuosa, niin että et pääse mahan kohdalta räjähtämään, ja sääriosa, että suonikohjusi pysyvät kasassa.
Ukollesi voisit ostaa penistuen.
lapseton aloittaja saa tällaista palautetta?
Olen huomannut, että lapseton uusi rakkaus on suurempi uhka eksälle - sehän voi vaikka RYÖSTÄÄ ja VIEKOITELLA lapset pitämään itsestään enemmän kuin pyhimysäidistä! ;)
Aloittajalle: ovatko lapset pieniä? Itselläni ainakin oli vaikeuksia sopeutua pienen lapsen aikaansaamaan mylläkkään, mutta hammasta purren siitä selvittiin. Ja nyt kerätään hedelmiä.
Tsemppistä vaan, aika kuluu nopeasti.
Miksi sä aliarvostat ja nimittelet lasten äitiä noin? Äiti on äiti ja oman "pyhimyksen" arvonsa olemalla äiti lapsilleen ansainnut. Sitten kun olet äiti niin tiedät että et mikään pyhimys ole,äiti vain ja se riittää...
että näin olet ajatellut tehdäkin,olenko oikeassa?
miehen jolla on lapsia" -tapaus ole juuri sellainen pyhimysäiti, johon viittasin. Ja lukaisepa muitakin vastauksia.
Lapseton nainen tuntuu herättävän eksissä vielä enemmän vihaa kuin sellainen, jolla on jo omat lapset.
Kerrotko, miksi?
vastauksen:
et.
Kyse ei ole siitä, etteikö hyväksyisi lapsia, vaan sitä ettei aina jaksaisi. Itselläni 3 lasta ja täytyy sanoa, että ihmettelen miten mieheni jaksaa arkea heidän ehdoillaan. On ihan eri asia kun puhutaab omista/"vieraista" lapsista.
Suosittelen sinulle keskustelupalstaa osoitteessa uusionni.net/uusionni . Se on uusperheellisten keskustelupalsta. On exää ja nyksää, mutta keskustelu ei ole syyllistävää. Aika sanavalmista porukkaa, mutta kuitenkin vertaistuki-meinigillä.
T.Poeme
Kuin kehtaat valittaa että lapset käyvät isän luona joka toinen viikonloppu? Säälin lapsia aivan valtavasti, että heidän isänäs on noin tollo, että sietää moista naista elämässään.
Mistä ed kirjoittaja kuvittelee että ap olisi vienyt lapsilta isän?
Voi teitä exiä kun jaksatte valittaa miehenne viemisistä.
Minäkään en siedä nykyisen mieheni lapsia enkä todellakaan vienyt miestäni hänen exältään vaan exä on täys kuspää ja ongelmaihminen jonka sieti jättääkin, ihmeen kauan mieheni odottikin.
Mutta minäpä joudun sietämään mieheni lapsia säännöllisesti joka ikinen päivä! Exä ei välitä tavata ja ottaa luokseen lapsiaan vaan nauttii kun pääsi niistä eroon ja on varmasti vahingoniloinen minulle raukalle joka joudun ne hoitamaan. Toki mieheni osallistuu myös kiitettävästi lastensa hoitoon ja nukkumaan laittoon jne. Mutta kasvatusvastuu tuntuu olevan minulla.
Välillä tuntuu että minäkin tarvitsisin tukea ja apua kestämiseen, niin tiukoilla hermot on useasti noiden riiviöiden takia.
Olimme molemmat eronneita, kun tapasin mieheni. Hänellä on lasta, jotka nyt ovat jo aikuisia. Onhan eskari-ikäiset parissakymmenessä vuodessa vanhenneet. Itse jäin ikävä kyllä lapsettomaksi.
Kyllä minullakin oli vaikeita tunteita ja vastustusta viikonloppuihin. Paljon joustin. Pikkuhiljaa kiinnyin. Jälkeen päin ajatellen vaadin itseltäni liikaa. Kiintymys ja rakkaus kasvavat vähitellen. Minulla on lämpimiä tunteita näitä lapsia kohtaan.
Mutta muistan ulkopuolisuuden tunnen sukujuhlissa. Vaillejäämisen lapsettomuuteni vuoksi. Tietyllä lailla tulen aina olemaan jonkin verran ulkopuolinen. Elämä vain ei ole täydellistä. Jälkeenpäin ajatellen satsaus on kannattanut. Ei elämä nytkään mitään ruusuilla tanssimista ole. Kelläpä olisi. Ota viikonloppu kerralaan. Osoita kinnostusta heidän touhuihin. Älä tyrkytä itseäsi, ole vain oma itsesi.
Ajattelen sinua lämmöllä, sillä tiedän ne vaikeudet, surut, mutta myös onnen hetket.