y.huoltajuus AUTOMAATTINEN?

Alla tietoa kysymyksiisi:

Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen
Päätöksenteko
Huoltomuodot
Tapaamisoikeus
Lapsen asuminen

Päätöksenteko
Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sovitaan kun vanhemmat asuvat erillään. Erillään asuminen voi johtua avoerosta, avioerosta tai sitten vanhemmat eivät alun perinkään ole aloittaneet yhteiselämää.

Pääasiallisena tavoitteena tällaisessa tilanteessa on se, että vanhemmat sopivat yhdessä näistä asioista keskinäisellä sopimuksella. Sosiaalitoimen tehtävänä on tällöin ohjata ja auttaa vanhempia sopimuksen tekemisessä. Vanhempien saama tuki on erittäin tärkeää, koska näin varmistetaan, että he ymmärtävät tekemänsä ratkaisut ja niiden vaikutukset ja arvioivat päätöksiään lapsen kannalta. Vanhempien yhdessä laatima sopimus on sosiaalitoimen hyväksyttävä ja vahvistettava, jollei se ole selvästi lapsen edun vastainen.

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Sosiaalitoimessa lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen lapsen huollosta
Yhteisesti molemmille vanhemmille = yhteishuolto
Yksin toiselle vanhemmalle = yksinhuolto
Sopimus vahvistetaan lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätöksellä ja se on voimassa heti vahvistamisen jälkeen. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätös vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua. Sopimusta voidaan myöhemmin muuttaa joko vanhempien yhteisellä päätöksellä tai tuomioistuimen päätöksellä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.

Tuomioistuin päättää lapsen huollosta
Jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä lapsen huollosta
Jos huoltoa esitetään vanhempien ohesta tai sijasta muille henkilöille
Jos haetaan rajoitettua ts. tehtävämäärättyä huoltoa
Huoltomuodot
1. Yhteishuolto
Lapsenhuoltolain yleisenä periaatteena on, että lapsen etu toteutuu parhaiten silloin kun vanhemmat yhdessä vastaavat lapsensa huollosta ja heillä on yhteishuolto. Yhteishuollossa vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen kasvatuksesta, hoidosta ja lasta koskevasta päätöksenteosta. Molemmilla vanhemmilla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta; terveydenhuollosta, päivähoidosta, koulusta jne.

Yhteishuollossa huoltajat päättävät yhdessä
lapsen asuinpaikasta
kansalaisuudesta
nimestä
uskonnosta
terveydenhuollosta
koulunkäynnistä
kasvatuksesta
passista
Yhteishuolto toimii parhaiten silloin kun vanhemmilla on yhteinen käsitys lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista ja he kykenevät toimimaan lapsen parhaaksi. Usein ongelmia tulee silloin kun jompikumpi vanhemmista ei ole käynyt läpi eroprosessiaan ja siirtää omia negatiivisia tunteitaan huoltajuusprosessiin. Tällöin riitoja valitettavan usein pyritään jatkamaan lapsen huollon varjolla tai hankaloittamalla tapaamisoikeuden toteutumista.

Ongelmallista on myös se, jos toinen vanhemmista kieltäytyy yhteishuollosta vedoten vanhempien keskinäisiin riitoihin, vaikka todellinen motiivi tilanteessa on tehdä kiusaa entiselle puolisolle.

Näissä tilanteissa perheen kanssa työskentelevän työntekijän pitäisi kyetä säilyttämään objektiivisuutensa eikä alistua usein voimakkaallekin painostukselle ja manipulaatiolle. Työntekijän tulisi myös tarjota perheelle mahdollisuutta perheasioiden sovitteluun tai eroseminaariin.

2. Yksinhuolto
Lapsen huolto voidaan uskoa yksin toiselle vanhemmista vaikka molemmat olisivat periaatteessa sopivia huoltajiksi. Käytännössä yksinhuolto on realistisin ratkaisu esimerkiksi silloin kun toinen vanhemmista asuu ulkomailla. Jossakin erityistapauksissa voidaan ajatella, että yksinhuolto toimii ratkaisuna silloin, kun vanhempien välit ovat hyvin riitaiset. Toisaalta yksihuolto riidan ratkaisuna saattaa jopa pahentaa tilannetta.


3. Rajoitettu yhteishuolto /tehtävämäärätty yhteishuolto
Tuomioistuin voi antaa määräyksiä huoltajien tehtävänjaosta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Tällöin tuomioistuin tekee ratkaisun niistä asioista, jotka vanhemmat hoitavat yhteishuoltajina. Samoin tuomioistuin päättää, onko asioita, joista vain toinen vanhemmista vastaa. Tuomioistuin voi vahvistaa myös vanhempien itse hakeman yhteishuollon tehtävänjaon.

4. Huollon uskominen vanhempien ohessa tai sijasta muulle/muille henkilöille
Tuomioistuin voi erittäin painavasta syystä määrätä lapsen huollon vanhempien (tai toisen vanhemman) lisäksi jollekin muulle henkilölle. Lapsen elatusvelvollisuus ei siirry oheishuoltajaksi määrätylle henkilölle, vaan vanhemmat ovat jatkossakin velvollisia elättämään lapsensa.

Tuomioistuin voi hakemuksesta siirtää lapsen huoltajuuden vanhempien sijasta muulle henkilölle. Tällainen tilanne saattaa olla silloin kun lapsi asuu jonkun muun kuin vanhempansa luona, esimerkiksi isovanhempien luona.

Tapaamisoikeus
Lapsella on lain mukaan oikeus tavata ja pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Viranomaisten tulisi pyrkiä edistämään lapsen tapaamisoikeuden toteutumista ja samoin lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymistä.

Lapsen oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa vahvistetaan lapsen kotikunnan lastenvalvojan luona silloin kun vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä ja se on lapsen edun mukainen. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen sopimuksen sisällöstä, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.

Tapaamissopimus sisältää usein tapaamiset
joka toinen viikonloppu
joka toinen vuosi juhlapyhinä
kuukausi muun vuosiloman aikana
yleisesti hyvänä pidetään myös tapaamisia arkisin
syntymäpäivät, äitien- ja isänpäivät

Tapaamissopimus tulisi tehdä mahdollisimman yksityiskohtaiseksi, jotta mahdollisessa erimielisyystilanteessa sopimus antaisi selkeät raamit tapaamiselle. Suositeltavaa on käyttää yksityiskohtaisia ajan – ja paikan ilmaisuja. Esimerkiksi lapsella on oikeus tapaamiseen parillisten viikkojen perjantaista klo 16 sunnuntaihin klo 18 asti. Hyvä on myös kirjata lapsen kuljetus tapaamisiin ja kotiin; kuka huolehtii kuljetuksista ja kuka vastaa kustannuksista.

Lapsen ja vanhemman yhteydenpito-oikeuteen kuuluvat myös puhelut, tekstiviestit, kirjeenvaihto ja muu posti. Näistäkin olisi hyvä sopia tapaamissopimuksessa.

Ihannetapauksissa tapaamissopimusta ei tarvita käytännössä lainkaan vaan vanhemmat kykenevät sopimaan yhteydenpidosta ja tapaamisista tilannekohtaisesti. Tällöin lapsen sekä vanhempien tilanteet ja menot huomioidaan joustavasti. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kaikissa tapauksissa, joten tarkka sopimus kannattaa tehdä siltä varalta, että erimielisyyksiä tulee.

Tapaamisoikeuden toteutumisessa on tärkeää
lapsi säilyttää kiinteän yhteyden etävanhempaansa
lapsen ja vanhemman suhde ei pääty eroon
lähivanhempi tukee yhteydenpitoa
eroon liittyvien riitojen varjolla ei estetä lapsen tapaamisoikeuden toteutumista tai manipuloida lasta
lapselle ei arvostella toista vanhempaa tai tämän uusia ihmissuhteita
ei luoda lapselle lojaliteettiristiriitoja tapaamisten takia
tuetaan vanhempia yhteistoimintaan tapaamisoikeuden toteutumisessa ja tarvittaessa ohjataan hakemaan apua riitojen sovittelemiseksi

Ongelmallinen tapaamisoikeus on silloin kun muualla asuva vanhempi ei halua tavata lasta tai jättää sopimuksen noudattamatta. Laki ei tunne säädöksiä niissä tapauksissa, joissa etävanhempi ei tapaa lasta eli etävanhempaa ei voi velvoittaa yhteydenpitoon. Tilanteessa ei voi pyytää tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa. Sen sijaan, jos 12-vuotta täyttänyt lapsi vastustaa etävanhemman tapaamisia, se estää tapaamisoikeuden täytäntöönpanon. Vastoin 12- vuotta täyttäneen lapsen tahtoa ei tapaamista voida järjestää.

Lapsen asuminen
Eron jälkeen päätetään myös lapsen asuinpaikasta. Lapsi voi asua joko äidin tai isän luona tai vuorotellen molempien luona. Joissakin tapauksissa käytetään myös sellaista ratkaisua, että lapset asuvat pysyvästi samassa paikassa ja vanhemmat asuvat vuorotellen heidän kanssaan. Lapsen asuinpaikka voi myös vaihtua lapsen kasvaessa. Lapsen on oltava virallisesti kirjoilla yhdessä paikassa siinäkin tapauksessa, että hän asuu vuorotellen molempien vanhempien luona.

Lapsen asuinpaikasta tulisi päättää lapsen näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen asumista varten selvitetään vanhempien asumiseen ja elämiseen liittyviä olosuhteita.

Asuinpaikan valinnassa huomiota tulisi kiinnittää esimerkiksi seuraaviin seikkoihin
mitä lapsi itse toivoo asumiselta ja miksi
asumisolosuhteet; millaisia vaihtoehtoja lapsen asumiseen liittyy vanhempien luona ja mikä olisi lapsen kannalta paras ratkaisu
miten lapsen perushoito sujuu vanhempien luona
miten lapsen päivähoito ja koulunkäynti järjestyvät ja tuottaako asuminen näihin muutoksia
lapsen harrastusmahdollisuudet ja niiden jatkumisen edellytykset
miten lähellä kodit ovat toisiaan
vanhempien työtilanne ja siihen liittyen mahdollisuudet huolehtia lapsesta
vanhempien taloudellinen tilanne
lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen eri vaihtoehdoissa; millä tavoin lähivanhempi on kyvykäs turvaamaan tapaamisoikeutta
turvaako asumisjärjestely lapselle läheisten ihmissuhteiden säilymisen
miten joustavia ja yhteistyökykyisiä vanhemmat ovat
onko jommallakummalla vanhemmista lastensuojelullisen tuen tarvetta ja miten se vaikuttaa asumiseen; päihteiden tai huumeiden väärinkäyttöä, rikollista elämäntapaa jne.
Lähde:
1. Taskinen, Sirpa (2001) Lapsen etu erotilanteessa. Opas sosiaalitoimelle. Stakes: Oppaita 46. Saarijärvi: Gummerus.

Kyllä sinulla on yksinhuoltajuus jos et anna isälle yhteishuoltajuutta. Käräjäoikeudessa voidaan myös muuttaa asia jos vanhemmat eivät pysty huoltajuudesta yhdessä sopimaan.

Mutta mä oon ymmärtänyt että jos isyyden tunnustaa niin yhteishuolto on automaattinen???

Eli avoliitossa on äidillä automaattisesti yksinhuoltajuus jos isä ei tunnusta lasta. Tällöin äiti joutuu kieltää lastenvalvojalle tietävänsä isää. Isä voi tunnustaa lapsensa ja silti antaa äidille yksinhuoltajuuden. Mikäli äiti ei suostu isyydenvahvistamiseen voi mies vaatia sitä oikeusteitse. Isyyden vahvistuttua voi mies vaatia huoltajuutta oikeusteitse.

Avioliitossa taas isä on automaattisesti huoltaja ellei kiistä isyyttään ja silloin tutkitaan.