Maatalouden investointihankkeiden hakukierros on avattu jälleen ja maatalouden rakennemuutoksesta johtuva kehitysohjelma saa uuden vaihteen päälle.
Ajoitus sattuu nappiin tulevaan taantuman, kustannukset laskee ja toisaalta investoinnit työllistävät kuihtunutta rakennusväkeä ja teollisuutta runsaasti.
Ensi vuodelle on varattu investointitukeen 135 miljoonaa euroa, jonka avulla voidaan toteuttaa noin 500 miljoonan euron investoinnit pääasiassa rakantamiseen.
Kuten huomataan, niin maatalous on merkittävä työllistäjä myös rakentamisen alalla ja varsikin nyt korostuu sen myönteiset vaikutukset laman kourissa kieriskeleville ammattilaisille, joille työ on parasta sosialitukea.
Investoinnit tuo valtion kassaan runsaasti verotuloja, käytännössä annettu tuki palautuu lähes kokonaan valtion kassaan saatuina verotuloina, sekä säästyneinä työttömyyskorvauksina.
Ajoitus sattuu nappiin tulevaan taantuman, kustannukset laskee ja toisaalta investoinnit työllistävät kuihtunutta rakennusväkeä ja teollisuutta runsaasti.
Ensi vuodelle on varattu investointitukeen 135 miljoonaa euroa, jonka avulla voidaan toteuttaa noin 500 miljoonan euron investoinnit pääasiassa rakantamiseen.
Kuten huomataan, niin maatalous on merkittävä työllistäjä myös rakentamisen alalla ja varsikin nyt korostuu sen myönteiset vaikutukset laman kourissa kieriskeleville ammattilaisille, joille työ on parasta sosialitukea.
Investoinnit tuo valtion kassaan runsaasti verotuloja, käytännössä annettu tuki palautuu lähes kokonaan valtion kassaan saatuina verotuloina, sekä säästyneinä työttömyyskorvauksina.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kuten eräs saksalainen kirjailija on kirjoittanut suomalaisuudesta: "Sisu on sitä, että maksetaan viisi euroa kotimaisesta kurkusta, joka kasvatettiin äärimmäisissä olosuhteissa ja jolla turvataan maamiesten työpaikat arktisilla vyöhykkeellä"...
Elvytystä on se, että yhteiskunnan varoja sijoitetaan johonkin tuottavaan. Ei maatalouden pohjattamaan kaivoon!
Parempi tapa on elvyttää 135 miljoonalla arktisen vyöhykkeen työttömät betonilähiöön, ajatuksessasi on ytyä!
pullollaan uutisia noista tuottavista sijoituksista.
Kukahan tämä salaperäinen Saksalainen mahtoi olla, löytyisikö kirjaston hyllyltä?
Tämä salaperäinen taloustieteilijä on sama satunnainen lukija, jonka sukujuuret ovat Aava-Saksasta arktiselta vyöhykkeeltä ja kuten arvta saattaakin, niin hän jos kukaan tietää mistä puhuu.
Taidampa tämän erittäin vähän luetun tutkijan nyt tunnistaakin.
Kurkkujen kohdalla täytyy todeta, että kotimainen käy kaupaksi, vaikka onkin tuplasti kalliimpaa kuin ulkomaalainen.
Miksihän muissa elintarvikkeissa ei ole samallalailla, miksi siellä ei kotimaisesta makseta tuplasti enempi.
Sinullekin hauskaa ja asiallista luettavaa!
Rakkaudella Suomesta/Roman Schatz
Johonkin tuottavaan... Mikähän sellainen tuottava tuotannonala sitten olisi jossa meillä oltaisiin muita kilpailukykyisempiä ja mihin kannttaisi yhteiskunnan varoja sijoittaa? Siis sellainen joka antaisi vientituloja tai korvaisi ulkomaista tuontia.
Yhteiskunnan tuilla ei muuten ole pahemmin mitään kannattavia toimialoja meille eikä muuallekaan koskaan saatu, tukien avulla voidaan ainoastaan ylläpitää olemassaolevia elinkeinoja. Uudet teknologiat ja elinkeinot on yleensä syntyneet spontaanisti ilman yhteiskunnan tukea.
kirjailijaa maakuntakirjastommekaan, kaupunginkirjastosta puhumattakaan. Ei myöskään tuon nimistä kirjaa löytynyt tietokannoista.
Ilmeisesti tarkoitat tällä kuuluisalla saksalaiskirjailijalla sitä nahkahousunarsistia?
Vaikka en ole näitä kuuluisia teoksia lukenutkaan, niin voin pitää hauskaa hänen kustanuksellaan lukemattakin.
Hänen sarkasminsa suomalaista on niin korkeaa tasoa, että moni kirjoja lukenut on niellyt koukun kuin nälkäisen kala.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30415-8
kauppiaan varastossa, Kymenlaakson kirjastoista sitä ei löytynyt.
Niin...
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_Talous/kotimainen_ruoka_korvattavissa_ulkomaisella_4415605.html
Nostit hömppäukon pakinan ryvetetystä kissasta taas pöydälle, no mikäpä siinä.
Virosta toivat muutamat kauppaketjut maitoa kilpailun piristämiseen mutta se katkesi kuin kananlento, ei ollut ihmisravinnoksi kelpaavaa.
Samoin Saksasta tuotiin vanhaa emakonlihaa grillijuhlien kohokohdaksi, että onhan tätä tuontia ollut.
Viljelijät eivät ole perustelleet millään tavalla tukien vaikutusta ruuanhintaan silloin kun EU-jäsenyyttä haeskeltiin, päin vastoin viljelijät vastustivat koko ajatusta liittymiseen, so that hömppä Pyykkönen puhuu omiaan.
Paremmat perustelut voisit kaivaa virallisten perustelujen joukosta ja samalla valistaa itseäsi ainakin siitä, mitä päättäjät ovat perustelleet.
Tosiasia on se, että ei ne elintarvikeet siellä Euroopassakaan ilman tukia tule, päin vastoin suomalainen raaka-aine tulee markkinoille pienemmillä tuilla ja edullisimmilla hinnoilla lähes kaikkiin EU-maihin verrattuna.
Pyykkösen laskurissa ei näyttö esittänyt muutamaan tärkeään yksityiskohtaan, poistamalla maa- ja metsätalouden lisäarvo (3,2%) kansantaloudesta (BKT), voisi käydä niin, että Pyykkösenkin pöytälaatikko joutaa tyhjentää kun suuri leikkuri julkisen talouden puolella vaatii järeitä leikkauksia.
Kokonaan oma tarinansa on kauppataseen kiemurat massiivisen tuonnin seurauksena, ehkä osaat arvioida sitä tällä palstalla meille vähemmän tietämättömille?
Jooo, teoriassa kyllä voidaan kotimainen elintarviketuotanto korvata ulkomaisella, mutta vain teoriassa ja ei se mikään patentti ratkaisu ole.
Sillä tässähän lähtökohtana oli se, että maataloustuista luovuttaisiin, mikäli näin meneteltäisiin eikä muissa EU:n alueilla näin menetellä, niin tottakai Suomalaiset maajussit jäisi silloin jalkoihin.
Mikäli kaikissa EU maissa meneteltäisiin samoin, niin eihän sitä mistään löytyisi sitä elintarvikemäärää, mikä tarvittaisiin, jolloin ruuan hinta nousisi rajusti, myös EU alueella ja Suomessa.
Tällöin maatalous olisikin kannattavaa EU alueella ja jos maailmanlaajuisesti tuista luovutaan, niin maailmanlaajuisesti elintarvikkeiden hinnat myös nousee.
Tosin eihän se meille ole ongelma, kun meillä ruuan hinta on niin pieni osa kuukausimenoista, että se saa vaikka tuplaantua, niin kenenkään talous ei siihen kaadu.
Muu kulutus vaan vähenee ...
vääristää vaan kilpailua ja tullee aiheuttamaan
ylituotantoa kuten sika-ja kanataloudessakin on
käynyt ja loppupeleissä kauppa korjaa koko potin.
Investoijalle jää puoli-ilmainen ökykokoinen
tuotantorakennus yhteiskunnan puoliksi maksamana
jotta omistaja saisi tappavan määrän töitä ja
harmaita hiuksia sekä ennenaikaisen infarktin
niin jää eläkerahatkin melalle. Valtion kassaan
nyt tuskin mitään palautuu. Kansallisia tukia
vaan maksetaan enemmän tuotannon lisääntyessä.
Niin kauan jaetaan ilmaista rahaa vuodesta
toiseen että ylituotanto ajaa alan henkihieveriin.
Holhouspolitiikkaa.
Pitkin maatilan joutomaita lojuvat työkoneet on kirvoittanut monet ihmettelemään jussien huolimatonta koneiden säilytystä, eikä aiheetta.
En tiedä kuinka paljon se vääristää kilpailua jos ne ovat katoksen suojassa, osaatko sanoa?
Täytyy kuitenkin ottaa varoituksesi vakavasti infraktin pelossa, jos käy niin, että kallistun neuvosi varaan ja vuosikymmenen perästä huomaan ettei mitään dramaattista tapahtunutkaan, niin voin kai sanoa sinun olleen väärässä?
Holhousta kavahdan, henkihieveriin asti en töitä tee, hyvät neuvot otan ilomielin vastaan.
että koneet ovat suojassa, vaan se tuki vääristää.
Itse olen joutunut rakentamaan konehallini omilla
rahoilla ja vähän pankinkin, ja maksanut
korkoineen takaisin. Investointina sinänsä aivan
järkevä jo koneiden huoltoakin ajatellen.