Ne vihreät niityt
ja kultainen kuu.
Sun siniset silmät
ja hymyinen suu!
Ne kaukaiset unelmat,
perhe haaveet ja muu.
Se iloinen lapsuus
mieleeni muistuu.
Sun vierelläs kuljin,
vaan vierähti aika.
Mä kauaksi muutin,
poikkes yhteinen matka.
Nyt iltaisin muistellen,
tuota lapsuutemme aikaa.
Niitä virtaavia jokia,
sitä rakkauden taikaa!
ja kultainen kuu.
Sun siniset silmät
ja hymyinen suu!
Ne kaukaiset unelmat,
perhe haaveet ja muu.
Se iloinen lapsuus
mieleeni muistuu.
Sun vierelläs kuljin,
vaan vierähti aika.
Mä kauaksi muutin,
poikkes yhteinen matka.
Nyt iltaisin muistellen,
tuota lapsuutemme aikaa.
Niitä virtaavia jokia,
sitä rakkauden taikaa!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aina uudelleen palaan sinut
niityille lapsuus, jaloillani
nuorilla jaksan niillä taas juosta.
Sinun luoksesi kaunis kukkiva
nuoruus, niityilles vihreille
minut taas juoksemaan nosta.
Mieli palaa päiviin joita enää
ei ole, ihmisiin joita monia
peittää jo tumma multa.
Ei lämpöistä äitiä, syliään,
Pyyntään: luoksein tule, silti
sisälläni ääni: minun äiti kulta.
Ei opastani pojasta suureksi
mieheksi, isä sinun lämpöistä
karheaa kättä.
Silti joka kevät kasvaa niittymme
tuoreeksi, sen vihreys imee kesän
sateesta vettä.
Tänäinkin Rakkaani te elätte
niityilläni, muistan teitä
te minun kaikkeni.
http://www.youtube.com/watch?v=LHZ-sBRsB5w
Kiitos runostasi.
Kauneimpia runoja mitä
olen tällä palstalla lukenut.
Todella herkkä ja
koskettava.
Kiitos paljon. Runon oli tarkoituskin herättää mietteitä. =)