Kansan Raamattuseuran KRITO vie

Mutta mitä Jeesus sanoi?

Paavali saa sanoa ihan mitä lystää. Ainoa painoarvo on Jeesuksen sanoilla ja Jeesus ei kieltänyt naisilta äänioikeutta ja puhetta vaan antoi jopa prostun sanoa sanansa ja sanoi myös että antakaa lasten tulla minun tyköni, ei ainoastaan istumaan polvelle tai kumartamaan, vaan sanomaan mitä asiaa heillä on.

Te raamattu-uskovaiset ette ole kuulleet Jumalalta mitään, vaan olette kuin kirjanoppineet ja perkeleen riivaamat ja muistuuko mieleen mitä Jeesus heille sanoi.

Säälin teitä koska te ette ymmärrä ja koska te olette ensimmäisenä kivittämässä. Heittäkää riivatut!

KRITO parantaa vetäjiensä taloudellista asemaa, ei muuta. Siellä ei ole asiantuntemusta kohdata esimerkiksi ihmisen psyykkisiä ongelmia, joten siinä mielessä se on pelkkää puoskarointia.

KRITO on uskonnollista toimintaa alusta loppuun.
Sen vertaaminen AA-toimintaan on mautonta.
AA:ssa hyväksytään ilman käännyttämistä yhtä hyvin muslimit, hindut, Jehovantodistajat kuin luterilaisetkin samanarvoisina uskovina, mutta KRITO:ssa näin ei tapahdu, koska päämäärä on selkeästi lähetystyö ja amerikkalaiseen fundamentalismiin käännyttäminen, ja se taas voi viedä mielenterveyden kokonaan.

Uskonto ja parantamistoiminta on pidettävä selkeästi erillään toisistaan. Jälkimmäistä hoitavat koulutetut psykoterapeutit viranomaisten valvonnassa.

Asiallinen kritiikki ei ole ”loanheittoa”. Vain okkultistiset liikkeet, joiden toiminta on hämärää, eivät siedä sitä.

Jos ihminen haluaa asiantuntevaa apua psyykkisiin tai ihmissuhde-ongelmiinsa, sitä tarjoaa myös ev. lut. kirkon perheasiainneuvottelukeskukset ympäri maata, ja niitä on ainakin suurimmissa kaupungeissa. Niissä osataan kunnioittaa myös muiden uskontojen ja elämänkatsomusten edustajia ja sinne voi hakeutua sivilisäädystä riippumatta tarvitsematta pelätä mitään hengellistä pakottamista tai käännyttämistä. Apu on myös ilmaista eikä keneltäkään kysytä edes kirkon jäsenyyttä.

Valitettavasti jonot ovat niihinkin pitkiä, mutta jos ongelmat eivät heti kaadu päälle, suosittelen. Miksi hakeutua uskonnollisten puoskarien käsiin, kun hyvääkin apua on kerran saatavilla?

ei lisää uhreja kirjoitti:

Asiallinen kritiikki ei ole ”loanheittoa”. Vain okkultistiset liikkeet, joiden toiminta on hämärää, eivät siedä sitä.

Jos ihminen haluaa asiantuntevaa apua psyykkisiin tai ihmissuhde-ongelmiinsa, sitä tarjoaa myös ev. lut. kirkon perheasiainneuvottelukeskukset ympäri maata, ja niitä on ainakin suurimmissa kaupungeissa. Niissä osataan kunnioittaa myös muiden uskontojen ja elämänkatsomusten edustajia ja sinne voi hakeutua sivilisäädystä riippumatta tarvitsematta pelätä mitään hengellistä pakottamista tai käännyttämistä. Apu on myös ilmaista eikä keneltäkään kysytä edes kirkon jäsenyyttä.

Valitettavasti jonot ovat niihinkin pitkiä, mutta jos ongelmat eivät heti kaadu päälle, suosittelen. Miksi hakeutua uskonnollisten puoskarien käsiin, kun hyvääkin apua on kerran saatavilla?

Lue lisää

Kritiikkiä on muttei asian häivääkään...

kitkemiseksi kirjoitti:

KRITO parantaa vetäjiensä taloudellista asemaa, ei muuta. Siellä ei ole asiantuntemusta kohdata esimerkiksi ihmisen psyykkisiä ongelmia, joten siinä mielessä se on pelkkää puoskarointia.

KRITO on uskonnollista toimintaa alusta loppuun.
Sen vertaaminen AA-toimintaan on mautonta.
AA:ssa hyväksytään ilman käännyttämistä yhtä hyvin muslimit, hindut, Jehovantodistajat kuin luterilaisetkin samanarvoisina uskovina, mutta KRITO:ssa näin ei tapahdu, koska päämäärä on selkeästi lähetystyö ja amerikkalaiseen fundamentalismiin käännyttäminen, ja se taas voi viedä mielenterveyden kokonaan.

Uskonto ja parantamistoiminta on pidettävä selkeästi erillään toisistaan. Jälkimmäistä hoitavat koulutetut psykoterapeutit viranomaisten valvonnassa.

Lue lisää

12 kohdan ohjelmaan, mutta sitähän sinä et tiedä ja muutenkin tietämättömyys paistaa läpi.

kitkemiseksi kirjoitti:

KRITO parantaa vetäjiensä taloudellista asemaa, ei muuta. Siellä ei ole asiantuntemusta kohdata esimerkiksi ihmisen psyykkisiä ongelmia, joten siinä mielessä se on pelkkää puoskarointia.

KRITO on uskonnollista toimintaa alusta loppuun.
Sen vertaaminen AA-toimintaan on mautonta.
AA:ssa hyväksytään ilman käännyttämistä yhtä hyvin muslimit, hindut, Jehovantodistajat kuin luterilaisetkin samanarvoisina uskovina, mutta KRITO:ssa näin ei tapahdu, koska päämäärä on selkeästi lähetystyö ja amerikkalaiseen fundamentalismiin käännyttäminen, ja se taas voi viedä mielenterveyden kokonaan.

Uskonto ja parantamistoiminta on pidettävä selkeästi erillään toisistaan. Jälkimmäistä hoitavat koulutetut psykoterapeutit viranomaisten valvonnassa.

Lue lisää

äitini on kansan raamattuseuran kannattajia ja niin oli tätinikin.Kalevi Lehtinen oli rippipappini.
Olen nyt yli 10 vuotta käynyt terapiassa ja paljon tulee puhuttua näistä telttakokouksista ja rippileiristä ja siintä ,kun sain kuulla pienenä tyttönä omistavani mustan kiven sydämmessäni,joka on nimeltään synti.
Kai se muustakin johtuu,että olen käynyt kaksi pahaa masennuskautta läpi,mutta tuo saamani kristillinen kasvatus ei auttanut yhtään.Vasta nyt vanhempana olen oppinut arvostamaan itseäni ja pitämään puoliani.
Hei ,mulla on omat aivot.

Mutta en ole ollut vielä varsinaisesti ryhmissä mukana. Minusta Kritossa nimenomaan korostetaan, että kysymys on kristillisestä toipumistyöstä. Halutaan käyttää myös nimitystä Kristus-keskeinen toipumistyö, josta lyhenne tuleekin alunperin. En usko, että sitä korostetaankaan muuna kuin selkeästi kristillisenä. Ja mitä muuta kristillisyys on kuin Kristus-keskeisyyttä. Itse ainakin olen ryhmää puuhatessani kertonut, että se perustuu Kristuksen parantavaan voimaan, että itse olen siinä vertaisena vain. En usko homman olevan huuhaata.

jotain siis tiedän kirjoitti:

Mutta en ole ollut vielä varsinaisesti ryhmissä mukana. Minusta Kritossa nimenomaan korostetaan, että kysymys on kristillisestä toipumistyöstä. Halutaan käyttää myös nimitystä Kristus-keskeinen toipumistyö, josta lyhenne tuleekin alunperin. En usko, että sitä korostetaankaan muuna kuin selkeästi kristillisenä. Ja mitä muuta kristillisyys on kuin Kristus-keskeisyyttä. Itse ainakin olen ryhmää puuhatessani kertonut, että se perustuu Kristuksen parantavaan voimaan, että itse olen siinä vertaisena vain. En usko homman olevan huuhaata.

Lue lisää

Vakavasti otettavaa sielunhoitoa tai terapiatyötä ei pidä keinotekoisesti jakaa kristilliseen, ateistiseen, islamilaiseen eikä muuhunkaan "toipumistyöhön". Terapia on joko tieteelliseen ja psykologiseen tutkimukseen perustuvaa, tai se on uskomuksiin perustuvaa eli puoskarointia.

Kansan Raamattuseuran KRITO edustaa selvästi uskontoon (fundamentalismiin)käännyttämistä, eikä se kunnioita toisin uskovia tai uskonnottomia, mikä on kaiken tuloksellisen terapiatyön ja sielunhoidon edellytys.

Siksi KRITON toimintaa pitäisikin mainostaa pelkkänä uskontona kuluttajansuojelun näkökulmasta. Kun sitä mainostetaan jonkinlaiseen terapiaan viittaavilla termeillä (toipuminen), on se tahallista harhaanjohtamista.

Ainakaan vähänkin vakavampia psyykkisiä ongelmia ja sairauksia ei voi parantaa uskonnolla, vaan nämä ihmiset on lähetettävä vastuullisesti hyvään psykoterapiaan.

On sairaiden ihmisten petkuttamista uskotella muuta. Olen nähnyt ja tavannutkin useita ihmisiä joille on käynyt vielä hullummin näissä "Jeesus parantaa" -ryhmissä ja kokouksissa.

on se aika kummallista, että kristillinen sielunhoitotyö ei saa olla kristillistä sielunhoitotyötä. eihän kukaan pakota ketään kritoon, jos raamattu tuntuu vastenmieliseltä. en minäkään menisi minnekään astrologien tai joogalentäjien itsehoitokurssille, mutta enpä siitä motkota, vaikka joku muu menisi.

rusakko123 kirjoitti:

on se aika kummallista, että kristillinen sielunhoitotyö ei saa olla kristillistä sielunhoitotyötä. eihän kukaan pakota ketään kritoon, jos raamattu tuntuu vastenmieliseltä. en minäkään menisi minnekään astrologien tai joogalentäjien itsehoitokurssille, mutta enpä siitä motkota, vaikka joku muu menisi.

Lue lisää

Moni on tullut kyseisissä piireissä sairaammaksi. Siksi puhutaan, ja niin pitääkin tehdä. Se on kuluttajien suojelua.

Kristillistä sielunhoitoa toki tarvitaan, mutta ei mikä tahansa sielunhoitoa, jota markkinoidaan kristillisenä ja mukamas "Kristus keskeisenä".

Kaiken auttamistyön lähtökohtana pitää olla kärsivä ihminen. Jos auttajalla ei ole kykyä empatiaan, vaan hän näkee uskonnollisen käännyttämisen ainoana oikeana vaihtoehtona vaivaan kuin vaivaan, ollaan hyvin kaukana totuudesta.

rusakko123 kirjoitti:

on se aika kummallista, että kristillinen sielunhoitotyö ei saa olla kristillistä sielunhoitotyötä. eihän kukaan pakota ketään kritoon, jos raamattu tuntuu vastenmieliseltä. en minäkään menisi minnekään astrologien tai joogalentäjien itsehoitokurssille, mutta enpä siitä motkota, vaikka joku muu menisi.

Lue lisää

Vastuunsa tunteva ja ammattitaitoinen kristillinen sielunhoito ei ole mitään raamattufundamentalismia.

rusakko123 kirjoitti:

on se aika kummallista, että kristillinen sielunhoitotyö ei saa olla kristillistä sielunhoitotyötä. eihän kukaan pakota ketään kritoon, jos raamattu tuntuu vastenmieliseltä. en minäkään menisi minnekään astrologien tai joogalentäjien itsehoitokurssille, mutta enpä siitä motkota, vaikka joku muu menisi.

Lue lisää

"en minäkään menisi minnekään astrologien tai joogalentäjien itsehoitokurssille, mutta enpä siitä motkota, vaikka joku muu menisi."

Jos sellaisia "hoitoja" joiden tehosta ei ole mitään todistettua näyttöä kuitenkin mainostetaan terapiaan viittaavilla sanoilla, on niistä puhuttava ja varoitettava. Onhan sairaiden ihmisten hyväksikäyttö tuomittavaa. Uskonnollinen viihde on sitten eri asia, mutta sitä pitää mainostaa viihteenä, ei hoitona.

hoitoa kirjoitti:

"en minäkään menisi minnekään astrologien tai joogalentäjien itsehoitokurssille, mutta enpä siitä motkota, vaikka joku muu menisi."

Jos sellaisia "hoitoja" joiden tehosta ei ole mitään todistettua näyttöä kuitenkin mainostetaan terapiaan viittaavilla sanoilla, on niistä puhuttava ja varoitettava. Onhan sairaiden ihmisten hyväksikäyttö tuomittavaa. Uskonnollinen viihde on sitten eri asia, mutta sitä pitää mainostaa viihteenä, ei hoitona.

Lue lisää

mielenterveysongelmaiset ovat uskonliikkeiden ykköskohde, oikea lottopotti päästä heidän kimppuunsa. Ja vielä vähän muita ongelmia siinä päällä, huonoa kohtelua, suhteet karilla tai muuten ongelmat levällään..jaahas..ja siihen iskee kuin taivaan valo- joku auttava lahkolainen tai jeesuksen pelastava ritari.. siinä saa kurja maan matonen lentävän parannuksen ja toivoa enemmän kuin voi koskaan kuvitella - jeesus on kuka sinua rakastaa vaikkei sitä kukaan muu tekisikään..ihan ikku tulee simmuun, kun sitä onnea tälle kurjalle raukalle kuvittelee. Mutta mitäs siitä. Jos apu tulee akkunasta tai sivuovesta, niin miksei sitä voisi ottaa vastaan.. Onni..kaikille ja rauha.. ymymy.,...kyllähän nää tuli kuultua tuolla..

6756756 kirjoitti:

mielenterveysongelmaiset ovat uskonliikkeiden ykköskohde, oikea lottopotti päästä heidän kimppuunsa. Ja vielä vähän muita ongelmia siinä päällä, huonoa kohtelua, suhteet karilla tai muuten ongelmat levällään..jaahas..ja siihen iskee kuin taivaan valo- joku auttava lahkolainen tai jeesuksen pelastava ritari.. siinä saa kurja maan matonen lentävän parannuksen ja toivoa enemmän kuin voi koskaan kuvitella - jeesus on kuka sinua rakastaa vaikkei sitä kukaan muu tekisikään..ihan ikku tulee simmuun, kun sitä onnea tälle kurjalle raukalle kuvittelee. Mutta mitäs siitä. Jos apu tulee akkunasta tai sivuovesta, niin miksei sitä voisi ottaa vastaan.. Onni..kaikille ja rauha.. ymymy.,...kyllähän nää tuli kuultua tuolla..

Lue lisää

ja jos ei pian uskoon tultua ala tuntumaan niitä rauhan tunteita, niin ei muuta kuin ajetaan pari riivaajaa ulos niin eiköhän ala tunteetkin ryhdistäytymään.Niin ja sittenhän voi aina mennä eheytymiskurssille jotka "hyväksytysti suoritettuna"johtavat siihen ettei fundamentalismissa enää mikään ahdista eikä herää ristiriitaisia tunteita johtajia ja opettajia kohtaan.

&&&& kirjoitti:

ja jos ei pian uskoon tultua ala tuntumaan niitä rauhan tunteita, niin ei muuta kuin ajetaan pari riivaajaa ulos niin eiköhän ala tunteetkin ryhdistäytymään.Niin ja sittenhän voi aina mennä eheytymiskurssille jotka "hyväksytysti suoritettuna"johtavat siihen ettei fundamentalismissa enää mikään ahdista eikä herää ristiriitaisia tunteita johtajia ja opettajia kohtaan.

Lue lisää

kun keskusteltiin kritosta, niin sen olen kyllä kokenut ihan ok toimintana.Sen takia että ryhmän säännöt kieltävät puuttumasta toisten asioihin.Varmaan niitäkin ryhmiä on erillaisia ja on hyvä kun epäkohdista keskustellaan.Mielestäni ryhmästä terapeuttisessa mielessä ei ollut hyötyä, mutta ei kyllä haittaakaan ja minä uskonnon uhrina kävin siellä pari vuotta.Kyllä siinä ryhmässä tutustui muihin ihmisiin ihan hyvin.Ihan kesyä ja vaaratonta toimintaa jos vertaa vapaiden suuntien touhuiluun, ainakin meidän ryhmässä.

&&&& kirjoitti:

kun keskusteltiin kritosta, niin sen olen kyllä kokenut ihan ok toimintana.Sen takia että ryhmän säännöt kieltävät puuttumasta toisten asioihin.Varmaan niitäkin ryhmiä on erillaisia ja on hyvä kun epäkohdista keskustellaan.Mielestäni ryhmästä terapeuttisessa mielessä ei ollut hyötyä, mutta ei kyllä haittaakaan ja minä uskonnon uhrina kävin siellä pari vuotta.Kyllä siinä ryhmässä tutustui muihin ihmisiin ihan hyvin.Ihan kesyä ja vaaratonta toimintaa jos vertaa vapaiden suuntien touhuiluun, ainakin meidän ryhmässä.

Lue lisää

käsittääkseni meidän ryhmässä ei kyllä kukaan kuvitellut miksikään terapiaksi krito-ryhmää.Moni kävi tosin pitkässä psykoterapiassa, jolta jo voi odottaa tuloksiakin tunne-elämän vaikeuksien selvittelyssä.

&&&& kirjoitti:

kun keskusteltiin kritosta, niin sen olen kyllä kokenut ihan ok toimintana.Sen takia että ryhmän säännöt kieltävät puuttumasta toisten asioihin.Varmaan niitäkin ryhmiä on erillaisia ja on hyvä kun epäkohdista keskustellaan.Mielestäni ryhmästä terapeuttisessa mielessä ei ollut hyötyä, mutta ei kyllä haittaakaan ja minä uskonnon uhrina kävin siellä pari vuotta.Kyllä siinä ryhmässä tutustui muihin ihmisiin ihan hyvin.Ihan kesyä ja vaaratonta toimintaa jos vertaa vapaiden suuntien touhuiluun, ainakin meidän ryhmässä.

Lue lisää

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

asiallisesti kirjoitti:

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

Lue lisää

Kysymys sattaa nyt mennä vähän ohi aiheen, mutta tässä tämä tulee ja muutkin saavat esittää mielipiteitään.

Minkä takia luterilainen kirkko tuo niin vähän esille koulussa, rippikoulussa ym. uskonnon/fundamentalismin haavoittavaa puolta.Minä olin täysin tietämätön fundamentalisti kristillisten seurakuntien hengellisestä väkivallasta ennenkuin itse hyväuskoisena jouduin uhriksi.Enkä kyllä mitenkään voi jälkikäteen välttyä ajaukselta että koulun ja rippikoulun opetus valmisti maaperää hengelliselle hyväuskoisuudelle ja puoskaroinnille.

Tarkoitan nyt tosiaan yhteisön käyttämää valtaa yksilöä kohtaan ja sitä ei millään tavalla vähennä se että yksilö saattaa olla ongelmallinen jo mennessään fundamentalisti kuvioihin.Ongelma perheiden lapsia ja nuoria sinne erityisesti kalastellaankin.Mielestäni hengellinen väkivalta on vaiettu aihe ja ihmisiä tulisi ev.lut kirkon erityisesti valistaa tässä asiassa.Mikä on mielipiteesi?Miksi kirkko vaikenee????Onko kirkonkin opetus sitten ihan sitä samaa??

&&&& kirjoitti:

Kysymys sattaa nyt mennä vähän ohi aiheen, mutta tässä tämä tulee ja muutkin saavat esittää mielipiteitään.

Minkä takia luterilainen kirkko tuo niin vähän esille koulussa, rippikoulussa ym. uskonnon/fundamentalismin haavoittavaa puolta.Minä olin täysin tietämätön fundamentalisti kristillisten seurakuntien hengellisestä väkivallasta ennenkuin itse hyväuskoisena jouduin uhriksi.Enkä kyllä mitenkään voi jälkikäteen välttyä ajaukselta että koulun ja rippikoulun opetus valmisti maaperää hengelliselle hyväuskoisuudelle ja puoskaroinnille.

Tarkoitan nyt tosiaan yhteisön käyttämää valtaa yksilöä kohtaan ja sitä ei millään tavalla vähennä se että yksilö saattaa olla ongelmallinen jo mennessään fundamentalisti kuvioihin.Ongelma perheiden lapsia ja nuoria sinne erityisesti kalastellaankin.Mielestäni hengellinen väkivalta on vaiettu aihe ja ihmisiä tulisi ev.lut kirkon erityisesti valistaa tässä asiassa.Mikä on mielipiteesi?Miksi kirkko vaikenee????Onko kirkonkin opetus sitten ihan sitä samaa??

Lue lisää

Kysymyksesi on erittäin tärkeä. Mielestäni Kalajoki ei ole kuitenkaan pätevä vastaamaan luterilaisen kirkon puolesta, koska hän itse edustaa kirkon vapaakirkollisinta ja fundamentalistisinta siipeä.

Luterilaisella kirkolla on opillinen tunnustus, mutta sitä tulkitaan niin väljästi Kalajoen tapaan että melkein minkä tahansa ideologian edustajat saavat toimia kirkon piirissä kunhan osaavat tietyn kielipelin kolmiyhteisestä Jumalasta yms.

asiallisesti kirjoitti:

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

Lue lisää

Krito-ryhmät ovat siis ”toipumisryhmiä”, joka on ”yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa.” Mutta ”se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä”.”

Minusta sinun sanoilla leikittelysi on hupaisaa. Apua ongelmiinsa hakeva tuskin on kiinnostunut sanoilla kikkailusta, tai tietää että sinä pidät toipumista ja paranemista eri asioina ehkä puoskarointisyytösten pelossa. Nykyään kristillinen sielunhoito ei juurikaan eroa psykoterapiasta ja kummallakin on sama päämäärä eli asiakkaan paras: toipuminen ja paraneminen. Poikkeuksen muodostaa tietysti vain se että psykoterapeutti nimikettä saa käyttää vain asiaankuuluvan koulutuksen saanut henkilö.

Sanoit että Krito-ryhmään pääsee jos hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt. Mitkä ne tarkalleen ottaen ovat? Tuleeko homoseksuaali kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman käännyttämistä ja manipuloimista? Tuetaanko ryhmässä hänen omaa seksuaalista identiteettiään? Hyväksytäänkö ateismi tasa-arvoiseksi elämänkatsomukseksi ryhmässä, tai voiko muslimi luottaa siihen että hänen omaa jumalasuhdettaan ryhmässä arvostetaan?

asiallisesti kirjoitti:

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

Lue lisää

Minun kokemukseni Kansan Raamattuseurasta on se, että siellä ollaan aina tyrkyttämässä sitä ns. ratkaisukristillisyyttä jokaiselle. Eihän niissä piireissä katsota olevan edes uskossa jos ei ole mitään ratkaisua esittää, mitä se sitten onkin.

Luterilaisena kristittynä olen hämmästynyt siitä että Kansan Raamattuseura ylipäätään on saanut luvan toimia kirkossa. Olisiko KRS:n Krito -ryhmät vapaita moisesta ratkaisuideologiasta ja siihen käännyttämisestä? Uskallan epäillä.

asiallisesti kirjoitti:

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

Lue lisää

Mitä on kristillinen toipuminen? Jos on olemassa kristillistä toipumista, mitä sitten on ei-kristillinen toipuminen? Eikö toipumisessa ole kysymys yhdestä ja samasta asiasta? Kyselen ja ihmettelen.

asiallisesti kirjoitti:

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

Lue lisää

Onko siis olemassa myös islamilaista toipumista, buddhalaista toipumista, tai tarkemmin sanottuna vielä helluntailaista toipumista, luterilaista toipumista yms.. Onko olemassa myös ateistista toipumista, vai toipuvatko nämä ollenkaan?

Voisitko hieman raottaa salaisuutenne verhoa minullekin tietämättömälle?

asiallisesti kirjoitti:

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

Lue lisää

Eikö luvata terapiaa?

Krito esite:
”Krito auttaa oman elämäntarinan hahmottamisessa. Kritossa lähdemme toipumaan läheisriippuvuudesta, eheytymään menneisyyden haavoista, etsimään taas yhteyttä omaan itseemme, tunteisiimme ja tarpeisiimme sekä kasvamaan ehyempään aikuisuuteen, jotta vapautuisimme elämään ja näkemään mahdollisuudet siinä.”

Eikö ole käännyttämistä?

Krito esite:
”Toipumistyössä tahdotaan auttaa ihmistä aidosti Kristuksen yhteyteen.”
”jokainen ryhmän jäsen sitoutuu rukoilemaan jonkun toisen puolesta seuraavan viikon kokoontumiseen asti.”

Lukija... kirjoitti:

Eikö luvata terapiaa?

Krito esite:
”Krito auttaa oman elämäntarinan hahmottamisessa. Kritossa lähdemme toipumaan läheisriippuvuudesta, eheytymään menneisyyden haavoista, etsimään taas yhteyttä omaan itseemme, tunteisiimme ja tarpeisiimme sekä kasvamaan ehyempään aikuisuuteen, jotta vapautuisimme elämään ja näkemään mahdollisuudet siinä.”

Eikö ole käännyttämistä?

Krito esite:
”Toipumistyössä tahdotaan auttaa ihmistä aidosti Kristuksen yhteyteen.”
”jokainen ryhmän jäsen sitoutuu rukoilemaan jonkun toisen puolesta seuraavan viikon kokoontumiseen asti.”

Lue lisää

Näyttää siltä että Kriton toimintaa mainostetaan aivan samanlaisilla päämäärillä kuin psykoterapiaakin. Mutta siihen pyritään uskonnon avulla ja aivan tietyntyyppiseen uskoon (ideologiaan) käännyttämällä. Puoskarointiako?

Kristitty45 kirjoitti:

Näyttää siltä että Kriton toimintaa mainostetaan aivan samanlaisilla päämäärillä kuin psykoterapiaakin. Mutta siihen pyritään uskonnon avulla ja aivan tietyntyyppiseen uskoon (ideologiaan) käännyttämällä. Puoskarointiako?

Lue lisää

Jokainen hädässä oleva.

Minut Kritoon Turussa johti tämän rovastin ja paikallisen kirkkoherran yhteinen juoni.

Saatuani aivovamman vaimoni heitti minut pihalle talostani ja heti tämän jälkeen KRS otti minuun yhteyttä.

Pidin asiaa sattumana ja vasta jälkeenpäin minulle selvisi näiden kahden henkilön yhteydet toisiinsa.

Olen tämän rovastin käytöksen seurauksena (Krito illassa ) lopettanut kokonaan KRS tilaisuuksissa käynnin.

&&&& kirjoitti:

Kysymys sattaa nyt mennä vähän ohi aiheen, mutta tässä tämä tulee ja muutkin saavat esittää mielipiteitään.

Minkä takia luterilainen kirkko tuo niin vähän esille koulussa, rippikoulussa ym. uskonnon/fundamentalismin haavoittavaa puolta.Minä olin täysin tietämätön fundamentalisti kristillisten seurakuntien hengellisestä väkivallasta ennenkuin itse hyväuskoisena jouduin uhriksi.Enkä kyllä mitenkään voi jälkikäteen välttyä ajaukselta että koulun ja rippikoulun opetus valmisti maaperää hengelliselle hyväuskoisuudelle ja puoskaroinnille.

Tarkoitan nyt tosiaan yhteisön käyttämää valtaa yksilöä kohtaan ja sitä ei millään tavalla vähennä se että yksilö saattaa olla ongelmallinen jo mennessään fundamentalisti kuvioihin.Ongelma perheiden lapsia ja nuoria sinne erityisesti kalastellaankin.Mielestäni hengellinen väkivalta on vaiettu aihe ja ihmisiä tulisi ev.lut kirkon erityisesti valistaa tässä asiassa.Mikä on mielipiteesi?Miksi kirkko vaikenee????Onko kirkonkin opetus sitten ihan sitä samaa??

Lue lisää

Kansan Raamattuseuran (KRS) Krito ei ole ev. lut. kirkon omaa toimintaa. Tämä evankelioimisliike toimii hyvin itsenäisesti ja sillä on omat kannattajansa luterilaisen kirkon ja myös vapaakirkkojen piirissä. Opillisesti Kansan Raamattuseura kuuluu kirkon ns. viidesläisyyteen ja on lähempänä amerikkalaista pyhityskristillisyyttä kuin luterilaisuutta, ja niinpä se toimiikin eräänlaisena tämän opin sisäänheittäjänä luterilaisessa kirkossa.

Selkeästi kirkon omaa toimintaa ovat sen perheasiainneuvottelukeskukset. Niitä on ainakin maamme suurimmissa kaupungeissa. Käynnit ovat ilmaisia käyttäjilleen, eikä siellä kysellä edes sitä onko kirkon jäsen vai ei. Myös yksinäiset, avoliitossa olevat, seksuaaliset vähemmistöt ja muunuskoiset voivat hakea niistä apua pelkäämättä joutuvansa käännytetyksi tai tulevansa kohdelluksi kaltoin, niin kuin valitettavasti käy monessa fundamentalistisessa uskonliikkeessä. Kirkon perheasiainkeskuksissa annetaan apua, eikä sitä ”etsitä” pelkästään ”kolmiyhteiseltä Jumalalta”.

Kriittisyyttä tarvitaan kirjoitti:

Kansan Raamattuseuran (KRS) Krito ei ole ev. lut. kirkon omaa toimintaa. Tämä evankelioimisliike toimii hyvin itsenäisesti ja sillä on omat kannattajansa luterilaisen kirkon ja myös vapaakirkkojen piirissä. Opillisesti Kansan Raamattuseura kuuluu kirkon ns. viidesläisyyteen ja on lähempänä amerikkalaista pyhityskristillisyyttä kuin luterilaisuutta, ja niinpä se toimiikin eräänlaisena tämän opin sisäänheittäjänä luterilaisessa kirkossa.

Selkeästi kirkon omaa toimintaa ovat sen perheasiainneuvottelukeskukset. Niitä on ainakin maamme suurimmissa kaupungeissa. Käynnit ovat ilmaisia käyttäjilleen, eikä siellä kysellä edes sitä onko kirkon jäsen vai ei. Myös yksinäiset, avoliitossa olevat, seksuaaliset vähemmistöt ja muunuskoiset voivat hakea niistä apua pelkäämättä joutuvansa käännytetyksi tai tulevansa kohdelluksi kaltoin, niin kuin valitettavasti käy monessa fundamentalistisessa uskonliikkeessä. Kirkon perheasiainkeskuksissa annetaan apua, eikä sitä ”etsitä” pelkästään ”kolmiyhteiseltä Jumalalta”.

Lue lisää

Murrosiässä sairastin ajoittaista masennusta. Eräs helluntailainen kertoi minulle että kun tulen uskoon masennuskin häviää, ja niin menin heidän kokouksiinsa. Eräs Kansan Raamattuseuran työntekijä taas ilmoitti, että koska hän uskoo Jumalaan, hänellä menee hyvin.

Heidän mielestään en siis ollut uskossa vaikka olin uskonut Jumalaan lapsesta lähtien. Minun puolestani rukoiltiin, mutta mitään ei tapahtunut, ja tämän takia alkoi monenlainen painostus, syyllistäminen ja pelottelu tämänpuolisilla ja iankaikkisillakin rangaistuksilla.

Tämän toiminnan taustalla näkyi olevan käsitys ”uskonratkaisusta” mikä oli ehdoton vaatimus ”pelastumiselle”. Kokemukseni oli että vaikka uskonratkaisussa antauduttiin ”Jumalalle” käytännössä se merkitsi itsensä luovuttamisesta hengellisten puoskarien käsiin.

Kriittisyyttä tarvitaan kirjoitti:

Kansan Raamattuseuran (KRS) Krito ei ole ev. lut. kirkon omaa toimintaa. Tämä evankelioimisliike toimii hyvin itsenäisesti ja sillä on omat kannattajansa luterilaisen kirkon ja myös vapaakirkkojen piirissä. Opillisesti Kansan Raamattuseura kuuluu kirkon ns. viidesläisyyteen ja on lähempänä amerikkalaista pyhityskristillisyyttä kuin luterilaisuutta, ja niinpä se toimiikin eräänlaisena tämän opin sisäänheittäjänä luterilaisessa kirkossa.

Selkeästi kirkon omaa toimintaa ovat sen perheasiainneuvottelukeskukset. Niitä on ainakin maamme suurimmissa kaupungeissa. Käynnit ovat ilmaisia käyttäjilleen, eikä siellä kysellä edes sitä onko kirkon jäsen vai ei. Myös yksinäiset, avoliitossa olevat, seksuaaliset vähemmistöt ja muunuskoiset voivat hakea niistä apua pelkäämättä joutuvansa käännytetyksi tai tulevansa kohdelluksi kaltoin, niin kuin valitettavasti käy monessa fundamentalistisessa uskonliikkeessä. Kirkon perheasiainkeskuksissa annetaan apua, eikä sitä ”etsitä” pelkästään ”kolmiyhteiseltä Jumalalta”.

Lue lisää

En enää ihmettele sitä että ihmisiä eroaa kirkosta. Ei näköjään voi tietää mikä hihhulipastori sielläkin tulee vastaan. Luulin että temppukristillisyyttä on vain vapaissa suunnissa.

asiallisesti kirjoitti:

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

Lue lisää

Mitä siitä tulee jos ohjaajakin on toipuja? Hänhän tartuttaa silloin oman hulluutensa ohjattaviinsakin. Tunnettu tosiasia on ettei toinen sokea voi toista sokeaa taluttaa, koska molemmathan silloin lankeavat kuoppaan.

rusakko123 kirjoitti:

on se aika kummallista, että kristillinen sielunhoitotyö ei saa olla kristillistä sielunhoitotyötä. eihän kukaan pakota ketään kritoon, jos raamattu tuntuu vastenmieliseltä. en minäkään menisi minnekään astrologien tai joogalentäjien itsehoitokurssille, mutta enpä siitä motkota, vaikka joku muu menisi.

Lue lisää

En ymmärrä, miksi mennä kirkosta ja seurakuntien toipumistyöstä hakemaan apua, jos apu ei saisi olla kristillistä ja jos ryhmäläisten pitäisi saada määritellä se, mihin ohjaaja voi uskoa ja mihin ei. Jos vastaavasti menisi esimerkiksi muslimien terapiaryhmään, ei siellä voisi ihmetellä, miksi näkökulma on niin islamilainen?

Sielunhoidolla ja terapialla on erilainen rooli. Harvoin kristillisiin toipumisryhmiin edes halutaan ihmisiä, joilla on syviä mielenterveydellisiä ongelmia ja jotka esimerkiksi ovat lääkityksellä.

Usein vetäjillä on myös sellaista realismia, että ei kenellekään ei luvata toipumisesta tai parantumisesta mitään, mutta uskotaan, että Jumala voi auttaa ja annetaan hengelliselle todellisuudelle mahdollisuus toimia. Toipumisryhmät antavat ns. vertaistukea ja mahdollisuuden ohjatusti purkaa omia taakkojaan. Ne eivät kuitenkaan korvaa lääkitystä tai lupaa kenellekään, että Jumala tai Jeesus parantaa. Voi parantaa, mutta voi olla parantumattakin. Hengelliseen ja kristilliseen maailmankuvaan kuitenkin sopii jättää asiat Jumalan käteen ja katsoa, mitä tapahtuu.
Monien kohdalla nimittäin myös tapahtuu parantumista.

ollaan... kirjoitti:

Moni on tullut kyseisissä piireissä sairaammaksi. Siksi puhutaan, ja niin pitääkin tehdä. Se on kuluttajien suojelua.

Kristillistä sielunhoitoa toki tarvitaan, mutta ei mikä tahansa sielunhoitoa, jota markkinoidaan kristillisenä ja mukamas "Kristus keskeisenä".

Kaiken auttamistyön lähtökohtana pitää olla kärsivä ihminen. Jos auttajalla ei ole kykyä empatiaan, vaan hän näkee uskonnollisen käännyttämisen ainoana oikeana vaihtoehtona vaivaan kuin vaivaan, ollaan hyvin kaukana totuudesta.

Lue lisää

Minun kokemukseni taas on, että moni on tullut noissa piireissä autetuksi, vaikka ei ehkä kovin nopeasti.

Kuluttajansuojaa ei minusta kuitenkaan ole se, että morkataan jotain tiettyä sielunhoidollista ryhmää yleisesti, jos niitä ryhmiä on pitkin maakuntia ja niissä on erilaisia vetäjiä ja erilaisia osallistujia. Ryhmät ovat hyvin erilaisia ja ihmisten kokemuksetkin parantumisista tai parantumatta jäämisistä ovat erilaisia.

Olen samaa mieltä siitä ajatuksesta, että minkäänlaisella teologialla ei voi korvata empatian puutetta. Auttajan empatian puutetta tai muutenkaan rakastavan ja ymmärtävän ihmisen läsnäolon puuttumista jonkun elämästä ei tosin voi korvata myöskään lääkkeillä, psykologialla, kirjallisuudella tai hyvillä harrastuksilla.

Sen sijaan oman Jumalasuhteen löytyminen on eri asia kuin teologia tai mielipiteet. Kristuskeskeinen auttamistyö käsittääkseni tarkoittaa sitä, että hengellisyyden oletetaan olevan keskeisesti auttava asia parantumisessa. Sama ajattelutapa muuten löytyy jopa AA:n perusteista. Ihmisen suhde häntä korkeampaan voimaan, Jumalaan ja kristillisyydessä Jeesukseen, auttaa häntä etsimään apua sellaisista voimista, jotka kantavat pidemmälle kuin ne kerran viikossa paikalla olevat auttajat, joilla on joskus enemmän empatiaa ja toisinaan vähemmän. Se on syvempää ja pitkäjänteisempää työtä.

Ei mustavalkoista kirjoitti:

En ymmärrä, miksi mennä kirkosta ja seurakuntien toipumistyöstä hakemaan apua, jos apu ei saisi olla kristillistä ja jos ryhmäläisten pitäisi saada määritellä se, mihin ohjaaja voi uskoa ja mihin ei. Jos vastaavasti menisi esimerkiksi muslimien terapiaryhmään, ei siellä voisi ihmetellä, miksi näkökulma on niin islamilainen?

Sielunhoidolla ja terapialla on erilainen rooli. Harvoin kristillisiin toipumisryhmiin edes halutaan ihmisiä, joilla on syviä mielenterveydellisiä ongelmia ja jotka esimerkiksi ovat lääkityksellä.

Usein vetäjillä on myös sellaista realismia, että ei kenellekään ei luvata toipumisesta tai parantumisesta mitään, mutta uskotaan, että Jumala voi auttaa ja annetaan hengelliselle todellisuudelle mahdollisuus toimia. Toipumisryhmät antavat ns. vertaistukea ja mahdollisuuden ohjatusti purkaa omia taakkojaan. Ne eivät kuitenkaan korvaa lääkitystä tai lupaa kenellekään, että Jumala tai Jeesus parantaa. Voi parantaa, mutta voi olla parantumattakin. Hengelliseen ja kristilliseen maailmankuvaan kuitenkin sopii jättää asiat Jumalan käteen ja katsoa, mitä tapahtuu.
Monien kohdalla nimittäin myös tapahtuu parantumista.

Lue lisää

Sinullapa on merkillisen mustavalkoinen käsitys avusta. Minusta on olemassa vain kahdenlaista auttamista hyvää ja huonoa, ammattitaitoista ja puoskarointia.

Kirkko tarjoaa hyvin ammattitaitoista apua mm. perheasiainneuvottelukeskuksissa ja diakoniatyössä. Apua annetaan ehdoitta, eikä siihen sekoiteta mitään uskonnollisia ideologioita.

Kirkosta voi hakea apua niin muiden uskontojen edustajat kuin uskonnottomatkin tarvitsematta pelätä käännyttämistä johonkin tiettyyn ideologiaan.

Nykyisen käsityksen mukaan sielunhoidolla ja psykoterapialla ei ole käytännössä juuri mitään eroja jos toiminta tapahtuu koulutettujen asiantuntijoiden toimesta. Käsitykseni mukaan apu on aina myös kristillistä, ja näin sen koen kristittynä. Kaiken avun lähtökohtana on oltava autettava, ei se mihin auttaja kenties uskoo tai on uskomatta.

asiallisesti kirjoitti:

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

Lue lisää

Hyvä Jorma Kalajoki,
Kiitos loistavasta asiallisesta Krito-esittelystä. Englantilainen pappi-ystävä tahtoisi tietää, onko heillä Kritoa ja millä nimellä voisi löytyä. Suora käännös Christian Recovery vie väärälle polulle eli addiktioista toipumiseen. Kiitos avusta.

pettynyt... kirjoitti:

Murrosiässä sairastin ajoittaista masennusta. Eräs helluntailainen kertoi minulle että kun tulen uskoon masennuskin häviää, ja niin menin heidän kokouksiinsa. Eräs Kansan Raamattuseuran työntekijä taas ilmoitti, että koska hän uskoo Jumalaan, hänellä menee hyvin.

Heidän mielestään en siis ollut uskossa vaikka olin uskonut Jumalaan lapsesta lähtien. Minun puolestani rukoiltiin, mutta mitään ei tapahtunut, ja tämän takia alkoi monenlainen painostus, syyllistäminen ja pelottelu tämänpuolisilla ja iankaikkisillakin rangaistuksilla.

Tämän toiminnan taustalla näkyi olevan käsitys ”uskonratkaisusta” mikä oli ehdoton vaatimus ”pelastumiselle”. Kokemukseni oli että vaikka uskonratkaisussa antauduttiin ”Jumalalle” käytännössä se merkitsi itsensä luovuttamisesta hengellisten puoskarien käsiin.

Lue lisää

Mielestäni kristityn itsensä tapa toimia ja tässä edellä mainitussa kirjoituksessa- toisia neuvoa-, kertoo hänen omasta sisäisen parantumisen tilastaan.
Onko hän kenties ollenkaan lähtenyt tutkimusretkelle itseensä, vai tuntuuko se aivan turhalta tai turhan pelottavalta?

Loppujen lopulta sitä ei voi ymmärtää toista ihmistä, kuin oman elämänkokemuksensa pohjalta.
On tietenkin houkuttelevaa ja helppoa ajatella, että omat haavat paranevat ihan vain "simsalabim"-tyyppisesti, kunhan tekee
" uskonratkaisun". Todellisuudessa harvoin näin kuitenkaan tapahtuu.
Miten sitä voisikaan oppia ymmärtämään itseään, jos ei käy läpi itsetutkistelun tietä, avoimena näkemään itsestään sekä hyvät, että huonot
puolet.
Täytyyhän sitä ymmärtää ja selvittää itselleen mistä tarvitsee parantumista.
Simsalabim- tyylillä asiat eivät avaudu...

Uskon Jumalan parantavaan voimaan.
Mutta en siihen, että kunhan vain tekee itse jonkun uskoontulotempun, voi sitten vastalahjaksi odottaa Jumalalta täydellistä parantumista, tekemättä itse omaa osuuttaan asiassa.
Se kuulostaa lähinnä pakenemiselta ja itsensä pettämiseltä.

Omassa elämässäni olen saanut apua Jumalalta,terapeutilta, läheisiltä ihmisiltä, niin, ja myös Krito- ryhmästä.
Krito on minun kohdallani avannut paljon asioita. Sen rinnalla olen kuitenkin käynyt ammattiauttajan luona. Myös hän on nähnyt suurena positiivisena asiana tämän Krito-toiminnan kohdallani.
Se on vaatinut pitkän tien, jossa minullakin on ollut oma vastuuni.
Selvitellä sitä, mitä minulle on tapahtunut, ja että miksi tunnen mitäkin.

Krito-ryhmän tarkoituksena on antaa varauksetonta tukea, ilman tuomitsemista. Kenenkään ei kuulu kommentoida tai mestaroida toisen elämää. Ainoastaan kuunnella, ja ilman tuomiota.

Se on toteutunut täydellisesti omassa Krito-ryhmässäni.

asiallisesti kirjoitti:

Tänään hakeuduin ensimmäistä kertaa tälle keskustelusivulle. Huomasin, että kristillisestä toipumistyöstä, Kritosta on siellä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut niistä näyttäisivät perustuvan kirjoittajien omiin ennakkoluuloihin ja siksi katson tärkeäksi kertoa faktaa sisältä päin.
Olen Jorma Kalajoki, toimin Kansan Raamattuseurassa pappina ja työnohjaajana. Olen ollut mukana Krito-ryhmissä, saanut itsekin ryhmänohjaajakoulutuksen ja sittemmin toiminut kymmenen vuoden aikana ryhmänohjaajien kouluttajana. Nykyään työstä vastaa työtoverini, kouluttaja Paula Tähtinen, joka on peruskoulutukseltaan diakonissa.
Krito-työ on ollut vuodesta 1995 Kansan Raamattuseuran työmuoto, jonka tärkein väline ovat toipumisryhmät. Se on yksi kanava monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa. Ryhmät ovat vertaisryhmiä ja sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa jokainen jäsen, myös ohjaaja ovat toipumismatkalla omaa tahtiaan toisiaan tukien. Se ei siis ole terapiaryhmä, eikä missään myöskään luvata terapiaa eikä paranemista, vaikkakin kokoontumiset usein sisältävät terapeuttisia elementtejä niin kuin moni muukin hyvä ja turvallinen vertaisryhmä.
Juuri vertaisuus ja nimettömyys ovat samankaltaisia kuin AA:ssa, mutta Krito eroaa AA:sta siinä, että ryhmässä etsitään tietoisesti apua kolmiyhteiseltä Jumalalta. Se on siis selkeästi kristillinen toipumisryhmä. Ryhmään voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, vaikka ateisti ja haastattelun jälkeen hänet otetaan vastaan, jos hän hyväksyy ryhmän perustarkoituksen ja pelisäännöt.
Säännöt ovatkin osoittautuneet ryhmää ja ryhmäläisiä suojeleviksi. Jokainen sitoutuu mm. ehdottomaan vaitioloon, toisten kuuntelemiseen neuvomatta ja arvostelematta ja jakamaan omaa elämäntarinaansa sen verran kuin tuntee turvalliseksi. Myös se että jokaisella ryhmän jäsenellä on yhtä paljon aikaa kertoa tarinaansa on keskeistä. Joka kerta jätetään asiat ja rukousaiheet Jumalan käsiin. Rukous toteutetaan hyvin yksinkertaisesti luottaen siihen, että hiljainen huokauskin kuullaan yhtä varmasti kuin ääneen lausuttu rukous. Tämä kaikki varjelee ryhmäläisiä väärinkäytöksiltä, niin ettei omat kipeät asiat tule muualla vastaan. Moni uskonnollisen vallankäytön kohteeksi joutunut on saanut Krito-ryhmässä apua, koska on tullut kuulluksi ja vastaanotetuksi ilman manipuloimista ja käännyttämistä.
Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Samalla kuitenkin toimitaan ekumeenisessa hengessä yhteistyössä toisten kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa.
Koska asun Turussa, kutsun tutustumaan Krito-työhön paikan päällä Toipumisen teemaillassa 24.9. klo 18.30 Pallivahan srk-keskukseen, Paltankatu 2.
Tarkemmin aiheesta: www.krito.fi/mitä krito on? ja krito/ vertaisryhmät.

Lue lisää

Kalajoki

"Kansan Raamattuseura on vuonna 1945 perustettu luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva palvelujärjestö, jonka työntekijöinä on pappeja, lehtoreita ja muita kirkollisen tai muun koulutuksen saaneita ihmisiä. Sen oppi ja opetus perustuvat Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen."

-Väität että lahkosi oppi perustuu luterilaiseen tunnustukseen. Luepas Augsburgin tunnustus ja Lutherin Sidottu ratkaisuvalta ja lopeta paskanjauhantasi. Jatketaan sitten keskustelua.

Kirjoitit: "Toipuminen vaikkapa rankasta työviikosta ei viittaa mitenkään paranemiseen." Tällaista merkitystä Kritosta en ole aikaisemmin kuullutkaan. En edes Kriton vetäjien toimesta. Tarkoitus on ilmeisesti hämärtää Kriton todellista toimintaa asiantuntijoiden kritiikiltä.

Käytetäänpä sitten nimityksiä kristillinen toipuminen, kristillinen eheytyminen, kristillinen vertaistuki tai kristillinen parantaminen, kyse on samasta asiasta eli terapeuttiseen vaikutukseen tähtäävästä toiminnasta.

Pyrkimys terapeuttiseen vaikutukseen ei sinänsä ole huono asia. Huonoksi sen tekee Kritossa psykologisen asiantuntemuksen puute ja toiminnan uskonnollis-ideologinen pyrkimys. Kritossa kun on kysymys viime kädessä uskonnollisesta käännyttämisestä amerikkalaisperäiseen fundamentalismiin.

Ihminen saa tietysti hakea apua elämänsä kriiseihin myös uskonnosta, mutta tämä olisi Kriton mainoksissa selvästi kerrottava, koska uskonto voi olla myös sairaammaksi tekevä elementti.

Tunnen tapauksen, eli tämän rovasti Kalajoen. Käsitykseni mukaan hän edustaa piilovapaakirkollisuutta luterilaisessa kirkossa. Omiensa joukossa hän on ilmeisen suosittu, muut suhtautuvat varauksellisesti. Hänen edustamansa uskonto on Kansan Raamattuseuran amerikkalaisperäinen fundamentalismi maagisine parantamiskäsityksineen.

Kalajokea ei pysäytä sitten mikään. Nytkin tuutin täydeltä radio Deissä syytää sontaa.
Hänelle on tärkeintä se että saa oman äänensä eetteriin.

Kalajoki joskin nimeä mainitsematta kertoo eri ihmisten hänelle kertomia asioita - minusta tämä on juoruilua.

Kriton nimissä saa puoskaroida tuhansia ihmisiä, uskonnon nimissä.
Mielestäni Kalajoki tekisi palveluksen Kristikunnalle poistuessaan takavasemmalle ilman ääntä.

Kritolla riistetään. kirjoitti:

Kalajokea ei pysäytä sitten mikään. Nytkin tuutin täydeltä radio Deissä syytää sontaa.
Hänelle on tärkeintä se että saa oman äänensä eetteriin.

Kalajoki joskin nimeä mainitsematta kertoo eri ihmisten hänelle kertomia asioita - minusta tämä on juoruilua.

Kriton nimissä saa puoskaroida tuhansia ihmisiä, uskonnon nimissä.
Mielestäni Kalajoki tekisi palveluksen Kristikunnalle poistuessaan takavasemmalle ilman ääntä.

Lue lisää

Miksei tämä rovasti mene helluntaiseurakuntaan tai vapaakirkkoon mölyämään. Sinne hän kuuluisi.

Ex-viidesläinen kirjoitti:

Kirjoitit: "Toipuminen vaikkapa rankasta työviikosta ei viittaa mitenkään paranemiseen." Tällaista merkitystä Kritosta en ole aikaisemmin kuullutkaan. En edes Kriton vetäjien toimesta. Tarkoitus on ilmeisesti hämärtää Kriton todellista toimintaa asiantuntijoiden kritiikiltä.

Käytetäänpä sitten nimityksiä kristillinen toipuminen, kristillinen eheytyminen, kristillinen vertaistuki tai kristillinen parantaminen, kyse on samasta asiasta eli terapeuttiseen vaikutukseen tähtäävästä toiminnasta.

Pyrkimys terapeuttiseen vaikutukseen ei sinänsä ole huono asia. Huonoksi sen tekee Kritossa psykologisen asiantuntemuksen puute ja toiminnan uskonnollis-ideologinen pyrkimys. Kritossa kun on kysymys viime kädessä uskonnollisesta käännyttämisestä amerikkalaisperäiseen fundamentalismiin.

Ihminen saa tietysti hakea apua elämänsä kriiseihin myös uskonnosta, mutta tämä olisi Kriton mainoksissa selvästi kerrottava, koska uskonto voi olla myös sairaammaksi tekevä elementti.

Lue lisää

Krito on suomeksi Kristus keskeinen toipuminen. Jos tähän sanomaan ei usko tai ei halua sitä hyväksyä, Krito-ryhmiin tuleminen on vapaaehtoista. SE ON TÄYDELLISEN VAPAAEHTOISTA. Niihin ei maanitella, eikä pakoteta ketään. Se, millaista hengellistä maailmankuvaa Kritossa esitellään, riippuu erittäin paljon vetäjästä. Missä määrin vetäjä on fundamentalisti tai jonkun toisen lajin uskova, vaihtelee varmasti paljonkin.

Kirkossa ja seurakunnissa ihmisillä on muuten oikeus ja mahdollisuus uskoa Raamattuun ihan sellaisena kuin he sen itse elämässän kokevat. Siellä on myös oikeus valita toisin, ajatella toisin tai olla kokonaan menemättä sinne. Kukaan ei tule siellä korviesi väliin ja pakota sinua ajattelemaan jollakin tavalla. Jos tulisikin, sieltä voi kävellä omin jaloin ulos.

Valinnan vapaus kirjoitti:

Krito on suomeksi Kristus keskeinen toipuminen. Jos tähän sanomaan ei usko tai ei halua sitä hyväksyä, Krito-ryhmiin tuleminen on vapaaehtoista. SE ON TÄYDELLISEN VAPAAEHTOISTA. Niihin ei maanitella, eikä pakoteta ketään. Se, millaista hengellistä maailmankuvaa Kritossa esitellään, riippuu erittäin paljon vetäjästä. Missä määrin vetäjä on fundamentalisti tai jonkun toisen lajin uskova, vaihtelee varmasti paljonkin.

Kirkossa ja seurakunnissa ihmisillä on muuten oikeus ja mahdollisuus uskoa Raamattuun ihan sellaisena kuin he sen itse elämässän kokevat. Siellä on myös oikeus valita toisin, ajatella toisin tai olla kokonaan menemättä sinne. Kukaan ei tule siellä korviesi väliin ja pakota sinua ajattelemaan jollakin tavalla. Jos tulisikin, sieltä voi kävellä omin jaloin ulos.

Lue lisää

Kirjoitit: "Kirkossa ja seurakunnissa ihmisillä on muuten oikeus ja mahdollisuus uskoa Raamattuun ihan sellaisena kuin he sen itse elämässän kokevat."

Kirkon työntekijällä ei tätä oikeutta ole. Pappislupauksessaan pappi on sitoutunut pysymään luterilaisen kirkon tunnustuksessa. Jos tämä tunnustus ei miellytä, menköön vapaakirkkoihin.

Erityisesti vapaat suunnat ovat erikoistuneet ihmisten manipulointiin ja pakottavat ajattelemaan heidän tavallaan. Aivopesua ja hengellistä väkivaltaa ovat monet tämänkin palstan kirjoittajat kokeneet.

"Kristus keskeinen toipuminen" lauseena voi tarkoittaa aivan mitä tahansa. Jos ei tiedä KRS:n oppeja, ei voi myöskään tietää mitä kyseisellä lausahduksella tarkoitetaan.

Minusta kristillisyyden ihmisten auttamistyössä ratkaisee se onko se eettisesti kestävää. Huijariparantajia on paljon niinkuin jokainen tietää. Jeesusta vedetään jos minkäkinlaiseen toimintaan mukaan.

Sairaita ihmisiä ei saa petkuttaa.

Uskonnon tuputtaminen (KRITOSSA), mikäli siihen liittyy vallankäyttöä ja eriasteista sanallista tai sanatontakin painostusta, voi olla psyykkisesti sairaalle tuhoavaa. Siinähän ei kunnioiteta ihmisen omaa itsemääräämisoikeutta mikä on kaiken tuloksellisen auttamistyön lähtökohta.

KRITON uskonnollinen "asiantuntija" rovasti Kalajoki onkin puhunut särkemisestä ja särkymisestä itsekään varmaan ymmärtämättä mistä puhuu. Olen nähnyt näitä uskonnolla särjettyjä mielisairaaloissa ja jotkut ovat päättäneet päivänsä oman käden kautta.

Eikös olekin hienoa, että uskonnollisen puoskarointi ryhmän perustamiseen ei tarvita minkäänlaista koulutusta, eikä sitä valvo kukaan.

Kritossa jakaannutaan ryhmiin, jota vetää joku henkilö, joka on sitten millainen milloinkin.
Omalle kohdalle sattui nainen, joka ei pystynyt huolehtimaan edes omasta elämästään, mutta kova oli muille esittämään näkemyksiään sekä seläntakana pahaa puhumaan.

Raamatun sanalla ei ollut mitään merkitystä ,kun asioista keskusteltiin, Raamatun olisi kuitenkin tullut olla esisijalla, miten kutakin asiaa tai tilannetta arvioidaan.

Piispojen olisi ehdottomasti sanouduttava irti KRITO:n kaltaisista "eheytymisterapioista". Mutta mitä he tekevät? Hymyilevät poskilihakset kireinä, pyrkivät olemaan kaikille mieliksi, nostavat vain palkkansa ja vähät välittävät mitä kirkon piirissä ja Jumalan nimissä tehdään. Tämän takia erosin kirkosta, enkä ole katunut eroamistani.

Lainaan seuraavan kirjoituksen toiselta palstalta, koska se sopii hyvin myös tänne Uskontojen uhrien sivulle ja käsittelemäämme aiheeseen.

Kuka on oikea lähimmäinen?

Eräs mies valmistui loistavilla arvosanoilla teologisesta tiedekunnasta. Häntä ei kuitenkaan vihitty papiksi vaikka hän kovasti sitä toivoi ja se olisi ollut hänen toiveammattinsa. Niinpä hän joutui tyytymään koulutustaan vastaamattomaan työhön seurakuntatalon siivoojana.

Seurakunnan työyhteisössä häntä ei edelleenkään hyväksytty. Hän joutui kuuntelemaan jatkuvasti oman ihmisarvonsa alentamista. Erityisesti itseään oikeina uskovina mainostavat löysivät Raamatustaan ne kohdat ja Paavalistaan kaverinsa jolla he löivät häneen monenlaisia syntileimoja.

Häntä kehoitettiin tunnustamaan syntinsä ja hakeutumaan kristillisiin eheytymisryhmiin. Niitä olikin tarjolla mm. Aslan ry ja Kansan Raamattuseuran Krito. Kansan Raamattuseura järjestikin kyseisiä ryhmiä siinä seurakunnassa.

Muutamien uskovien painostuksesta hän menikin sellaiseen ryhmään jaksaakseen ja saadakseen tarvitsemaansa tukea elämäänsä. Mutta kävikin aivan päinvastoin. Ryhmässä häntä käskettiin rukoilla Jumalaa että hän vapautuisi syntisestä erilaisuudestaan. Ryhmähivutus ja johdattelu ei ollut aina suoraa sanallista vaan asenteellista syyllistämistä monella tapaa. Hän alkoi kokea olevansa toivoton tapaus, Jumalan hylkäämä ja joutuvansa helvettiin. Hän yritti itsemurhaa.

Psykiatrisessa sairaalassa hän ystävystyi erään hoitajan kanssa. Tämä kertoi ettei hänen homoseksuaalisuutensa ollut synti eikä sairaus, vaan aivan normaali tietyille ihmisille kuuluva ominaisuus kuten vasenkätisyyskin. Olet samalla tavalla rakastettu ja sellaisena hyväksytty kuin muutkin, hän sanoi. Tämä hoitaja kertoi olevansa ateisti, tai ainakin agnostikko. Potilaamme elämänhalu alkoi palata.

Kuka näistä kolmesta osoitti olevansa oikea lähimmäinen hänelle? Piispa, joka kielsi häneltä pappisvihkimyksen, Kriton ohjaaja, vai psykiatrisen klinikan hoitaja?

Ev. lut. kirjoitti:

Lainaan seuraavan kirjoituksen toiselta palstalta, koska se sopii hyvin myös tänne Uskontojen uhrien sivulle ja käsittelemäämme aiheeseen.

Kuka on oikea lähimmäinen?

Eräs mies valmistui loistavilla arvosanoilla teologisesta tiedekunnasta. Häntä ei kuitenkaan vihitty papiksi vaikka hän kovasti sitä toivoi ja se olisi ollut hänen toiveammattinsa. Niinpä hän joutui tyytymään koulutustaan vastaamattomaan työhön seurakuntatalon siivoojana.

Seurakunnan työyhteisössä häntä ei edelleenkään hyväksytty. Hän joutui kuuntelemaan jatkuvasti oman ihmisarvonsa alentamista. Erityisesti itseään oikeina uskovina mainostavat löysivät Raamatustaan ne kohdat ja Paavalistaan kaverinsa jolla he löivät häneen monenlaisia syntileimoja.

Häntä kehoitettiin tunnustamaan syntinsä ja hakeutumaan kristillisiin eheytymisryhmiin. Niitä olikin tarjolla mm. Aslan ry ja Kansan Raamattuseuran Krito. Kansan Raamattuseura järjestikin kyseisiä ryhmiä siinä seurakunnassa.

Muutamien uskovien painostuksesta hän menikin sellaiseen ryhmään jaksaakseen ja saadakseen tarvitsemaansa tukea elämäänsä. Mutta kävikin aivan päinvastoin. Ryhmässä häntä käskettiin rukoilla Jumalaa että hän vapautuisi syntisestä erilaisuudestaan. Ryhmähivutus ja johdattelu ei ollut aina suoraa sanallista vaan asenteellista syyllistämistä monella tapaa. Hän alkoi kokea olevansa toivoton tapaus, Jumalan hylkäämä ja joutuvansa helvettiin. Hän yritti itsemurhaa.

Psykiatrisessa sairaalassa hän ystävystyi erään hoitajan kanssa. Tämä kertoi ettei hänen homoseksuaalisuutensa ollut synti eikä sairaus, vaan aivan normaali tietyille ihmisille kuuluva ominaisuus kuten vasenkätisyyskin. Olet samalla tavalla rakastettu ja sellaisena hyväksytty kuin muutkin, hän sanoi. Tämä hoitaja kertoi olevansa ateisti, tai ainakin agnostikko. Potilaamme elämänhalu alkoi palata.

Kuka näistä kolmesta osoitti olevansa oikea lähimmäinen hänelle? Piispa, joka kielsi häneltä pappisvihkimyksen, Kriton ohjaaja, vai psykiatrisen klinikan hoitaja?

Lue lisää

Tiedän itse Luterilaisen kirkon pappeja, jotka ovat lespoja ja homoja.
Maarian seurakunnan entinen kirkkoherra oli homo ja oli virassaan, kunnes jäi eläkkeelle.

Mitä homouteen tulee on se sairaus ja seurakunnan pappien tulisi rukoilla henkilön puolesta että hän parantuisi.

kirkko täyn homoja kirjoitti:

Tiedän itse Luterilaisen kirkon pappeja, jotka ovat lespoja ja homoja.
Maarian seurakunnan entinen kirkkoherra oli homo ja oli virassaan, kunnes jäi eläkkeelle.

Mitä homouteen tulee on se sairaus ja seurakunnan pappien tulisi rukoilla henkilön puolesta että hän parantuisi.

Lue lisää

Lainaan tähän vielä eräällä toisella palstalla olevaa kirjoitusta

Uskovan (fundamentalistin) sanomana rakkauden konsonantit kirskahtavat ikävään sävyyn ja meikäläisen mieleen tahtoo tulla kuva tekohymyä paistavista kasvoista, jotka näennäisen leppoisaan sävyyn julistavat oikeasti vihaa. Tämä tulee esiin vaikkapa silloin, kun uskonsisar tai -veli kertoo siitä, kuinka he rakastavat homoja ja samaan hengenvetoon siitä, kuinka homous on Herralle kauhistus.

Uskonnollinen vakaumus on omiaan näivettämään ihmisen tunne-elämän ja kyvyn aistia toisten tunteita ja eläytyä niihin eli empatian. Näin ollen kyky rakastaakin katoaa vakaumuksen syvetessä. Uskovaisen mielen täyttää viha, julmuus ja ahneus. Rakkaus rahaan ja omaisuuteen kukoistaa mutta mitä tulee rakkauden tunteisiin ihmisiä kohtaan - ja ilman lainausmerkkejä - niihin hän ei ole kykenevä.

kirkko täyn homoja kirjoitti:

Tiedän itse Luterilaisen kirkon pappeja, jotka ovat lespoja ja homoja.
Maarian seurakunnan entinen kirkkoherra oli homo ja oli virassaan, kunnes jäi eläkkeelle.

Mitä homouteen tulee on se sairaus ja seurakunnan pappien tulisi rukoilla henkilön puolesta että hän parantuisi.

Lue lisää

Olen usein miettinyt mikä tekee ihmisestä niin tekopyhän ja itsekkään ”fariseuksen” että hänen egostaan tulee niin iso ettei hän näe enää lähimmäistäänkään, ja on valmis lyömään jo muutenkin lyötyjä, ja yrittää vetää vielä Jumalankin mukaan omaan vihaansa? Näitä ihmisiä on juuri tässä ketjun aloittajan mainitsemassa liikkeessä. Voisitko sinä vastata?

Venkoilusta en tiedä, mutta löysin pari vuotta sitten Krito –ryhmän, josta oli minulle suuri apu. Kuuden muun ihmisen kanssa kävimme ryhmässä läpi oman elämämme asioita. Meillä jokaisella oli erilaisia ongelmia, joista sai vapaasti kertoa ja kuunnella toisten ihmisten elämäntarinoita. Minua kuunneltiin ja kuuntelin toisia.
Olen hylätty ihminen ja usein hyvin epäluuloinen, koska minun on hyvin vaikea luottaa kehenkään, en kykene ilmaisemaan tunteitani ja minulla on pelkoja, ahdistusta ja masennusta. Hain apua vaikeaan elämääni, joka on jättänyt minuun rankat jäljet.
Ryhmä kokoontui viikottain kaksi tuntia kerrallaan kymmenen kertaa. Aluksi oli osuus, jossa kerrattiin joka kerta säännöt: ehdoton luottamuksellisuus, toisen kuunteleminen ilman neuvomista, pidättäytyminen muiden jäsenten arvostelusta sekä oman puhumisen rajoittaminen sovittuun aikaan niin että jokaiselle jäi aikaa puhua omista asioistaan. Ryhmässä kävimme läpi Toiveena sisäinen paraneminen -kirjan tehtäviä . Lopuksi oli yhteinen hetki, jossa jokainen sai jättää pöydälle kirjallisesti omaan elämäänsä liittyvän rukousaiheen, jonka puolesta joku toinen sitoutui omalla tavallaan rukoilemaan seuraavaan kokoontumiseen asti. Jokainen otti sitten pöydältä rukousaiheen ja näin en tiennyt kenen puolesta rukoilin tai kuka rukoili puolestani. Minulle sillä oli tosi iso merkitys. Sain rukoilla toisen ihmisen puolesta niin kuin osasin ja minun puolestani rukoiltiin. Huomasin ryhmän merkityksen selvästi. Oloni oli helpompaa ja rauhallisempaa. Tosin kohdallani vei monta kokoontumista, etten juurikaan puhunut asiaa, vaan sivusin sitä hieman, mutta loppua kohden rohkaistuin hieman enemmän puhumaan asioistani.
Melkein kaikki ryhmästämme olivat olleet aikaisemmin mukana jossain ryhmässä tai terapiassa. Itselläni on monia pitkiä sairauslomia, lääkehoitoja ja terapiaa ammattiauttajan hoidossa useiden vuosien ajan. Keskustelin psykologini kanssa Kritosta ennen siihen menoani, sen aikana ja sen päättymisen jälkeen ja hän totesi sen tukeneen hyvin hoitoani, olleen minulle hyväksi eikä nähnyt siinä mitään kielteistä tai minua vahingoittavaa enempää kuin hoitoani haittaavaa. Entisiin verrattuna Kristus-keskeisyys oli minulle uusi elementti. Sain ryhmästä voimaa. Olin ryhmässä niin avoin kuin vain omista lähtökohdistani kykenin olemaan. Säännöt pitivät. Minuun ei kohdistunut minkäänlaista painostusta, minua ei neuvottu, minulta ei kyselty eikä udeltu mitään, ei haluttu rahaa eikä mitään muutakaan ja koin, että minuun suhtauduttiin avoimesti ja hyväksyvästi ja että sain itselleni juuri sitä apua, jota tulin hakemaan.
En ole tavannut ketään ryhmäläisistä ryhmän päättymisen jälkeen, mutta minua ryhmä auttoi kohtaamaan omaa yksinäisyyttäni, rikkinäisyyttäni, avuttomuuttani ja syyllisyyden tunteitani. Se antoi minulle voimaa jaksaa elämässä eteenpäin. Itselleni en parempaa apua olisi osannut toivoa enkä odottaa.

toivoa on kirjoitti:

Venkoilusta en tiedä, mutta löysin pari vuotta sitten Krito –ryhmän, josta oli minulle suuri apu. Kuuden muun ihmisen kanssa kävimme ryhmässä läpi oman elämämme asioita. Meillä jokaisella oli erilaisia ongelmia, joista sai vapaasti kertoa ja kuunnella toisten ihmisten elämäntarinoita. Minua kuunneltiin ja kuuntelin toisia.
Olen hylätty ihminen ja usein hyvin epäluuloinen, koska minun on hyvin vaikea luottaa kehenkään, en kykene ilmaisemaan tunteitani ja minulla on pelkoja, ahdistusta ja masennusta. Hain apua vaikeaan elämääni, joka on jättänyt minuun rankat jäljet.
Ryhmä kokoontui viikottain kaksi tuntia kerrallaan kymmenen kertaa. Aluksi oli osuus, jossa kerrattiin joka kerta säännöt: ehdoton luottamuksellisuus, toisen kuunteleminen ilman neuvomista, pidättäytyminen muiden jäsenten arvostelusta sekä oman puhumisen rajoittaminen sovittuun aikaan niin että jokaiselle jäi aikaa puhua omista asioistaan. Ryhmässä kävimme läpi Toiveena sisäinen paraneminen -kirjan tehtäviä . Lopuksi oli yhteinen hetki, jossa jokainen sai jättää pöydälle kirjallisesti omaan elämäänsä liittyvän rukousaiheen, jonka puolesta joku toinen sitoutui omalla tavallaan rukoilemaan seuraavaan kokoontumiseen asti. Jokainen otti sitten pöydältä rukousaiheen ja näin en tiennyt kenen puolesta rukoilin tai kuka rukoili puolestani. Minulle sillä oli tosi iso merkitys. Sain rukoilla toisen ihmisen puolesta niin kuin osasin ja minun puolestani rukoiltiin. Huomasin ryhmän merkityksen selvästi. Oloni oli helpompaa ja rauhallisempaa. Tosin kohdallani vei monta kokoontumista, etten juurikaan puhunut asiaa, vaan sivusin sitä hieman, mutta loppua kohden rohkaistuin hieman enemmän puhumaan asioistani.
Melkein kaikki ryhmästämme olivat olleet aikaisemmin mukana jossain ryhmässä tai terapiassa. Itselläni on monia pitkiä sairauslomia, lääkehoitoja ja terapiaa ammattiauttajan hoidossa useiden vuosien ajan. Keskustelin psykologini kanssa Kritosta ennen siihen menoani, sen aikana ja sen päättymisen jälkeen ja hän totesi sen tukeneen hyvin hoitoani, olleen minulle hyväksi eikä nähnyt siinä mitään kielteistä tai minua vahingoittavaa enempää kuin hoitoani haittaavaa. Entisiin verrattuna Kristus-keskeisyys oli minulle uusi elementti. Sain ryhmästä voimaa. Olin ryhmässä niin avoin kuin vain omista lähtökohdistani kykenin olemaan. Säännöt pitivät. Minuun ei kohdistunut minkäänlaista painostusta, minua ei neuvottu, minulta ei kyselty eikä udeltu mitään, ei haluttu rahaa eikä mitään muutakaan ja koin, että minuun suhtauduttiin avoimesti ja hyväksyvästi ja että sain itselleni juuri sitä apua, jota tulin hakemaan.
En ole tavannut ketään ryhmäläisistä ryhmän päättymisen jälkeen, mutta minua ryhmä auttoi kohtaamaan omaa yksinäisyyttäni, rikkinäisyyttäni, avuttomuuttani ja syyllisyyden tunteitani. Se antoi minulle voimaa jaksaa elämässä eteenpäin. Itselleni en parempaa apua olisi osannut toivoa enkä odottaa.

Lue lisää

Minun kokemukseni kyseisestä uskonlahkosta on niin kielteinen etten suosittelisi sitä edes pahimmalle vihamiehellenikään.

Minulla on kokemuksia helluntailaisuudesta ja viidesläisyydestä (Kansan Raamattuseura). Niissä kokemani henkisen väkivallan takia jouduin pitkään psykoterapiaan. Tuttavapiirissäni on samoin kokeneita muitakin.

Kun sellaisessa ryhmässä, mikä mainostaa itseään kristillisenä ja eheyttävänä, erehtyy avautumaan ja kertomaan aroista asioistaan, ja sen jälkeen lyödään ihmisarvokin ja uskokin aivan pirstaleiksi, mihin voi sitten enää uskoa. Ei ainakaa Kansan Raamattuseuraan eikä KRITOON.

Onneksi ev. lut. kirkolla on laaja perheasiainneuvottelukeskus-verkosto, ainakin suurimmissa kaupungeissa. Sieltä löytyy ammattimaista apua jos muuhun hoitoon ei satu pääsemään. Uskonlahkojen terapiat (eheytymiskurssit) voivat viedä ihmisen täydelliseen epätoivoon ja tuhoon.

"Kristillinen toipuminen" olikin saatanallista särkemistä.

toivoa on kirjoitti:

Venkoilusta en tiedä, mutta löysin pari vuotta sitten Krito –ryhmän, josta oli minulle suuri apu. Kuuden muun ihmisen kanssa kävimme ryhmässä läpi oman elämämme asioita. Meillä jokaisella oli erilaisia ongelmia, joista sai vapaasti kertoa ja kuunnella toisten ihmisten elämäntarinoita. Minua kuunneltiin ja kuuntelin toisia.
Olen hylätty ihminen ja usein hyvin epäluuloinen, koska minun on hyvin vaikea luottaa kehenkään, en kykene ilmaisemaan tunteitani ja minulla on pelkoja, ahdistusta ja masennusta. Hain apua vaikeaan elämääni, joka on jättänyt minuun rankat jäljet.
Ryhmä kokoontui viikottain kaksi tuntia kerrallaan kymmenen kertaa. Aluksi oli osuus, jossa kerrattiin joka kerta säännöt: ehdoton luottamuksellisuus, toisen kuunteleminen ilman neuvomista, pidättäytyminen muiden jäsenten arvostelusta sekä oman puhumisen rajoittaminen sovittuun aikaan niin että jokaiselle jäi aikaa puhua omista asioistaan. Ryhmässä kävimme läpi Toiveena sisäinen paraneminen -kirjan tehtäviä . Lopuksi oli yhteinen hetki, jossa jokainen sai jättää pöydälle kirjallisesti omaan elämäänsä liittyvän rukousaiheen, jonka puolesta joku toinen sitoutui omalla tavallaan rukoilemaan seuraavaan kokoontumiseen asti. Jokainen otti sitten pöydältä rukousaiheen ja näin en tiennyt kenen puolesta rukoilin tai kuka rukoili puolestani. Minulle sillä oli tosi iso merkitys. Sain rukoilla toisen ihmisen puolesta niin kuin osasin ja minun puolestani rukoiltiin. Huomasin ryhmän merkityksen selvästi. Oloni oli helpompaa ja rauhallisempaa. Tosin kohdallani vei monta kokoontumista, etten juurikaan puhunut asiaa, vaan sivusin sitä hieman, mutta loppua kohden rohkaistuin hieman enemmän puhumaan asioistani.
Melkein kaikki ryhmästämme olivat olleet aikaisemmin mukana jossain ryhmässä tai terapiassa. Itselläni on monia pitkiä sairauslomia, lääkehoitoja ja terapiaa ammattiauttajan hoidossa useiden vuosien ajan. Keskustelin psykologini kanssa Kritosta ennen siihen menoani, sen aikana ja sen päättymisen jälkeen ja hän totesi sen tukeneen hyvin hoitoani, olleen minulle hyväksi eikä nähnyt siinä mitään kielteistä tai minua vahingoittavaa enempää kuin hoitoani haittaavaa. Entisiin verrattuna Kristus-keskeisyys oli minulle uusi elementti. Sain ryhmästä voimaa. Olin ryhmässä niin avoin kuin vain omista lähtökohdistani kykenin olemaan. Säännöt pitivät. Minuun ei kohdistunut minkäänlaista painostusta, minua ei neuvottu, minulta ei kyselty eikä udeltu mitään, ei haluttu rahaa eikä mitään muutakaan ja koin, että minuun suhtauduttiin avoimesti ja hyväksyvästi ja että sain itselleni juuri sitä apua, jota tulin hakemaan.
En ole tavannut ketään ryhmäläisistä ryhmän päättymisen jälkeen, mutta minua ryhmä auttoi kohtaamaan omaa yksinäisyyttäni, rikkinäisyyttäni, avuttomuuttani ja syyllisyyden tunteitani. Se antoi minulle voimaa jaksaa elämässä eteenpäin. Itselleni en parempaa apua olisi osannut toivoa enkä odottaa.

Lue lisää

Kansan Raamattuseuran ideologia, mihin Kritokin tietysti perustuu, on ilmaistu lehtisessä ”Neljä asiaa, jotka Jumala tahtoo sinun tietävän”. Traktaatti merkitsee raamattufundamentalismia ja ihmisen oman tahdon kaikkivoipaistamista, ja ihmisen psyykeen ja myös uskonnon yksinkertaistamista. Tämä taas on mielenterveystyön kannalta katsottuna tuhoisaa, nimitetään sitä sitten terapiaksi, sielunhoidoksi, eheytymiseksi tai toipumiseksi. Kysymys on silloin uskonnollisesta käännyttämisestä ja pahimmillaan aivopesusta missä ei kunnioiteta lainkaan ihmisen omaa itsenäistä ajattelua, elämänkatsomusta ja psyykkistä autonomiaa. Vakavasti otettavaa kirkon sielunhoitotyötä tai luterilaista kristillistä uskoa KRS:n toiminta ei edusta, vaikka muutamat kirkkoherrat luovuttavatkin vastuuttomasti kirkon tiloja kyseiseen toimintaan.

Ev. lut. pappi kirjoitti:

Kansan Raamattuseuran ideologia, mihin Kritokin tietysti perustuu, on ilmaistu lehtisessä ”Neljä asiaa, jotka Jumala tahtoo sinun tietävän”. Traktaatti merkitsee raamattufundamentalismia ja ihmisen oman tahdon kaikkivoipaistamista, ja ihmisen psyykeen ja myös uskonnon yksinkertaistamista. Tämä taas on mielenterveystyön kannalta katsottuna tuhoisaa, nimitetään sitä sitten terapiaksi, sielunhoidoksi, eheytymiseksi tai toipumiseksi. Kysymys on silloin uskonnollisesta käännyttämisestä ja pahimmillaan aivopesusta missä ei kunnioiteta lainkaan ihmisen omaa itsenäistä ajattelua, elämänkatsomusta ja psyykkistä autonomiaa. Vakavasti otettavaa kirkon sielunhoitotyötä tai luterilaista kristillistä uskoa KRS:n toiminta ei edusta, vaikka muutamat kirkkoherrat luovuttavatkin vastuuttomasti kirkon tiloja kyseiseen toimintaan.

Lue lisää

Luterilaisen Kristus-uskon ydin on armo. Siitä puhutaan paljon mutta toteutetaan käsittääkseni melko vähän. Mitä sanalla armo sitten oikein tarkoitetaan. Yksin armosta (sola gratia) tarkoittaa:
A = ansioton
R = rakkaus
M = minun
O = osakseni

Armo tarkoittaa Jumalan ansaitsematonta rakkautta joka tulee ihmiselle lahjana ilman mitään hänen omia tekojaan tai ansioitaan.

Tätä tarkoittaa uskonpuhdistus ja luterilaisuus. Ilman ajatusta armosta ei voida puhua luterilaisesta Kristus-uskosta. Jumalan rakkautta ei ansaita, mutta se on koettavissa vain jos me ihmiset tuomme evankeliumin niin lähelle että rakastamme toisiamme.

Armon vastakohta on raamattufundamentalismi, jota luterilaisessa kirkossa edustaa Kansan Raamattuseura. Se merkitsee ihmismielen manipulointia ja sielullisia temppuja, ratkaisuja, eli omia ansioita lahkon auktoriteettien miellyttämiseksi.

Teologi... kirjoitti:

Luterilaisen Kristus-uskon ydin on armo. Siitä puhutaan paljon mutta toteutetaan käsittääkseni melko vähän. Mitä sanalla armo sitten oikein tarkoitetaan. Yksin armosta (sola gratia) tarkoittaa:
A = ansioton
R = rakkaus
M = minun
O = osakseni

Armo tarkoittaa Jumalan ansaitsematonta rakkautta joka tulee ihmiselle lahjana ilman mitään hänen omia tekojaan tai ansioitaan.

Tätä tarkoittaa uskonpuhdistus ja luterilaisuus. Ilman ajatusta armosta ei voida puhua luterilaisesta Kristus-uskosta. Jumalan rakkautta ei ansaita, mutta se on koettavissa vain jos me ihmiset tuomme evankeliumin niin lähelle että rakastamme toisiamme.

Armon vastakohta on raamattufundamentalismi, jota luterilaisessa kirkossa edustaa Kansan Raamattuseura. Se merkitsee ihmismielen manipulointia ja sielullisia temppuja, ratkaisuja, eli omia ansioita lahkon auktoriteettien miellyttämiseksi.

Lue lisää

Olen ottanut osaa muutamiin KRS:n järjestämiin parisuhdekursseihin. Voin kokemuksesta sanoa että KRS edustaa melko ummehtunutta seksuaalimoraalia. Koko uskonopin sisältö näytti olevan heteroseksuaalinen avioliitto ainoana autuaaksitekevänä asiana. Näin yksipuolinen näkemys johtaa monenlaisiin vaikeuksiin ja niiden syrjintään jotka eivät tähän muottiin sovi. Onko myös avioerojen suuri määrä KRS:n piireissä seurausta vinksahtaneesta moraalista ja opetuksesta? Mutta voiko fundamentalistisesta liikkeestä muuta odottaakaan?

Teologi... kirjoitti:

Luterilaisen Kristus-uskon ydin on armo. Siitä puhutaan paljon mutta toteutetaan käsittääkseni melko vähän. Mitä sanalla armo sitten oikein tarkoitetaan. Yksin armosta (sola gratia) tarkoittaa:
A = ansioton
R = rakkaus
M = minun
O = osakseni

Armo tarkoittaa Jumalan ansaitsematonta rakkautta joka tulee ihmiselle lahjana ilman mitään hänen omia tekojaan tai ansioitaan.

Tätä tarkoittaa uskonpuhdistus ja luterilaisuus. Ilman ajatusta armosta ei voida puhua luterilaisesta Kristus-uskosta. Jumalan rakkautta ei ansaita, mutta se on koettavissa vain jos me ihmiset tuomme evankeliumin niin lähelle että rakastamme toisiamme.

Armon vastakohta on raamattufundamentalismi, jota luterilaisessa kirkossa edustaa Kansan Raamattuseura. Se merkitsee ihmismielen manipulointia ja sielullisia temppuja, ratkaisuja, eli omia ansioita lahkon auktoriteettien miellyttämiseksi.

Lue lisää

En ole kokenut mitään raamattufundamentalismia tai lahkoutumista niin paljon kuin olenkin ollut mukana KRSn eri tilaisuuksissa. Ihmettelen oletko ollut yhdessäkään mukana. Minä olen kokenut kaiken myönteisenä ja arkielämää tukevana. Kaipaan päästä enemmän kuin on mahdollista tapahtumiin ja toimintakeskuksiin. Ei mitään manipulointia tai ratkaisun vaatimuksia,päinvastoin toppuutellaan pysymään maalaisjärkisesti tavallisessa elämässä kiinni ja elämään arkea normaalisti.
Mielestäni yhteiskunnan olisi tuettava KRSn toimintaa,niin paljon se tekee työtä minkä ansiosta ihmiset jaksavat usein kovaa arkeaan ilman turvautumista yhteiskunnan verorahoilla ylläpidettyihin instansseihin,esim. mielenterveyspalveluihin,jotka näin säästyvät ammattiauttajia tarvitseville. Olen kiitollinen että olen löytänyt tällaisen yhteisön missä saa turvallisesti käydä lepäämässä työelämän ja arjen taakoista.
Kenenkään ei ole pakko osallistua KRSn toimintaan jos tuntee sen vääräksi,vapain mielin voi mennä muualle.
Ihmettelen tällaisia hyökkäyksiä mitä tällä keskustelupalstalla olen nähnyt. Olen ollut tapahtumissa mukana parikymmentä vuotta,ja ne ovat sisällöltään parantuneet kerta kerralta. On ollut viihtyisää,runsaasti hyvää ruokaa ja mukavia ihmisiä olen tavannut tusinoittain. En koskaan ole kuullut tai nähnyt mitään käännytystä vaan hyvin raamattuun pitäytyvää ,mutta nykyajan ihmiselle ymmärrettävää opetusta ja rinnalla kulkemista. Työntekijät siellä ovat tosi maalaisjärkisiä,mitään hihhulointia en ole nähnyt. Jopa rakastamaani tanssia saa siellä harrastaa. Ja seksuaalivähemmistöistä tai muista uskonnoista en ole kuullut pahaa sanaa.
Mielestäni olen erittäin kriittinen henkilö,mutta KRSstä en voi sanoa mitään kielteistä. Jumalan sanaa siellä tietty julistetaan koska kristillisestä järjestöstä on kysymys,ja hyvä niin,mutta vapain mielin voi olla mukana olipa uskoa paljon tai vähän .Kukahan sen määrän mittaa ja onko sitä edes meidän tarpeen mitata.

Oletko koskaan kuullut että kirkko tarjoaa laadukasta apua perheasiainneuvottelukeskuksissaan joita on ainakin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Niissä ei jaeta mustavalkoisesti ihmisiä terveisiin ja sairaisiin eikä uskoviin ja ateisteihin niinkuin KRS tekee, vaan kaikkia pyritään auttamaan parhaalla mahdollisella tiedolla ja kokemuksella. Kaiken lisäksi nämä palvelut ovat käyttäjilleen ilmaisia, joskin on varauduttava jonottamaan.

Puhut elämän kipukohdista, kokemuksista mitätöinnistä, vihasta, tunnekylmyydestä ja haavoittumisesta joita KRITO:ssa käsitellään. Nämät asiat kuuluvat ehdottomasti asiantuntevaan terapiaan, ei uskonnollisille puoskareille. Ei ole olemassa erikseen kristillistä toipumistyötä. Kaikki toipumistyö on kristillistä lähimmäisen auttamisen merkityksessä. Ero on vain siinä että on olemassa hyvää toipumistyötä ja on olemassa huonoa toipumistyötä mihin KRITO ainakin minun kokemukseni ja tietojeni mukaan kuuluu.

Vastenmielisin piirre Kansan Raamattuseuran piireissä on se että niissä jaotellaan ihmisiä jo täällä maan päällä taivaaseen menijöihin ja helvettiin joutuviin jollakin sielullisella ratkaisulla. Tällainen ideologia vaikuttaa voimakkaasti kaikkeen mitä kräsäläiset puuhaavat, vaikka eivät sitä heti sanallisesti ilmoittaisikaan. Tämä ihmiskeskeinen ajattelu on hyvin tyypillistä muillekin fundamentalistisille uskonnollisille liikkeille kuten vapaakirkoille.

Itselleni oli nuorena hyvin traumaattinen kokemus kun sain kuulla eräältä KRS:n työntekijältä meneväni helvettiin koska en ollut heidän mielestään tehnyt uskonratkaisua vaikka olin uskonut Jumalaan lapsesta lähtien. Jo terveellekin ihmiselle tällainen, niinkin tärkeän asian kuin uskon kyseenalaistaminen, voi olla tuhoisaa, saatikka sitten sairaammille. Ihmisen henkiseen ja hengelliseen auttamiseen tällainen asenne ei sovi lainkaan.

Kristitty45 kirjoitti:

Vastenmielisin piirre Kansan Raamattuseuran piireissä on se että niissä jaotellaan ihmisiä jo täällä maan päällä taivaaseen menijöihin ja helvettiin joutuviin jollakin sielullisella ratkaisulla. Tällainen ideologia vaikuttaa voimakkaasti kaikkeen mitä kräsäläiset puuhaavat, vaikka eivät sitä heti sanallisesti ilmoittaisikaan. Tämä ihmiskeskeinen ajattelu on hyvin tyypillistä muillekin fundamentalistisille uskonnollisille liikkeille kuten vapaakirkoille.

Itselleni oli nuorena hyvin traumaattinen kokemus kun sain kuulla eräältä KRS:n työntekijältä meneväni helvettiin koska en ollut heidän mielestään tehnyt uskonratkaisua vaikka olin uskonut Jumalaan lapsesta lähtien. Jo terveellekin ihmiselle tällainen, niinkin tärkeän asian kuin uskon kyseenalaistaminen, voi olla tuhoisaa, saatikka sitten sairaammille. Ihmisen henkiseen ja hengelliseen auttamiseen tällainen asenne ei sovi lainkaan.

Lue lisää

Mitä tarkoititte taivaaseen taai helvettiin menijöiden jakamisella koskien kirjoitustani,itse en sellaista ole kokenut KRSn piirissä ja jos olisin,niin en kiittelisi enkä osallistuisi.
Itse uskon paremminkin maanpäälliseen helvettiin. Krito saattaa olla eräs väylä tai alkuaskel siitä poispäin. Varmaan löytyy muitakin yhtä hyviä,joita en tosin tunne.
Pahoittelen jos joku ymmärsi väärin sen kohdan että raskaita psyykkisiä ongelmia omaavia pyritään ohjaamaan ammattiavun piiriin. Eihän psyykkinen ammattiapu ole sen kummempaa kuin vaikka hammaslääkäriin meno-mitä kyllä voisi kuvata pienenä helvettinä ainakin minulle joka pelkään kipua ihan tosissaan.-No leikki sikseen. Molemmissa ammattiauttaja hoitaa ilmennyttä vaivaa.Enkä tällä vertauksella tarkoita että vaivat muuten olisivat verrannollisia vaan että toista ei tarvitse hävetä enempää kuin toistakaan.

Ihmettelen tätä intoa mainostaa Perheasiain neuvottelukeskusta tässä yhteydessä,Nähdäkseni Krito ei mitenkään ole kilpailija eikä tarkoitettu akuutteihin vakaviin ongelmiin kuten ensinmainittu. Mielelläni jätän kys.agendan jota todella myös arvostan ,heille jotka joutuvat muutenkin kuukausitolkulla jonossa odottelemaan. Sitä paitsi,Kritossa otetaan huomioon myös elämän huumoripuoli mikä on hyvin terapeuttista.
Eikö ole hyvä,että on vertaisryhmiä ja tapahtumia missä voi rauhassa ja turvassa jutella juuri siitä mistä ei voi muualla keskustella. Ja korostan,Kriton ideologiaan kuuluu ettei painosteta eikä käännytetä. Uskon että sinne haluavilla on jokin kristitty tausta tai halu päästä kristittyyn ryhmään.En usko että muidenkaan uskontojen edustajaa käännytettäisiin pois mutta ehkä yhteinen rukous olisi hankalaa,tai ehkäpä tietämättämme rukoilisimme samaa suurta Jumalaa.Tästähän päästään suuriin globaaleihin visioihin!-Ja saan niskaani nyt kaikki ns. Fundamentalistit missä kuppikunnassa sitten viihtyvätkin.Siunausta vain teille.

Ajattelen että KRS on hyvä minulle avarasti ajattelevalle kristitylle. Joku tarvitsee kireämmät raamit ja hänelle löytyy oma karsina meidän laajasta evlutkirkostamme. Annetaan elämän moninaisuuden kukkia
kun kerran Jumala on meidät erilaisiksi luonut erilaisine tarpeinemme.

Olen huomannut että Kansan Raamattuseura on tullut monelle ponnahduslaudaksi vapaakirkkoon tai helluntailaisuuteen. Uskonkäsityksethän niissä ovat hyvin samankaltaisia. Uskoon tullaan omalla tahdon päätöksellä. Samoin uskosta pois tuleminen tapahtuu tahdon päätöksellä. Monet, jotka ovat huomanneet että koko touhu onkin vain inhimillistä temppuilua, ovat lopulta menettäneet uskonsa Jumalaan kokonaan. Itse löysin tällä tavalla ateismin.

A-teisti kirjoitti:

Olen huomannut että Kansan Raamattuseura on tullut monelle ponnahduslaudaksi vapaakirkkoon tai helluntailaisuuteen. Uskonkäsityksethän niissä ovat hyvin samankaltaisia. Uskoon tullaan omalla tahdon päätöksellä. Samoin uskosta pois tuleminen tapahtuu tahdon päätöksellä. Monet, jotka ovat huomanneet että koko touhu onkin vain inhimillistä temppuilua, ovat lopulta menettäneet uskonsa Jumalaan kokonaan. Itse löysin tällä tavalla ateismin.

Lue lisää

Minulla taas on kokemus toisinpäin , Keskusteluissa Kansan Raamattuseuran tilaisuuksien ruoka- ja kahvitauoilla olen tavannut ihmisiä , jotka kertovat tulleensa helluntailaisuuden tai ns. vapaiden suuntien piiristä. Jotkut kertovat olleensa jäseniä , jotkut jäsenien lapsia . Ovat halunneet siirtyä takaisin luterilaisuuden piiriin .

Tuo että on tällä hetkellä ateisti , ei mielestäni edes ole paha asia , vaan siinä on tilaisuus todella punnita (entistä) uskoaan ulkoapäin , mikä olisi joskus tarpeellista jokaiselle kristitylle . Kyseenalaistaminen on parasta päivitystä uskolleen. ettei menisi ihan pelkäksi uskotteluksi.

Juuri Kansan Raamattuseuran vapaassa ilmapiirissä voin kyseenalaistaa raskaimman jälkeen oman uskoni , mikä on aitoa , mikä uskottelua . Miten sellaista itsetutkistelua voisi harjoittaa fundamentalistisessa ilmapiirissä.??

Ja jos päädyn siihen , ettei uskoni ole todellista , mikä sen rehellisempää kuin reilusti luopua sellaisesta , mikä on epäaitoa . Sellaista johtopäätöstä jeesuskin arvostaa , sanoohan hän että haluaa totta salatuimpaan saakka.

KRITO on juuri tätä , lupa saada olla totta tunteineen ,kokemuksineen , mielipiteineen , hyväksyttynä todella sellaisena kuin olet , ei tarvitse väkisin yrittää muuttua miksikään , survoa itseään johonkin uskovaisen muottiin .

Missähän muussa kristillisessä yhteisössä minut olisi edes hyväksytty ?? Kaikissa muissa pitää teeskennellä muuta mitä oikeasti on . Eli ateisti olisi ollut ainut vaihtoehto . Teeskentelemään en rupea .

kräsäläinen kirjoitti:

Minulla taas on kokemus toisinpäin , Keskusteluissa Kansan Raamattuseuran tilaisuuksien ruoka- ja kahvitauoilla olen tavannut ihmisiä , jotka kertovat tulleensa helluntailaisuuden tai ns. vapaiden suuntien piiristä. Jotkut kertovat olleensa jäseniä , jotkut jäsenien lapsia . Ovat halunneet siirtyä takaisin luterilaisuuden piiriin .

Tuo että on tällä hetkellä ateisti , ei mielestäni edes ole paha asia , vaan siinä on tilaisuus todella punnita (entistä) uskoaan ulkoapäin , mikä olisi joskus tarpeellista jokaiselle kristitylle . Kyseenalaistaminen on parasta päivitystä uskolleen. ettei menisi ihan pelkäksi uskotteluksi.

Juuri Kansan Raamattuseuran vapaassa ilmapiirissä voin kyseenalaistaa raskaimman jälkeen oman uskoni , mikä on aitoa , mikä uskottelua . Miten sellaista itsetutkistelua voisi harjoittaa fundamentalistisessa ilmapiirissä.??

Ja jos päädyn siihen , ettei uskoni ole todellista , mikä sen rehellisempää kuin reilusti luopua sellaisesta , mikä on epäaitoa . Sellaista johtopäätöstä jeesuskin arvostaa , sanoohan hän että haluaa totta salatuimpaan saakka.

KRITO on juuri tätä , lupa saada olla totta tunteineen ,kokemuksineen , mielipiteineen , hyväksyttynä todella sellaisena kuin olet , ei tarvitse väkisin yrittää muuttua miksikään , survoa itseään johonkin uskovaisen muottiin .

Missähän muussa kristillisessä yhteisössä minut olisi edes hyväksytty ?? Kaikissa muissa pitää teeskennellä muuta mitä oikeasti on . Eli ateisti olisi ollut ainut vaihtoehto . Teeskentelemään en rupea .

Lue lisää

Siinä olet oikeassa että on myös toisin päin. Vapaakirkoista on tullut joku KRS:n piireihin koska uskonkäsityksiään ei tarvitse muuttaa. KRS ja vapaat suunnat edustavat amerikkalaista fundamentalismia ns. pyhityskristillisyyttä. Luterilaisesta kristillisyydestä porukat ovat hyvin kaukana.

Kansan Raamattuseurassa ei ole ollenkaan paha asia jos kertoo olevansa ateisti. Systeemi käytännössä on se että tule sellaisena kuin olet ja me teemme sinut sellaiseksi kuin haluamme. Kritisoida saa ja pitääkin omaa uskoaan tai uskonnottomuuttaan, mutta KRS:n käytäntöjä ja oppeja ei saa arvostella. Tämän huomasin hyvin käytännössä. Sana-lehti ei edes julkaise kirjoituksia joissa vähänkin arvostelee KRS:ssä huomaamiaan epäkohtia. Sama systeemi on myös vapaakirkoissa. Ja yllätys yllätys KRS edustaa juuri omasta mielestään sitä ainoaa oikeaa todellista uskoa ja toisella tavalla uskovat ovat väärässä eivätkä ole vielä löytäneet totuutta. Ja sitten vielä Jeesuskin on meidän kanssamme samaa mieltä. Raamatusta löytyy nimittäin aina jokin sopiva kohta omia mielipiteitä ja keksintöjä puolustamaan. Näin toimivat kaikki maailman fundamentalistit.

Eräs ateisti kertoi käyneensä avioeronsa takia KRITO:ssa mutta lopettaneensa koska häntä ei hyväksytty siellä ateistina. Siellä nimittäin piti sitoutua rukoilemaan toisen ryhmäläisen puolesta, ja tietysti KRS:n jumalaa johon hän ei nemenomaan uskonut. Eriuskoiset mm. muslimit kokisivat varmasti saman kohtalon kyseisissä piireissä. Eräs luterilainen koki painostusta siitäkin että hän uskoi "kasteen armoon", koska sellaista oppia ei KRS:n pappien mukaan ole Raamatussa. Kysymys kuuluukin: Miksi pakottaa ihmiset uskomaan heidän jumaliinsa johon he eivät kertakaikkiaan usko?

Mielestäni ja kokemuksieni kautta (monta vuotta KRS:n piireissä) pidän kräsäläisiä filunkeina tyyppeinä: puhuvat kyllä lipevästi ja yrittävät mielistellä mutta ovat aivan eri ihmisiä todellisuudessa. Siksi minusta tuli ateisti ainakin heidän jumaluuttaan kohtaan. Vaikka lestaadiolaiset (Rauhanyhdistys) ovat tulleet tunnetuiksi hengellisestä väkivallastaan, ovat he kokemukseni mukaan ainakin rehellisiä. Tutustuessani heihin aikoinani minulle sanottiin heti mitä pitää uskoa, ketä äänestää, mitä musiikkia kuunnella yms.

Vapaissa uskonlahkoissa henkinen väkivalta on kierompaa. Sitä yritetään syöttää sisään ihmismieleen monenlaisilla manipulaation konsteilla. Suoraa rehellistä puhetta ei kuule vaikka sitä kysyisi. Luettuani tämänkin palsta kirjoituksia ja mm Jorma Kalajoen vastausta, hän ei vastannut, eikä varmaan pystynytkään vastaamaan, yhteenkään rehelliseen kysymykseen. Vastenmielistä sakkia.

A-teisti kirjoitti:

Siinä olet oikeassa että on myös toisin päin. Vapaakirkoista on tullut joku KRS:n piireihin koska uskonkäsityksiään ei tarvitse muuttaa. KRS ja vapaat suunnat edustavat amerikkalaista fundamentalismia ns. pyhityskristillisyyttä. Luterilaisesta kristillisyydestä porukat ovat hyvin kaukana.

Kansan Raamattuseurassa ei ole ollenkaan paha asia jos kertoo olevansa ateisti. Systeemi käytännössä on se että tule sellaisena kuin olet ja me teemme sinut sellaiseksi kuin haluamme. Kritisoida saa ja pitääkin omaa uskoaan tai uskonnottomuuttaan, mutta KRS:n käytäntöjä ja oppeja ei saa arvostella. Tämän huomasin hyvin käytännössä. Sana-lehti ei edes julkaise kirjoituksia joissa vähänkin arvostelee KRS:ssä huomaamiaan epäkohtia. Sama systeemi on myös vapaakirkoissa. Ja yllätys yllätys KRS edustaa juuri omasta mielestään sitä ainoaa oikeaa todellista uskoa ja toisella tavalla uskovat ovat väärässä eivätkä ole vielä löytäneet totuutta. Ja sitten vielä Jeesuskin on meidän kanssamme samaa mieltä. Raamatusta löytyy nimittäin aina jokin sopiva kohta omia mielipiteitä ja keksintöjä puolustamaan. Näin toimivat kaikki maailman fundamentalistit.

Eräs ateisti kertoi käyneensä avioeronsa takia KRITO:ssa mutta lopettaneensa koska häntä ei hyväksytty siellä ateistina. Siellä nimittäin piti sitoutua rukoilemaan toisen ryhmäläisen puolesta, ja tietysti KRS:n jumalaa johon hän ei nemenomaan uskonut. Eriuskoiset mm. muslimit kokisivat varmasti saman kohtalon kyseisissä piireissä. Eräs luterilainen koki painostusta siitäkin että hän uskoi "kasteen armoon", koska sellaista oppia ei KRS:n pappien mukaan ole Raamatussa. Kysymys kuuluukin: Miksi pakottaa ihmiset uskomaan heidän jumaliinsa johon he eivät kertakaikkiaan usko?

Mielestäni ja kokemuksieni kautta (monta vuotta KRS:n piireissä) pidän kräsäläisiä filunkeina tyyppeinä: puhuvat kyllä lipevästi ja yrittävät mielistellä mutta ovat aivan eri ihmisiä todellisuudessa. Siksi minusta tuli ateisti ainakin heidän jumaluuttaan kohtaan. Vaikka lestaadiolaiset (Rauhanyhdistys) ovat tulleet tunnetuiksi hengellisestä väkivallastaan, ovat he kokemukseni mukaan ainakin rehellisiä. Tutustuessani heihin aikoinani minulle sanottiin heti mitä pitää uskoa, ketä äänestää, mitä musiikkia kuunnella yms.

Vapaissa uskonlahkoissa henkinen väkivalta on kierompaa. Sitä yritetään syöttää sisään ihmismieleen monenlaisilla manipulaation konsteilla. Suoraa rehellistä puhetta ei kuule vaikka sitä kysyisi. Luettuani tämänkin palsta kirjoituksia ja mm Jorma Kalajoen vastausta, hän ei vastannut, eikä varmaan pystynytkään vastaamaan, yhteenkään rehelliseen kysymykseen. Vastenmielistä sakkia.

Lue lisää

Tosi outoa, että ateisti menee kristillisen herätysliikkeen sielunhoitoon. Mitä hän sieltä haki?

A-teisti kirjoitti:

Siinä olet oikeassa että on myös toisin päin. Vapaakirkoista on tullut joku KRS:n piireihin koska uskonkäsityksiään ei tarvitse muuttaa. KRS ja vapaat suunnat edustavat amerikkalaista fundamentalismia ns. pyhityskristillisyyttä. Luterilaisesta kristillisyydestä porukat ovat hyvin kaukana.

Kansan Raamattuseurassa ei ole ollenkaan paha asia jos kertoo olevansa ateisti. Systeemi käytännössä on se että tule sellaisena kuin olet ja me teemme sinut sellaiseksi kuin haluamme. Kritisoida saa ja pitääkin omaa uskoaan tai uskonnottomuuttaan, mutta KRS:n käytäntöjä ja oppeja ei saa arvostella. Tämän huomasin hyvin käytännössä. Sana-lehti ei edes julkaise kirjoituksia joissa vähänkin arvostelee KRS:ssä huomaamiaan epäkohtia. Sama systeemi on myös vapaakirkoissa. Ja yllätys yllätys KRS edustaa juuri omasta mielestään sitä ainoaa oikeaa todellista uskoa ja toisella tavalla uskovat ovat väärässä eivätkä ole vielä löytäneet totuutta. Ja sitten vielä Jeesuskin on meidän kanssamme samaa mieltä. Raamatusta löytyy nimittäin aina jokin sopiva kohta omia mielipiteitä ja keksintöjä puolustamaan. Näin toimivat kaikki maailman fundamentalistit.

Eräs ateisti kertoi käyneensä avioeronsa takia KRITO:ssa mutta lopettaneensa koska häntä ei hyväksytty siellä ateistina. Siellä nimittäin piti sitoutua rukoilemaan toisen ryhmäläisen puolesta, ja tietysti KRS:n jumalaa johon hän ei nemenomaan uskonut. Eriuskoiset mm. muslimit kokisivat varmasti saman kohtalon kyseisissä piireissä. Eräs luterilainen koki painostusta siitäkin että hän uskoi "kasteen armoon", koska sellaista oppia ei KRS:n pappien mukaan ole Raamatussa. Kysymys kuuluukin: Miksi pakottaa ihmiset uskomaan heidän jumaliinsa johon he eivät kertakaikkiaan usko?

Mielestäni ja kokemuksieni kautta (monta vuotta KRS:n piireissä) pidän kräsäläisiä filunkeina tyyppeinä: puhuvat kyllä lipevästi ja yrittävät mielistellä mutta ovat aivan eri ihmisiä todellisuudessa. Siksi minusta tuli ateisti ainakin heidän jumaluuttaan kohtaan. Vaikka lestaadiolaiset (Rauhanyhdistys) ovat tulleet tunnetuiksi hengellisestä väkivallastaan, ovat he kokemukseni mukaan ainakin rehellisiä. Tutustuessani heihin aikoinani minulle sanottiin heti mitä pitää uskoa, ketä äänestää, mitä musiikkia kuunnella yms.

Vapaissa uskonlahkoissa henkinen väkivalta on kierompaa. Sitä yritetään syöttää sisään ihmismieleen monenlaisilla manipulaation konsteilla. Suoraa rehellistä puhetta ei kuule vaikka sitä kysyisi. Luettuani tämänkin palsta kirjoituksia ja mm Jorma Kalajoen vastausta, hän ei vastannut, eikä varmaan pystynytkään vastaamaan, yhteenkään rehelliseen kysymykseen. Vastenmielistä sakkia.

Lue lisää

kumpikin omaa mieltämme . Minä en ole kokenut sinun tavallasi , mutta onhan moneen kertaan sanottu , että eri ihmiset kokevat asiat eri tavalla .

Mun KRITOryhmässä ollut toisen uskoinen ei tahtonut rukoilla luterilaisten kanssa , niinpä hän oli muun ajan mukana mutta lähti aikaisemmin pois , halusi tällaisen järjestelyn ja se hänelle ilomielin suotiin . Sama olisi käynyt ateistin kohdalla .

Ateisti voi hyötyä Kritosta kuten kuka tahansa vertaistukiryhmässä , uskosta ei ainakaan mun ryhmässä olllut juuri puhetta , ihmisten mielenkiinnon kohteet oli ihan muualla . ( Tämä EI ole mainostamista vaan vastaus kysymykseen !! ) Sehän se kummallisinta näissä haukkumiskommenteissa onkin , kun syytetään uskon tuputtamisesta , eikä ainoaan siihen viittaavaan osioon ole mikään pakko osallistua , asian voi selvittää etukäteen veturin kanssa ja poistua ennen muita .

En ymmärrä miten se voisi vahingoittaa ihmistä , jos voi jakaa jonkin surullisen asian vertaisten kanssa turvallisesti . Kukaan ei saa neuvoa tai kommentoida toista , ei myöskään veturi . Eli sitoudutaan toisten kunnioittamiseen.
Kokemukseni oli ja on sellainen inhimillisen yhteisyyden/samanlaisuuden kokeminen , välittävä ja vapaa ilmapiiri jollaista en ole muualla kokenut . Minusta välitettiin vajavaisena , epäuskoisena ihmisenä ilman rooleja , ei tarvinnut leikkiä vahvaa ja viisasta , eikä uskovaista.

kräsäläinen kirjoitti:

kumpikin omaa mieltämme . Minä en ole kokenut sinun tavallasi , mutta onhan moneen kertaan sanottu , että eri ihmiset kokevat asiat eri tavalla .

Mun KRITOryhmässä ollut toisen uskoinen ei tahtonut rukoilla luterilaisten kanssa , niinpä hän oli muun ajan mukana mutta lähti aikaisemmin pois , halusi tällaisen järjestelyn ja se hänelle ilomielin suotiin . Sama olisi käynyt ateistin kohdalla .

Ateisti voi hyötyä Kritosta kuten kuka tahansa vertaistukiryhmässä , uskosta ei ainakaan mun ryhmässä olllut juuri puhetta , ihmisten mielenkiinnon kohteet oli ihan muualla . ( Tämä EI ole mainostamista vaan vastaus kysymykseen !! ) Sehän se kummallisinta näissä haukkumiskommenteissa onkin , kun syytetään uskon tuputtamisesta , eikä ainoaan siihen viittaavaan osioon ole mikään pakko osallistua , asian voi selvittää etukäteen veturin kanssa ja poistua ennen muita .

En ymmärrä miten se voisi vahingoittaa ihmistä , jos voi jakaa jonkin surullisen asian vertaisten kanssa turvallisesti . Kukaan ei saa neuvoa tai kommentoida toista , ei myöskään veturi . Eli sitoudutaan toisten kunnioittamiseen.
Kokemukseni oli ja on sellainen inhimillisen yhteisyyden/samanlaisuuden kokeminen , välittävä ja vapaa ilmapiiri jollaista en ole muualla kokenut . Minusta välitettiin vajavaisena , epäuskoisena ihmisenä ilman rooleja , ei tarvinnut leikkiä vahvaa ja viisasta , eikä uskovaista.

Lue lisää

Mitä käytäntöjä ja oppeja ei saa arvostella?? KRSllä ei ole mitään omia oppeja , tai omaa jumalaa . On vain se tylsä luterilaisten jumala ja luterilaiset opit . Kumpa olisikin jotain mielenkiintoisempaa tai uudempaa , mutta kun ei , pitäytyvät , ruojat , vain siinä samassa opetuksessa kuin muukin luterilainen kirkko . Eikä ketään PAKOTETA uskomaan yhtään mihinkään .

Perustele väittämäsi asiat! Syytät ja haukut , ilmeisesti olet loukkaantunut jollekin KRSläiselle . Löytyykö totuuden hippuakaan väitteistäsi? Ei ainakaan perusteltuna .

kräsäläinen kirjoitti:

Mitä käytäntöjä ja oppeja ei saa arvostella?? KRSllä ei ole mitään omia oppeja , tai omaa jumalaa . On vain se tylsä luterilaisten jumala ja luterilaiset opit . Kumpa olisikin jotain mielenkiintoisempaa tai uudempaa , mutta kun ei , pitäytyvät , ruojat , vain siinä samassa opetuksessa kuin muukin luterilainen kirkko . Eikä ketään PAKOTETA uskomaan yhtään mihinkään .

Perustele väittämäsi asiat! Syytät ja haukut , ilmeisesti olet loukkaantunut jollekin KRSläiselle . Löytyykö totuuden hippuakaan väitteistäsi? Ei ainakaan perusteltuna .

Lue lisää

Olin juuri eräällä seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöille järjestetyssä tapaamisessa jossa oli ruokailua, saunomista ja hartaushetkikin.

Eräs mies, jota en aikaisemmin ollut nähnyt, tuli keskustelemaan kanssani ja kysyi tuntisinko Jorma Kalajokea. Hän kertoi itse olevansa aktiivi Kansan Raamattuseuran piireissä kävijä.

Kun kerran tarjoutui tilaisuus päätin kysyä onko kyseisissä porukoissa edelleen sama henki kuin aikaisemminkin että homoja syrjitään.

Sain vastaukseksi pitkän saarnan jossa vedottiin raamatullisuuteen ja siihen että homous on syntiä Kalajoenkin mukaan. Kun kerroin oman mielipiteeni asiasta, ei tämä mies enää halunnut olla kanssani tekemisissä vaan karttoi minua lopun ajan. Todellista suvaitsevaisuutta siis edelleen.

knluihk kirjoitti:

Tosi outoa, että ateisti menee kristillisen herätysliikkeen sielunhoitoon. Mitä hän sieltä haki?

Tämän ketjun aloituksessa kritisoitiin KRITO:n mainostamista terapeuttisilla käsitteillä (eheytyminen, toipuminen), ja siksi avioeron kokenut ateistikin voi erehtyä menemään niihin tilaisuuksiin. Onhan kirkossa myös vakavasti otettavaa ja ammattitaitoista apua saatavilla mm. Perheasiain neuvottelukeskuksissa ja joissa ei uskontoa tyrkytetä. Kirkkoon kuuluu myös paljon ateisteja jotka käyttävät kirkon palveluja.

kräsäläinen kirjoitti:

kumpikin omaa mieltämme . Minä en ole kokenut sinun tavallasi , mutta onhan moneen kertaan sanottu , että eri ihmiset kokevat asiat eri tavalla .

Mun KRITOryhmässä ollut toisen uskoinen ei tahtonut rukoilla luterilaisten kanssa , niinpä hän oli muun ajan mukana mutta lähti aikaisemmin pois , halusi tällaisen järjestelyn ja se hänelle ilomielin suotiin . Sama olisi käynyt ateistin kohdalla .

Ateisti voi hyötyä Kritosta kuten kuka tahansa vertaistukiryhmässä , uskosta ei ainakaan mun ryhmässä olllut juuri puhetta , ihmisten mielenkiinnon kohteet oli ihan muualla . ( Tämä EI ole mainostamista vaan vastaus kysymykseen !! ) Sehän se kummallisinta näissä haukkumiskommenteissa onkin , kun syytetään uskon tuputtamisesta , eikä ainoaan siihen viittaavaan osioon ole mikään pakko osallistua , asian voi selvittää etukäteen veturin kanssa ja poistua ennen muita .

En ymmärrä miten se voisi vahingoittaa ihmistä , jos voi jakaa jonkin surullisen asian vertaisten kanssa turvallisesti . Kukaan ei saa neuvoa tai kommentoida toista , ei myöskään veturi . Eli sitoudutaan toisten kunnioittamiseen.
Kokemukseni oli ja on sellainen inhimillisen yhteisyyden/samanlaisuuden kokeminen , välittävä ja vapaa ilmapiiri jollaista en ole muualla kokenut . Minusta välitettiin vajavaisena , epäuskoisena ihmisenä ilman rooleja , ei tarvinnut leikkiä vahvaa ja viisasta , eikä uskovaista.

Lue lisää

Kansan Raamattuseuran taustaideologiaan kuuluvat mm. seuraavat asiat jotka motivoivat kaikkea liikkeen toimintaa:

1. Homous on syntiä ja siksi syrjimme ja syyllistämme seksuaalisia vähemmistöjä.

2. Haastamme perinteisen luterilaisen käsityksen "kasteen armosta".

3. Ihminen pelastuu yksin oman ratkaisunsa ansiosta. Oman tahdon ratkaisu on kaiken mitta.

Tätä siis tarkoittaa usko komiyhteiseen jumalaan.

Tässä kirjoituksessani en ota kantaa jumalien paremmuuteen, siihen onko kräsäläisten ja hellarien jumala parempi kuin luterilaisten tai Jehovantodistajien tai muslimien jumala. Muut saavat tehdä sen arvion.

A-teisti kirjoitti:

Kansan Raamattuseuran taustaideologiaan kuuluvat mm. seuraavat asiat jotka motivoivat kaikkea liikkeen toimintaa:

1. Homous on syntiä ja siksi syrjimme ja syyllistämme seksuaalisia vähemmistöjä.

2. Haastamme perinteisen luterilaisen käsityksen "kasteen armosta".

3. Ihminen pelastuu yksin oman ratkaisunsa ansiosta. Oman tahdon ratkaisu on kaiken mitta.

Tätä siis tarkoittaa usko komiyhteiseen jumalaan.

Tässä kirjoituksessani en ota kantaa jumalien paremmuuteen, siihen onko kräsäläisten ja hellarien jumala parempi kuin luterilaisten tai Jehovantodistajien tai muslimien jumala. Muut saavat tehdä sen arvion.

Lue lisää

hävisi viestini bittiavaruuteen , liekö nuoli hipaissut peruuta - kohtaa . Harmi , asia vaatii tekemään koko homman uusiksi , vaikka työt jo kohta kutsuu iltamyöhään.

En nyt taas ymmärrä tuota jumalaluetteloa , mutta se kai ei ole mitenkään olennaista . KRS kuitenkin rukoilee luterilaisella tavalla käsitettyä kolmiyhteistä Jumalaa , vaikka en tuota määritelmää ymmärräkään . ( Ohhoh , näyttää tuo ymmärrys - sana nyt putkahtelevan alvariinsa , liekö olisi merkki itsellä tuon tärkeän ominaisuuden puutteesta!! No täytynee opiskella aheesta lisää.)

Miten nimim. evlut voi tuomita koko liikkeen jonkin tapahtuman yksittäisen osanottajan mielipiteen tai tahdittomuuden vuoksi?? Tapaus on valitettava ja otan osaa hänelle jota on karkeasti loukattu .
Kuitenkin , KRS tapahtumat ovat kaikille avoimia samalla tavoin kuin kirkon jumalanpalvelukset , ja samalla tavoi yleisössä ilmenee koko uskonnollisen kentän mielipiteet . Ja sieltähän löytyy tänäkin päivänä valitettavasti syrjintää niin vähemmistöjä kuin naispappeutta kohtaan , muista mielipide-eroista nyt puhumattakaan .

Jossain väliaikakeskustelussa joku vanhakantainen osanottaja väitti , että itse kuulun vähemmistöön kun puolustan heitä . Jos kuuluisin , myös sen ilmaisisin ,sillä ei todellakaan ole häpeä tunnustaa Jumalan antamaa ominaisuutta , oli se sitten hetero tai vähemmistö.

Itse näkisin , että KRS odottaa - mielestäni viisaasti - evlutkirkon yleisiä kannanottoja kuten muutkin kirkon sisäiset yhteisöt ja järjestöt . Kirkon johtajia on painostettava , jotta nuo kannanotot pikimmiten julkaistaisiin , sillä liian kauan on syrjitty kirkossa seksuaalisia vähemmistöjä. Tiedän vain yhden eli Yhteys-liikkeen , mikä selkeästi on perustettu ajamaan vähemmistöjen asioita kirkon sisällä , ja mitä lämpimästi kannatan . Lähimmäisyyden täytyy toteutua tässäkin , jo kirkon uskottavuuden takia .

Kansanryhmän syrjiminen on sekä synti että rikos , ja evlutkirkon on pikimmiten tehtävä parannus molemmista . Varmaan uudella piispallamme on aiheesta paljon vaikutusvaltaista sanottavaa ja asiat edistyvät.

Tulipa palopuhe . Nyt ei kai minun kantani ole enää kenellekään sisälukutaitoiselle epäselvä . Kyseesä olevista väitteistä on nostettava julkinen keskustelu KRSn piirissä , koska mikään lintukoto se ei saa olla , kun kerran ihmisten kanssakulkijana tahtoo olla .
Mitään ryhmää ei saa syrjiä , vaikka keskittyisi rajallisien resurssien puitteissa vain osaan .
Nyt on pidettävä breikkiä palstalla , on kiireinen työviikonloppu edessä . Muutkin kuin papit on töissä päivästä riipumatta.

aurinkoista ja leppoisaa syksyä palstan lukijoille!!

Ev. lut. kirjoitti:

Tämän ketjun aloituksessa kritisoitiin KRITO:n mainostamista terapeuttisilla käsitteillä (eheytyminen, toipuminen), ja siksi avioeron kokenut ateistikin voi erehtyä menemään niihin tilaisuuksiin. Onhan kirkossa myös vakavasti otettavaa ja ammattitaitoista apua saatavilla mm. Perheasiain neuvottelukeskuksissa ja joissa ei uskontoa tyrkytetä. Kirkkoon kuuluu myös paljon ateisteja jotka käyttävät kirkon palveluja.

Lue lisää

työnnät tuota perheasiain neuvottelukeskustasi tähän . Krito ei ole sen kilpailija , niilä on ihan eri agenda . Malttaisit joskus lukea toistenkin kommentit , etkä vaan jankuttaisi omiasi ainoana totuutena .
Minä en koe tarvitsevani mitään istuntoa psykologin kanssa , se olisi yhtä tyhjän kanssa. sen sijaan vertaisten arki-ihmisten kanssa istuen , itselleni merkityksellisimmistä asioista rauhassa puhuminen tai niistä paperille kirjoittaminen (paperia ei tarvitse edes näyttää kenellekään vaan sen voi repiä) avaa uusia näköaloja omiin solmukohtiin ja vapauttaa uusia voimia joita tarvitsee omassa arjessaan . Eikä tarvitse omia ystäviä raskauttaa kaikilla murheillaan . Se on yksinkertaisesti KRITON logiikka .

Jos on vakavia akuutteja ongelmia elämässä , silloin on varmaan perheasiain NK paras paikka ammattipsykologeineen ja tosi hienoa , että tällainen mahdollisuus on rajallisten terveyskeskuspalvelujen ohella olemassa . Eikö meille tavallisille tallaajille saisi evlutin mielestä olla mitään ?? Kun nyt kuitenkin on todettava se tosiasia että enemmistö meistä on tavallisia ih,misiä tavallisine juttuinemme.


Toivon molemmile työmuodoille runsasta siunausta

kräsäläinen kirjoitti:

työnnät tuota perheasiain neuvottelukeskustasi tähän . Krito ei ole sen kilpailija , niilä on ihan eri agenda . Malttaisit joskus lukea toistenkin kommentit , etkä vaan jankuttaisi omiasi ainoana totuutena .
Minä en koe tarvitsevani mitään istuntoa psykologin kanssa , se olisi yhtä tyhjän kanssa. sen sijaan vertaisten arki-ihmisten kanssa istuen , itselleni merkityksellisimmistä asioista rauhassa puhuminen tai niistä paperille kirjoittaminen (paperia ei tarvitse edes näyttää kenellekään vaan sen voi repiä) avaa uusia näköaloja omiin solmukohtiin ja vapauttaa uusia voimia joita tarvitsee omassa arjessaan . Eikä tarvitse omia ystäviä raskauttaa kaikilla murheillaan . Se on yksinkertaisesti KRITON logiikka .

Jos on vakavia akuutteja ongelmia elämässä , silloin on varmaan perheasiain NK paras paikka ammattipsykologeineen ja tosi hienoa , että tällainen mahdollisuus on rajallisten terveyskeskuspalvelujen ohella olemassa . Eikö meille tavallisille tallaajille saisi evlutin mielestä olla mitään ?? Kun nyt kuitenkin on todettava se tosiasia että enemmistö meistä on tavallisia ih,misiä tavallisine juttuinemme.


Toivon molemmile työmuodoille runsasta siunausta

Lue lisää

Toki sallin sinulle ilomielin sellaisen paikan jossa sinä viihdyt. Kritisoinkin ainoastaan KRITO:n harhaanjohtavaa mainostamista ja olen samoilla linjoilla tämän ketjun aloittajan kanssa.

kräsäläinen kirjoitti:

hävisi viestini bittiavaruuteen , liekö nuoli hipaissut peruuta - kohtaa . Harmi , asia vaatii tekemään koko homman uusiksi , vaikka työt jo kohta kutsuu iltamyöhään.

En nyt taas ymmärrä tuota jumalaluetteloa , mutta se kai ei ole mitenkään olennaista . KRS kuitenkin rukoilee luterilaisella tavalla käsitettyä kolmiyhteistä Jumalaa , vaikka en tuota määritelmää ymmärräkään . ( Ohhoh , näyttää tuo ymmärrys - sana nyt putkahtelevan alvariinsa , liekö olisi merkki itsellä tuon tärkeän ominaisuuden puutteesta!! No täytynee opiskella aheesta lisää.)

Miten nimim. evlut voi tuomita koko liikkeen jonkin tapahtuman yksittäisen osanottajan mielipiteen tai tahdittomuuden vuoksi?? Tapaus on valitettava ja otan osaa hänelle jota on karkeasti loukattu .
Kuitenkin , KRS tapahtumat ovat kaikille avoimia samalla tavoin kuin kirkon jumalanpalvelukset , ja samalla tavoi yleisössä ilmenee koko uskonnollisen kentän mielipiteet . Ja sieltähän löytyy tänäkin päivänä valitettavasti syrjintää niin vähemmistöjä kuin naispappeutta kohtaan , muista mielipide-eroista nyt puhumattakaan .

Jossain väliaikakeskustelussa joku vanhakantainen osanottaja väitti , että itse kuulun vähemmistöön kun puolustan heitä . Jos kuuluisin , myös sen ilmaisisin ,sillä ei todellakaan ole häpeä tunnustaa Jumalan antamaa ominaisuutta , oli se sitten hetero tai vähemmistö.

Itse näkisin , että KRS odottaa - mielestäni viisaasti - evlutkirkon yleisiä kannanottoja kuten muutkin kirkon sisäiset yhteisöt ja järjestöt . Kirkon johtajia on painostettava , jotta nuo kannanotot pikimmiten julkaistaisiin , sillä liian kauan on syrjitty kirkossa seksuaalisia vähemmistöjä. Tiedän vain yhden eli Yhteys-liikkeen , mikä selkeästi on perustettu ajamaan vähemmistöjen asioita kirkon sisällä , ja mitä lämpimästi kannatan . Lähimmäisyyden täytyy toteutua tässäkin , jo kirkon uskottavuuden takia .

Kansanryhmän syrjiminen on sekä synti että rikos , ja evlutkirkon on pikimmiten tehtävä parannus molemmista . Varmaan uudella piispallamme on aiheesta paljon vaikutusvaltaista sanottavaa ja asiat edistyvät.

Tulipa palopuhe . Nyt ei kai minun kantani ole enää kenellekään sisälukutaitoiselle epäselvä . Kyseesä olevista väitteistä on nostettava julkinen keskustelu KRSn piirissä , koska mikään lintukoto se ei saa olla , kun kerran ihmisten kanssakulkijana tahtoo olla .
Mitään ryhmää ei saa syrjiä , vaikka keskittyisi rajallisien resurssien puitteissa vain osaan .
Nyt on pidettävä breikkiä palstalla , on kiireinen työviikonloppu edessä . Muutkin kuin papit on töissä päivästä riipumatta.

aurinkoista ja leppoisaa syksyä palstan lukijoille!!

Lue lisää

Muitakin linkkejä löytyy Yhteys-liikkeen lisäksi. Mm. seuraavat linkit:

http://meidankirkkoommemahtuu.blogspot.com/

ja samoja periaatteita ajaa www.tulkaakaikki.net

Vastuunsa lähimmäisistään tuntevat ihmiset eivät odottele kirkolliskokousten päätöksiä. Hiljaa olemalla hyväksyy syrjinnän.

kräsäläinen kirjoitti:

hävisi viestini bittiavaruuteen , liekö nuoli hipaissut peruuta - kohtaa . Harmi , asia vaatii tekemään koko homman uusiksi , vaikka työt jo kohta kutsuu iltamyöhään.

En nyt taas ymmärrä tuota jumalaluetteloa , mutta se kai ei ole mitenkään olennaista . KRS kuitenkin rukoilee luterilaisella tavalla käsitettyä kolmiyhteistä Jumalaa , vaikka en tuota määritelmää ymmärräkään . ( Ohhoh , näyttää tuo ymmärrys - sana nyt putkahtelevan alvariinsa , liekö olisi merkki itsellä tuon tärkeän ominaisuuden puutteesta!! No täytynee opiskella aheesta lisää.)

Miten nimim. evlut voi tuomita koko liikkeen jonkin tapahtuman yksittäisen osanottajan mielipiteen tai tahdittomuuden vuoksi?? Tapaus on valitettava ja otan osaa hänelle jota on karkeasti loukattu .
Kuitenkin , KRS tapahtumat ovat kaikille avoimia samalla tavoin kuin kirkon jumalanpalvelukset , ja samalla tavoi yleisössä ilmenee koko uskonnollisen kentän mielipiteet . Ja sieltähän löytyy tänäkin päivänä valitettavasti syrjintää niin vähemmistöjä kuin naispappeutta kohtaan , muista mielipide-eroista nyt puhumattakaan .

Jossain väliaikakeskustelussa joku vanhakantainen osanottaja väitti , että itse kuulun vähemmistöön kun puolustan heitä . Jos kuuluisin , myös sen ilmaisisin ,sillä ei todellakaan ole häpeä tunnustaa Jumalan antamaa ominaisuutta , oli se sitten hetero tai vähemmistö.

Itse näkisin , että KRS odottaa - mielestäni viisaasti - evlutkirkon yleisiä kannanottoja kuten muutkin kirkon sisäiset yhteisöt ja järjestöt . Kirkon johtajia on painostettava , jotta nuo kannanotot pikimmiten julkaistaisiin , sillä liian kauan on syrjitty kirkossa seksuaalisia vähemmistöjä. Tiedän vain yhden eli Yhteys-liikkeen , mikä selkeästi on perustettu ajamaan vähemmistöjen asioita kirkon sisällä , ja mitä lämpimästi kannatan . Lähimmäisyyden täytyy toteutua tässäkin , jo kirkon uskottavuuden takia .

Kansanryhmän syrjiminen on sekä synti että rikos , ja evlutkirkon on pikimmiten tehtävä parannus molemmista . Varmaan uudella piispallamme on aiheesta paljon vaikutusvaltaista sanottavaa ja asiat edistyvät.

Tulipa palopuhe . Nyt ei kai minun kantani ole enää kenellekään sisälukutaitoiselle epäselvä . Kyseesä olevista väitteistä on nostettava julkinen keskustelu KRSn piirissä , koska mikään lintukoto se ei saa olla , kun kerran ihmisten kanssakulkijana tahtoo olla .
Mitään ryhmää ei saa syrjiä , vaikka keskittyisi rajallisien resurssien puitteissa vain osaan .
Nyt on pidettävä breikkiä palstalla , on kiireinen työviikonloppu edessä . Muutkin kuin papit on töissä päivästä riipumatta.

aurinkoista ja leppoisaa syksyä palstan lukijoille!!

Lue lisää

Hyvä jos pidät edes vähän sukupuolivähemmistöjen ja ateistien puolta käymissäsi piireissä. Eräs Hannu Nymanin pääkirjoitus Sana-lehdessä oli pelkkää ateisteja vastaan suunnattua propagandaa.

Eivät ateistit ole niin pahoja kuin hän antoi ymmärtää. Tunnen monia ja voin sanoa että kyllä heidän elämänsä olisi esikuvallista monelle uskovaksikin itseään tituleeraavalle. Ateistejakin on tietysti moneen junaan ja jotkut tempaukset ovat olleet mauttomia.

Yritän tulla toimeen myös fundamentalistiuskovien kanssa, mutta täytyy myöntää että oman mielipiteensä sanomalla olen menettänyt monet sellaiset "ystävät", mutta ehkä he eivät olleetkaan todellisia ystäviä.

A-teisti kirjoitti:

Hyvä jos pidät edes vähän sukupuolivähemmistöjen ja ateistien puolta käymissäsi piireissä. Eräs Hannu Nymanin pääkirjoitus Sana-lehdessä oli pelkkää ateisteja vastaan suunnattua propagandaa.

Eivät ateistit ole niin pahoja kuin hän antoi ymmärtää. Tunnen monia ja voin sanoa että kyllä heidän elämänsä olisi esikuvallista monelle uskovaksikin itseään tituleeraavalle. Ateistejakin on tietysti moneen junaan ja jotkut tempaukset ovat olleet mauttomia.

Yritän tulla toimeen myös fundamentalistiuskovien kanssa, mutta täytyy myöntää että oman mielipiteensä sanomalla olen menettänyt monet sellaiset "ystävät", mutta ehkä he eivät olleetkaan todellisia ystäviä.

Lue lisää

Olin Krito illassa ja Kalajoki nimeltä mainiten häpäisi minut kymmenien ihmisten edessä. Tällainen häpäisy ei ole Raamatun mukaan oikeaa käytöstä.

Lisäksi Kalajoki levitti minusta perättömiä valheita selkäni takana. Juoruilunkin Raamattu tuomitsee.

Kalajoki oli kertonut ystävälleni puhelimessa että olin sanonut; että kaikki helluntailaiset pitäisi ampua tai tappaa. En tällaista sanonut ja tämän vielä tarkistin monelta paikkalla olleelta.

A-teisti kirjoitti:

Hyvä jos pidät edes vähän sukupuolivähemmistöjen ja ateistien puolta käymissäsi piireissä. Eräs Hannu Nymanin pääkirjoitus Sana-lehdessä oli pelkkää ateisteja vastaan suunnattua propagandaa.

Eivät ateistit ole niin pahoja kuin hän antoi ymmärtää. Tunnen monia ja voin sanoa että kyllä heidän elämänsä olisi esikuvallista monelle uskovaksikin itseään tituleeraavalle. Ateistejakin on tietysti moneen junaan ja jotkut tempaukset ovat olleet mauttomia.

Yritän tulla toimeen myös fundamentalistiuskovien kanssa, mutta täytyy myöntää että oman mielipiteensä sanomalla olen menettänyt monet sellaiset "ystävät", mutta ehkä he eivät olleetkaan todellisia ystäviä.

Lue lisää

Olen ateisteista samaa mieltä kanssasi , olen usean ystävä ja jokainen heistä olisi minua paljon parempi kristitty . Totuudellisia kun ovat eikä heitä syystä tai toisesta ole " kutsuttu " , mistä olen Taivaan iskälle murjaissut että jos et hyväksy heitä , niin ei sitten tarvi minuakaan ...

Varmaan ymmärretään asiat jotenkin eri tavalla , minä en ole huomannut Sanassa Nymanin ateistivastaista kirjoitusta , hänellä on kyllä tapana väliin murjaista asiasta jos toisesta . Toki sen surullisenkuuluisan kampanjan aikoihin kristityt olivat hieman puolustusasemissa mikä oli aika ymmärrettävää , joskin koko juttu lie jo unohtunut .

Yritänpä jatkossa lukea Sanani tarkemmin ja ajatuksella sikäli kun aika riittää. Tahtoo tuo työ häiritä niin pahasti vapaa-ajan viettoa....

Missään muussa evlut kirkon sisäisessä yhteisössä en kuitenkaan ole tavannut yhtä vapaata ilmapiiriä , ainakin minun joskus rankatkin aiheet on otettu suht rauhallisesti vastaan . Ehkä siksikin , että pyrin myös itse olemaan kärjistämättä tilanteita tarpeettomasti .

Toisenlaisia kokemuksia on muista yhteisöistä ja ryhmistä , ihmettelen ettei niistä ole tälle palstalle tullut palautetta . En halua mustamaalata mitään yksittäistä yhteisöä tai henkilöä , minusta sellainen on tosi rumaa , nimimerkin turvin käydä jonkun kimppuun . Jos tuntee itsensä väärinkohdelluksi , pitää suoraan ottaa yhteyttä itseään loukanneeseen tahoon tai kirjoittaa ilman mainintaa nimistä . Jonkun lehden päätoimittajaa voi tietenkin nimimerkilläkin arvostella , kuuluu hänen "palkkaetuihinsa" ottaa sekä posi- että negatiiviset palautteet vastaan .

Montahan ja monenlaista meitä on mieltä ja puolta . Ymmärryskin monenlainen. Koitetaan vain pärjäillä yhteisessä maailmassa kukin niillä eväillä minkä on Luojaltaan saanut .

kräsäläinen kirjoitti:

Olen ateisteista samaa mieltä kanssasi , olen usean ystävä ja jokainen heistä olisi minua paljon parempi kristitty . Totuudellisia kun ovat eikä heitä syystä tai toisesta ole " kutsuttu " , mistä olen Taivaan iskälle murjaissut että jos et hyväksy heitä , niin ei sitten tarvi minuakaan ...

Varmaan ymmärretään asiat jotenkin eri tavalla , minä en ole huomannut Sanassa Nymanin ateistivastaista kirjoitusta , hänellä on kyllä tapana väliin murjaista asiasta jos toisesta . Toki sen surullisenkuuluisan kampanjan aikoihin kristityt olivat hieman puolustusasemissa mikä oli aika ymmärrettävää , joskin koko juttu lie jo unohtunut .

Yritänpä jatkossa lukea Sanani tarkemmin ja ajatuksella sikäli kun aika riittää. Tahtoo tuo työ häiritä niin pahasti vapaa-ajan viettoa....

Missään muussa evlut kirkon sisäisessä yhteisössä en kuitenkaan ole tavannut yhtä vapaata ilmapiiriä , ainakin minun joskus rankatkin aiheet on otettu suht rauhallisesti vastaan . Ehkä siksikin , että pyrin myös itse olemaan kärjistämättä tilanteita tarpeettomasti .

Toisenlaisia kokemuksia on muista yhteisöistä ja ryhmistä , ihmettelen ettei niistä ole tälle palstalle tullut palautetta . En halua mustamaalata mitään yksittäistä yhteisöä tai henkilöä , minusta sellainen on tosi rumaa , nimimerkin turvin käydä jonkun kimppuun . Jos tuntee itsensä väärinkohdelluksi , pitää suoraan ottaa yhteyttä itseään loukanneeseen tahoon tai kirjoittaa ilman mainintaa nimistä . Jonkun lehden päätoimittajaa voi tietenkin nimimerkilläkin arvostella , kuuluu hänen "palkkaetuihinsa" ottaa sekä posi- että negatiiviset palautteet vastaan .

Montahan ja monenlaista meitä on mieltä ja puolta . Ymmärryskin monenlainen. Koitetaan vain pärjäillä yhteisessä maailmassa kukin niillä eväillä minkä on Luojaltaan saanut .

Lue lisää

Fundisten kanssa en pysty olemaan ystävä sitten millään jos vähänkään tulee uskonjutuista puhetta . Heidän mielestään en pääse taivaassa porstuaa pidemmälle .

häirikköuskis kirjoitti:

Fundisten kanssa en pysty olemaan ystävä sitten millään jos vähänkään tulee uskonjutuista puhetta . Heidän mielestään en pääse taivaassa porstuaa pidemmälle .

Lue lisää

Menneiden vuosien aikana olen ollut mukana muistaakseni kahdessa eri Krito-ryhmässä tai sen tyyppisessä ryhmässä. Molemmissa oli pohjana kirja, jonka pohjalta keskusteltiin erilaisista kysymyksistä. Krito ei käsittääkseni liity mihinkään yksittäiseen kirkkokuntaan, joten pidän outona sen liittämistä ainoastaan KRS:n työhön. Krito-menetelmää käytetään "kristillisen toipumistyön" -pohjana hieman samaan tapaan, kuin AA-kerhoissa 12 askeleen toipumisohjelmaa.

Ohjelmassa sinänsä ei minusta ole mitään erityistä vikaa. On eri asia, millaiseksi ryhmät muodostuvat. Niissä kokemukset riippuvat varmasti paljon vetäjästä ja muista ryhmäläisistä. Pitää muistaa, että aina, kun lähtee omia itselle herkkiä asioita jakamaan ryhmässä, ei ole takeita siitä, etteivätkö ne lähde liikkeelle sieltä ulkopuolisille.

Ihmiset ovat ihmisiä, vaikka tehtäisiin minkälaisia suullisia sopimuksia siitä, että käsitellään luottamuksellisia asioita. Heitä ei myöskään saa luottamuksen rikkomisesta vastuuseen tuollaisissa ryhmissä. Jos ei halua ottaa tuollaisia riskejä, pitää mennä käsittelemään asioitaan ammattilaisen kanssa, jolla on työnsä puolesta vaitiolovelvollisuus.

On hieman näköalatonta syyllistää yhtä kokonaista kristillistä järjestöä siitä, jos on jossakin sen ryhmässä kokenut loukkaavia asioita. Sillekään ei voi aina mitään, että kaikkien kanssa ei ole samanlaista teologiaa tai samanlaisia mielipiteitä. Eikä kaikilta edes saa hyväksyntää ihmisenä, olipa heillä minkälaiset hengelliset käsitykset hyvänsä. Omia asioitaan on aina parasta käsitellä ihmisten kanssa, joiden kanssa syntyy luottamuksellinen suhde. Sellaisten suhteiden löytämiseksi ei valitettavasti ole mitään tiettyjä ohjeita, eikä paikkoja, eikä seurakuntia tai yhteisöjä.

ei enää KRS. kirjoitti:

Olin Krito illassa ja Kalajoki nimeltä mainiten häpäisi minut kymmenien ihmisten edessä. Tällainen häpäisy ei ole Raamatun mukaan oikeaa käytöstä.

Lisäksi Kalajoki levitti minusta perättömiä valheita selkäni takana. Juoruilunkin Raamattu tuomitsee.

Kalajoki oli kertonut ystävälleni puhelimessa että olin sanonut; että kaikki helluntailaiset pitäisi ampua tai tappaa. En tällaista sanonut ja tämän vielä tarkistin monelta paikkalla olleelta.

Lue lisää

En ota kantaa Kalajokeen, koska en tunne hänen käytöstään näissä kuvioissa. Joka tapauksessa kristillisissä yhteisöissä ja kirkoissa joutuu kokemaan monesti parhaimmiksikin luulemiensa ihmisten kanssa pettymyksiä. Älykkäät, fiksut, ystävällisen ja lämpimänoloiset ihmiset, jotka loistavat julkisissa ja jopa sielunhoidollisissa tai terapiatehtävissä, saattavat osoittautua henkilökohtaisissa suhteissa loukkaaviksi, pahantahtoisiksi, juoruilijoiksi ja melkoisen vastenmielisiksi käytökseltään eri tilanteissa. Heistä voi saada jopa tahtomattaan vihamiehiä. Valitettavasti tällaiset ihmiset eivät tule vastaan kello kaulassa, vaan ainoastaan kokemus opettaa.

Terapiaa kaipaava ihminen usein voi idealisoida auttajansa, erityisesti kristityn auttajan. Kun joutuu auttajansa nöyryyttämäksi, tajuaa tilanteen todellisuuden. Ihmiset ovat ihmisiä. Kirkossakin.

Ev. lut. kirjoitti:

Toki sallin sinulle ilomielin sellaisen paikan jossa sinä viihdyt. Kritisoinkin ainoastaan KRITO:n harhaanjohtavaa mainostamista ja olen samoilla linjoilla tämän ketjun aloittajan kanssa.

Lue lisää

Voisitteko sanoa, miten KRITO:a on harhaanjohdetusti mainostettu. Krito-kirjoissa mainitaan aivan selkeästi, että menetelmä on Kristus-keskeinen toipuminen. Toipumisryhmien kristillisyyttä ei mitenkään piilotella. Enkä usko, että sellainen viesti myöskään välittyisi Krito-ryhmissä. Ryhmiin tulemisen voi vielä itse valita.

Suuri osa kristityistä uskoo muuten ns. ratkaisukristillisyyteen, jossa kristittynä oleminen merkitsee myös kääntymystä eli uskoontuloa, hitaasti tai nopeasti. Siihen uskovat myös käsittääkseni myös luterilaiset. Miten voisit olla kristitty tai uskovainen, jos et usko Jumalaan, etkä siihen, että Jeesus on kuollut puolestasi ja sovittanut syntisi. Se on kristinuskon ydinsanoma. Kääntymys tarkoittaa uskoa näihin kristinuskon ydinasioihin. Olisi outoa vaatia kirkon toiminnassa olevia henkilöä ajattelemaan jotain muuta.

Terapiaa ja sielunhoitoa, jota tarjotaan ilman uskoa, on tarjolla yhteiskunnassa monella taholla. Miksi ette yksinkertaisesti käänny näiden palvelujen puoleen ja anna niiden, jotka haluavat valita uskon ja toipumisen vaihtoehdon, valita rauhassa tuon oman tiensä?
Uskovien piireissä tiedetään yleisesti, että usko Jeesukseen on parantanut ihmisiä kautta aikojen ja parantaa edelleenkin. Kaikki eivät parannu, kaikki eivät parannu yyhtä nopeasti, eikä usko ole mikään automaatti. Silti ihmisten parantumisia ei voi kieltää, koska niin moni on noussut lähes haudan porteilta ja parantunut erilaisista fyysisistä ja henkisistä vammoista.

Kärsivällisyyttä ja sietokykyä tarvitaan vaan ymmärtämään se, että maailma ei ole musta-valkoinen. Eikä parantumisen prosessikaan ole musta-valkoinen. Kuulostaa jotenkin siltä, että on vaan kiukuttelua tai omaa loukkaantumisen purkamista syyttää ja mustamaalata yhtä auttamismuotoa, josta ei ollut itselle apua. KRS:n ja Kriton mustamaalaus on yksinkertaisesti valhetta, koska itsekin tunnen noista piireistä hyvin monenlaisia ihmisiä, joita ei voi niputtaa luokkaan amerikkalainen fundamentalistikristillisyys.

Kaikissa terapiamuodoissa tosiasia on se, että ei löydy aina sopivaa terapeuttia tai tapahtuu vahinkoja ja väärinkäytöksiäkin. Se on terapian riski, missä tahansa. Hyvän terapiamuodon ja terapeutin löytyminen onkin vaikea asia. Uskovaisuus ei siinä ole mikään takuun merkki, vaan kysymys on aina toimivasta tai toimimattomasta ihmissuhteesta ja kemioista auttajan ja autettavan välillä.

Ev. lut. kirjoitti:

Muitakin linkkejä löytyy Yhteys-liikkeen lisäksi. Mm. seuraavat linkit:

http://meidankirkkoommemahtuu.blogspot.com/

ja samoja periaatteita ajaa www.tulkaakaikki.net

Vastuunsa lähimmäisistään tuntevat ihmiset eivät odottele kirkolliskokousten päätöksiä. Hiljaa olemalla hyväksyy syrjinnän.

Lue lisää

Koko terapiakeskustelu täällä kiertyy kolmen asian ympärille:
1) KRS:n ja Krito-menetelmän mustamaalaus
2) Homouden ongelma
3) Ratkaisukristillisyys ja fundamentalismi

KRS:ää ja Krito-menetelmää on tässä keskustelussa mustamaalattu minusta erittäin suuresti liioitellen. Tunnen tuon kristillisen järjestön toimintaa 40 vuoden ajalta ja näkemykseni on se, että sen toiminnassa on hyvin erilaisia ja jopa eri tavoin uskovia ihmisiä mukana. Jos huonoja kokemuksia on tullut joistakin yksilöistä, on väärin yleistää ne kokemukset koskemaan koko KRS:n toimintaa.

Jokainen voi todeta vaikka omalla työpaikallaan, että kymmenien ihmisten joukosta löytyy aina sekä niitä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen, että niitä, jotka ovat haasteellisempia tapauksia. Sama koskee mitä tahansa ihmisyhteisöjä. Yksilöistä vedetyt johtopäätökset, jotka vedetään koskemaan koko yhteisöä tai jotain toimintatapaa, jota yhteisö harrastaa, saattavat olla hyvinkin vääriä. Niin minusta on KRS:n ja Kriton suhteen tapahtunut tässä keskustelussa.

Väitän, että suurin osa ihmisistä, jotka Krito-ryhmissä käyvät, eivät myöskään ole siellä ratkaisemassa suhdettaan omaan homoseksuaalisuuteensa. Tosiasia on kuitenkin se, että monet ovat saaneet Krito-ryhmistä apua muihin ongelmiinsa. On ikävää, jos siellä on ollut vaikea käsitellä homoseksuaalisuuden ongelmaa. Se ei kuitenkaan poista sitä, että monet muut ovat saattaneet parantua tai edistyä omien ongelmiensa käsittelyssä näissä ryhmissä muista ongelmista.

Käsitys "kasteen armosta" herättää luterilaisissakin piireissä ristiriitoja. Yleinen käsitys erilaisissa kristillisissä piireissä ei tue käsitystä, että pelkkä kaste pelastaisi, vaan kaste ja kääntymys. Kristillisyys perustuu kaikissa eri kristillisyyden suuntauksissa Raamattuun. Raamattu on sen pohja, vaikka sitä pohjaa tulkittaisiin eri tavoin. Sekä Raamattu, että ihmisten oma kokemus puhuu henkilökohtaisen valinnan puolesta. Joko valitset uskoa Jeesukseen tai valitset jotain muuta.

Ns. ratkaisukristillisyys ei siis ole poikkeuksellinen tapa uskoa, vaan se, että pelastus kuuluisi automaattisesti kaikille kasteen kautta on sen sijaan poikkeuksellinen tapa uskoa. Jälkimmäiselle tavalle ei ole Raamatussa myöskään tukea, tarkasteltiimpa Raamattua kirjaimellisesti tai laajemmin tulkiten. Usein myöskin kirkkoon kuulumattomat pitävät epärealistisena sellaista uskoa. Raamattu, ihmisten omatunto ja järki puhuvat kääntymyksen tarpeellisuuden puolesta, vaikka armo on siinä mukana. On erittäin vaikea ylittää näitä käsityksiä niin, että niiden jälki olisi hedelmällinen.

Terapia monimutkaist kirjoitti:

Menneiden vuosien aikana olen ollut mukana muistaakseni kahdessa eri Krito-ryhmässä tai sen tyyppisessä ryhmässä. Molemmissa oli pohjana kirja, jonka pohjalta keskusteltiin erilaisista kysymyksistä. Krito ei käsittääkseni liity mihinkään yksittäiseen kirkkokuntaan, joten pidän outona sen liittämistä ainoastaan KRS:n työhön. Krito-menetelmää käytetään "kristillisen toipumistyön" -pohjana hieman samaan tapaan, kuin AA-kerhoissa 12 askeleen toipumisohjelmaa.

Ohjelmassa sinänsä ei minusta ole mitään erityistä vikaa. On eri asia, millaiseksi ryhmät muodostuvat. Niissä kokemukset riippuvat varmasti paljon vetäjästä ja muista ryhmäläisistä. Pitää muistaa, että aina, kun lähtee omia itselle herkkiä asioita jakamaan ryhmässä, ei ole takeita siitä, etteivätkö ne lähde liikkeelle sieltä ulkopuolisille.

Ihmiset ovat ihmisiä, vaikka tehtäisiin minkälaisia suullisia sopimuksia siitä, että käsitellään luottamuksellisia asioita. Heitä ei myöskään saa luottamuksen rikkomisesta vastuuseen tuollaisissa ryhmissä. Jos ei halua ottaa tuollaisia riskejä, pitää mennä käsittelemään asioitaan ammattilaisen kanssa, jolla on työnsä puolesta vaitiolovelvollisuus.

On hieman näköalatonta syyllistää yhtä kokonaista kristillistä järjestöä siitä, jos on jossakin sen ryhmässä kokenut loukkaavia asioita. Sillekään ei voi aina mitään, että kaikkien kanssa ei ole samanlaista teologiaa tai samanlaisia mielipiteitä. Eikä kaikilta edes saa hyväksyntää ihmisenä, olipa heillä minkälaiset hengelliset käsitykset hyvänsä. Omia asioitaan on aina parasta käsitellä ihmisten kanssa, joiden kanssa syntyy luottamuksellinen suhde. Sellaisten suhteiden löytämiseksi ei valitettavasti ole mitään tiettyjä ohjeita, eikä paikkoja, eikä seurakuntia tai yhteisöjä.

Lue lisää

Kysymys on kuluttajansuojelusta. Ihmisen, joka hakeutuu KRS:n ryhmiin, olisi hyvä tietää että kysymyksessä on raamattufundamentalistinen liike jolla on hyvin ohut side luterilaiseen kristinuskoon. Raamatusta ei ole kliinisen psykologian oppikirjaksi.

Terapian riskit kirjoitti:

Voisitteko sanoa, miten KRITO:a on harhaanjohdetusti mainostettu. Krito-kirjoissa mainitaan aivan selkeästi, että menetelmä on Kristus-keskeinen toipuminen. Toipumisryhmien kristillisyyttä ei mitenkään piilotella. Enkä usko, että sellainen viesti myöskään välittyisi Krito-ryhmissä. Ryhmiin tulemisen voi vielä itse valita.

Suuri osa kristityistä uskoo muuten ns. ratkaisukristillisyyteen, jossa kristittynä oleminen merkitsee myös kääntymystä eli uskoontuloa, hitaasti tai nopeasti. Siihen uskovat myös käsittääkseni myös luterilaiset. Miten voisit olla kristitty tai uskovainen, jos et usko Jumalaan, etkä siihen, että Jeesus on kuollut puolestasi ja sovittanut syntisi. Se on kristinuskon ydinsanoma. Kääntymys tarkoittaa uskoa näihin kristinuskon ydinasioihin. Olisi outoa vaatia kirkon toiminnassa olevia henkilöä ajattelemaan jotain muuta.

Terapiaa ja sielunhoitoa, jota tarjotaan ilman uskoa, on tarjolla yhteiskunnassa monella taholla. Miksi ette yksinkertaisesti käänny näiden palvelujen puoleen ja anna niiden, jotka haluavat valita uskon ja toipumisen vaihtoehdon, valita rauhassa tuon oman tiensä?
Uskovien piireissä tiedetään yleisesti, että usko Jeesukseen on parantanut ihmisiä kautta aikojen ja parantaa edelleenkin. Kaikki eivät parannu, kaikki eivät parannu yyhtä nopeasti, eikä usko ole mikään automaatti. Silti ihmisten parantumisia ei voi kieltää, koska niin moni on noussut lähes haudan porteilta ja parantunut erilaisista fyysisistä ja henkisistä vammoista.

Kärsivällisyyttä ja sietokykyä tarvitaan vaan ymmärtämään se, että maailma ei ole musta-valkoinen. Eikä parantumisen prosessikaan ole musta-valkoinen. Kuulostaa jotenkin siltä, että on vaan kiukuttelua tai omaa loukkaantumisen purkamista syyttää ja mustamaalata yhtä auttamismuotoa, josta ei ollut itselle apua. KRS:n ja Kriton mustamaalaus on yksinkertaisesti valhetta, koska itsekin tunnen noista piireistä hyvin monenlaisia ihmisiä, joita ei voi niputtaa luokkaan amerikkalainen fundamentalistikristillisyys.

Kaikissa terapiamuodoissa tosiasia on se, että ei löydy aina sopivaa terapeuttia tai tapahtuu vahinkoja ja väärinkäytöksiäkin. Se on terapian riski, missä tahansa. Hyvän terapiamuodon ja terapeutin löytyminen onkin vaikea asia. Uskovaisuus ei siinä ole mikään takuun merkki, vaan kysymys on aina toimivasta tai toimimattomasta ihmissuhteesta ja kemioista auttajan ja autettavan välillä.

Lue lisää

Ns. vapaakirkollista ratkaisukristillisyyttä on harhaanjohtavaa mainostaa luterilaisena kristillisyytenä. Jos tästä asiasta on epäselvyyttä voitte aloittaa Katekismuksesta ja jatkaa Martti Lutherin pääteokseen "Sidottu ratkaisuvalta". Vai eikö rehellisyys kuulukkaan Kansan Raamattuseuran työntekijöille?

Ammattitaitoiseen terapiaan ja sielunhoitoon ei kuulu päämääränä mihinkään uskonnolliseen ratkaisuun pakottaminen tai edes sellaiseen päämäärään pyrkiminen niinkuin valitettavasti KRITO:ssa. Kyllä sekin pitäisi jo olla nykyaikana selvää etteivät uskonnolliset poppakonstit paranna sairauksia, ovat ne sitten ruumiillisia tai henkisiä. Kyllä tietoa on ollut tästä asiasta väitöskirjatasollakin saatavissa.

Ydinasioista vielä kirjoitti:

Koko terapiakeskustelu täällä kiertyy kolmen asian ympärille:
1) KRS:n ja Krito-menetelmän mustamaalaus
2) Homouden ongelma
3) Ratkaisukristillisyys ja fundamentalismi

KRS:ää ja Krito-menetelmää on tässä keskustelussa mustamaalattu minusta erittäin suuresti liioitellen. Tunnen tuon kristillisen järjestön toimintaa 40 vuoden ajalta ja näkemykseni on se, että sen toiminnassa on hyvin erilaisia ja jopa eri tavoin uskovia ihmisiä mukana. Jos huonoja kokemuksia on tullut joistakin yksilöistä, on väärin yleistää ne kokemukset koskemaan koko KRS:n toimintaa.

Jokainen voi todeta vaikka omalla työpaikallaan, että kymmenien ihmisten joukosta löytyy aina sekä niitä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen, että niitä, jotka ovat haasteellisempia tapauksia. Sama koskee mitä tahansa ihmisyhteisöjä. Yksilöistä vedetyt johtopäätökset, jotka vedetään koskemaan koko yhteisöä tai jotain toimintatapaa, jota yhteisö harrastaa, saattavat olla hyvinkin vääriä. Niin minusta on KRS:n ja Kriton suhteen tapahtunut tässä keskustelussa.

Väitän, että suurin osa ihmisistä, jotka Krito-ryhmissä käyvät, eivät myöskään ole siellä ratkaisemassa suhdettaan omaan homoseksuaalisuuteensa. Tosiasia on kuitenkin se, että monet ovat saaneet Krito-ryhmistä apua muihin ongelmiinsa. On ikävää, jos siellä on ollut vaikea käsitellä homoseksuaalisuuden ongelmaa. Se ei kuitenkaan poista sitä, että monet muut ovat saattaneet parantua tai edistyä omien ongelmiensa käsittelyssä näissä ryhmissä muista ongelmista.

Käsitys "kasteen armosta" herättää luterilaisissakin piireissä ristiriitoja. Yleinen käsitys erilaisissa kristillisissä piireissä ei tue käsitystä, että pelkkä kaste pelastaisi, vaan kaste ja kääntymys. Kristillisyys perustuu kaikissa eri kristillisyyden suuntauksissa Raamattuun. Raamattu on sen pohja, vaikka sitä pohjaa tulkittaisiin eri tavoin. Sekä Raamattu, että ihmisten oma kokemus puhuu henkilökohtaisen valinnan puolesta. Joko valitset uskoa Jeesukseen tai valitset jotain muuta.

Ns. ratkaisukristillisyys ei siis ole poikkeuksellinen tapa uskoa, vaan se, että pelastus kuuluisi automaattisesti kaikille kasteen kautta on sen sijaan poikkeuksellinen tapa uskoa. Jälkimmäiselle tavalle ei ole Raamatussa myöskään tukea, tarkasteltiimpa Raamattua kirjaimellisesti tai laajemmin tulkiten. Usein myöskin kirkkoon kuulumattomat pitävät epärealistisena sellaista uskoa. Raamattu, ihmisten omatunto ja järki puhuvat kääntymyksen tarpeellisuuden puolesta, vaikka armo on siinä mukana. On erittäin vaikea ylittää näitä käsityksiä niin, että niiden jälki olisi hedelmällinen.

Lue lisää

"Kasteen armo" on hyvin selkeästi mainittu Katekismuksessa. Se ei suinkaan tarkoita sitä että se olisi jokin maaginen asia niinkuin KRS:n teologit ja vapaiden suuntien pastorin luulottelevat (Lue Katekismus ja sieltä Kasteen merkitys s. 88)

Minusta tässä ketjussa on kerrottu niistä kokemuksista rehellisesti joita eri ihmiset ovat kokeneet. Se ei ole mustamaalausta.

Ratkaisukristillisyydestä ja fundamentalismista pitää edelleen puhua. Myös niiden kielteisistä puolista.

Homouden ongelma on Kansan Raamattuseurassa, ei homoissa itsessään. Tämän uskonnollisen ryhmän henkinen ja hengellinen syrjintä ja muu psyykkinen väkivalta on saatava loppumaan.

Terapian riskit kirjoitti:

Voisitteko sanoa, miten KRITO:a on harhaanjohdetusti mainostettu. Krito-kirjoissa mainitaan aivan selkeästi, että menetelmä on Kristus-keskeinen toipuminen. Toipumisryhmien kristillisyyttä ei mitenkään piilotella. Enkä usko, että sellainen viesti myöskään välittyisi Krito-ryhmissä. Ryhmiin tulemisen voi vielä itse valita.

Suuri osa kristityistä uskoo muuten ns. ratkaisukristillisyyteen, jossa kristittynä oleminen merkitsee myös kääntymystä eli uskoontuloa, hitaasti tai nopeasti. Siihen uskovat myös käsittääkseni myös luterilaiset. Miten voisit olla kristitty tai uskovainen, jos et usko Jumalaan, etkä siihen, että Jeesus on kuollut puolestasi ja sovittanut syntisi. Se on kristinuskon ydinsanoma. Kääntymys tarkoittaa uskoa näihin kristinuskon ydinasioihin. Olisi outoa vaatia kirkon toiminnassa olevia henkilöä ajattelemaan jotain muuta.

Terapiaa ja sielunhoitoa, jota tarjotaan ilman uskoa, on tarjolla yhteiskunnassa monella taholla. Miksi ette yksinkertaisesti käänny näiden palvelujen puoleen ja anna niiden, jotka haluavat valita uskon ja toipumisen vaihtoehdon, valita rauhassa tuon oman tiensä?
Uskovien piireissä tiedetään yleisesti, että usko Jeesukseen on parantanut ihmisiä kautta aikojen ja parantaa edelleenkin. Kaikki eivät parannu, kaikki eivät parannu yyhtä nopeasti, eikä usko ole mikään automaatti. Silti ihmisten parantumisia ei voi kieltää, koska niin moni on noussut lähes haudan porteilta ja parantunut erilaisista fyysisistä ja henkisistä vammoista.

Kärsivällisyyttä ja sietokykyä tarvitaan vaan ymmärtämään se, että maailma ei ole musta-valkoinen. Eikä parantumisen prosessikaan ole musta-valkoinen. Kuulostaa jotenkin siltä, että on vaan kiukuttelua tai omaa loukkaantumisen purkamista syyttää ja mustamaalata yhtä auttamismuotoa, josta ei ollut itselle apua. KRS:n ja Kriton mustamaalaus on yksinkertaisesti valhetta, koska itsekin tunnen noista piireistä hyvin monenlaisia ihmisiä, joita ei voi niputtaa luokkaan amerikkalainen fundamentalistikristillisyys.

Kaikissa terapiamuodoissa tosiasia on se, että ei löydy aina sopivaa terapeuttia tai tapahtuu vahinkoja ja väärinkäytöksiäkin. Se on terapian riski, missä tahansa. Hyvän terapiamuodon ja terapeutin löytyminen onkin vaikea asia. Uskovaisuus ei siinä ole mikään takuun merkki, vaan kysymys on aina toimivasta tai toimimattomasta ihmissuhteesta ja kemioista auttajan ja autettavan välillä.

Lue lisää

KRITO on Kansan Raamattuseuran toimintaa joka edustaa ev. lut. kirkossa viidesläistä herätysliikettä ja jolla on hyvin ohut side luterilaiseen kristillisyyteen. Sen ideologia on tyypillistä vapaakirkollista amerikkalaista pyhityskristillisyyttä ja raamattufundamentalismia

KRITO tarkoittaa ”kristillistä toipumista”. Mitä se sitten on? Siinä uskotaan että ihmisen oma ns. uskonratkaisu tekee hänestä uudestisyntyneen kristityn. Tätä ratkaisua seuraa menestyminen (menestyksen teologia) ja monenlainen psyykkinen ja fyysinen parantuminen (eheytyminen, toipuminen).

Rehellisempi nimitys KRITO:lle olisi uskonnollinen käännyttäminen, mutta kun se kalskahtaa niin huonolta, onkin keksitty hienompi nimi: kristillinen toipuminen. Näin epämääräisellä nimikkeellä voidaan tietysti mainostaa ihan mitä tahansa muutakin humpuukia.

Samalla tavalla voisi ajatella mitähän olisi islamilainen toipuminen, uskonnoton toipuminen tai aivan maallinen tai perkeleellinen toipuminen. Kysymyksessä onkin KRS:lle tyypillinen sanakikkailu jolla se haluaa viedä ajatukset pois todellisuudesta eli uskontoon käännyttämisestä. Ihmisen psyykkiset ongelmat eivät kuitenkaan parane millään uskonnollisilla vippaskonsteilla eikä ratkaisutempuilla, eikä kaikki, mitä mainostetaan kristillisenä, ole kristillistä.

Minusta tuntuu että KRS yrittää ympätä yhteen väkivalloin uskontoa ja terapiaa. He kuvittelevat että heillä on jokin kristilliseksi katsomansa tekijä ja parantamiskeino joka muilta tai eriuskoisilta puuttuisi. Tämä ei pidä paikkaansa. Väärillä uskomuksilla ei auteta ihmisiä, mutta voidaan kyllä tehdä paljon pahaa.

Lisätään vielä, että on tietysti helppoa leimailla erilaisia ei-ammattimaisia auttamismenetelmiä "puoskaroinniksi" esittäen samalla virallistetut terapiat niinä "pätevinä", "oikeanlaisina" ja "hyvinä" apuina ihmisille. Tällöin kuitenkin jää (tarkoituksellisesti?) yleensä kokonaan mainitsematta esimerkiksi se tosiasia, että niistä virallisista, ammattimaisista psykoterapioistakaan ei suurelle osalle mielenterveyspotilaista ole tutkimusten ja hoitokokemusten mukaan toivottua apua (samoin kuin ei esim. psyykenlääkkeistäkään). Samoin harvemmin ääneen sanotaan sitä, että oikeastaan myös virallisesti legitimoitujen ja institutionalisoitujen terapioiden tieteelliset perustelut ja/tai tutkimukselliset näytöt toimivuudesta ovat todellisuudessa hyvin hataria, tai jopa erittäin kyseenalaisia...

Nämä mainitut muiden muassa lienevät sellaisia ikäviä tosiasioita, joita vallitsevien, institutionaalisten hoitomenetelmien kehittäjät, ylläpitäjät ja erinäiset virantoimittajat eivät mielellään pahemmin mainosta, koska niistä pitkälti riippuu oma status, palkka ja hyvinvointi. Jostain kumman syystä on yleensä paljon helpompaa kritisoida marginaaleissa toimivia, epävirallisia auttajatahoja "puoskaroinnista" kuin tuoda rehellisesti esiin tai myöntää vallitseviin, virallisiin ja institutionaalistettuihin menetelmiin liittyviä ongelmakohtia ja siten kyseenalaistaa niihin kytkeytyviä valta-asetelmia ja intressitaisteluita...

10 vuoden kokemus kirjoitti:

Lisätään vielä, että on tietysti helppoa leimailla erilaisia ei-ammattimaisia auttamismenetelmiä "puoskaroinniksi" esittäen samalla virallistetut terapiat niinä "pätevinä", "oikeanlaisina" ja "hyvinä" apuina ihmisille. Tällöin kuitenkin jää (tarkoituksellisesti?) yleensä kokonaan mainitsematta esimerkiksi se tosiasia, että niistä virallisista, ammattimaisista psykoterapioistakaan ei suurelle osalle mielenterveyspotilaista ole tutkimusten ja hoitokokemusten mukaan toivottua apua (samoin kuin ei esim. psyykenlääkkeistäkään). Samoin harvemmin ääneen sanotaan sitä, että oikeastaan myös virallisesti legitimoitujen ja institutionalisoitujen terapioiden tieteelliset perustelut ja/tai tutkimukselliset näytöt toimivuudesta ovat todellisuudessa hyvin hataria, tai jopa erittäin kyseenalaisia...

Nämä mainitut muiden muassa lienevät sellaisia ikäviä tosiasioita, joita vallitsevien, institutionaalisten hoitomenetelmien kehittäjät, ylläpitäjät ja erinäiset virantoimittajat eivät mielellään pahemmin mainosta, koska niistä pitkälti riippuu oma status, palkka ja hyvinvointi. Jostain kumman syystä on yleensä paljon helpompaa kritisoida marginaaleissa toimivia, epävirallisia auttajatahoja "puoskaroinnista" kuin tuoda rehellisesti esiin tai myöntää vallitseviin, virallisiin ja institutionaalistettuihin menetelmiin liittyviä ongelmakohtia ja siten kyseenalaistaa niihin kytkeytyviä valta-asetelmia ja intressitaisteluita...

Lue lisää

10 vuoden kokemus

Miksi näitä uskonnolla parantajia ei saisi arvostella? Kielteiset kokemukset näistä ovat yhtä tosia kuin sinunkin kokemuksesi.