Joskus skidinä pk-collie oli aika tavallinen perhekoira. Muistelen luokkakaverin ison uroksen joka ei pitänyt siitä että se jätettiin yksin.
Paineltiin kouluun aina kaverin kautta ja jätettiin makkaranpala sille keittöön minkä jälkeen rynnistys ulos.
Kerran rynnistyksessä ulos oma koululaukku jäi sisään. Toinen siihen et mä en ainakaan mene enää sisään.
Pakko oli mennä rauhassa hakemaan se laukku, seurana iso pk.collieuros joka irvisti ja murisi. Ei se kimppuun käynyt. Myöhemmin kaveri muutti ja koira sai uuden kodin.
Mutta koulun jälkeen jälleennäkeminen oli ilosta ja koira heiluikin eräänalaisena jellonana, uljaana suojelijana & ritarina kaikesta sydämestään meille skideille silloisessa ympäristössä. (oltiin jotain 7-8v.)
En ole harkitsemasa pehkoa mutta mietin millainen rodun nykytilanne on. Kestääkö pk.collie käyttöä eikä vain näyttöä.
Kysymys on asiallinen eikä pohjaudu muuhun kuin uteliaisuuteen rodun suhteen. Moni sanoo ettei sillä mitään paitsi vähän jotain. Olisikin kiva tietää mitä sillä oikeasti on ja jos tulevaisuudessa rotua ajattelisi mistä sitä voisi edes ajatella hakevansa ekaa lajin edustajaa.
Millainen on tämän päivän pk.collie?
17
1550
Vastaukset
- Xisca
ja toivottavasti olen ihan hakoteillä, mutta nykycollieita sivusta seuranneena tulee väkisinkin mieleen, että ensin ulkonäkö (eli karvaa, karvaa) ja sitten vasta luonne ja käyttöominaisuudet. Aika paljon collareissa on nykyisin kiinanpystykorvan näköisiä haukkuherkkiä, arkoja/vihaisia, ei-niin-tervepäisiä koiria, jotka eivät juurikaan palveluskoirakentillä enää menesty, vaan ovat enemmänkin sohvakoristeita ja seurakoiria.
Eka collarini joka syntyi seitkytluvun lopulla, oli unelma. Se oli erinomainen palveluskoira, hyvä vahti, teräshermoinen, rauhallinen ja lähes äänetön! Sen hermorakenne kesti jopa leikkimieliset suojeluharjoitukset! Tuohon aikaan oli koulutuskentillä vielä paljon collieita ja ne hakkasivat mennen tullen esim. sakemannit niin koulutettavuudessa kuin tottelevaisuudessa.
Toinen collieni, vuosikausia myöhemmin oli myös hyväluonteinen ja kelpo koira. Sillä, kuin myös monilla aikalaisillaan alkoi kuitenkin olla haukku herkässä, hermot ei kestänyt esim. ampumista, ja luonteessa oli lievää arkuutta ja liikaa pehmeyttä. Oltiin jo kallellaan kovasti sen karvapöheikön jalostukseen käyttöominaisuuksien kustannuksella.
Ottaisinko nyt collien? Valitettavasti en. Se on yhä kaunein näkemäni rotu, mutta en usko että siitä olisi enää vahdiksi, käyttökoiraksi (siis pk-puolella) ja hyvähermoiseksi kaveriksi.
Toivottavasti todistatte minun olevan väärässä!Minulla on ainakin ihan unelma collie. Pärjäis ihan taatusti ihan missä lajissa tahansa, jos vaan emäntää kiinnostais. Ei pelkää mitään, ei säiky kovia ääniä, ilotulitusta mopoja jne. Kotona jos kattila tippuu lattialle, niin katsoo tyynesti vieressä! Poika on ihan älyttömän rohkea... Onkohan tää luonnejuttukin aika paljon siitä kiinni, mistä kennelistä koira on (?). Koirani sisko, jota näemmä paljon, tuntuu olevan ihan samaa kaliiberia kuin omanikin, elikkäs hivenen kovapäinen. Yksi veljistä jota ollaan pari kertaa nähty, ei myöskään vaikuta miltään arkajalalta. Haukkumista koirani ei kauheasti sisätiloissa harrasta, ovikelloihin ym ei ole haukkunut. Ulkonakaan harvoin haukkuu, vain toisen koiran kanssa leikkiessä tai saadessa silittelyä joltain ihanalta tutulta ihmiseltä.
Mutta kyllä tuo käsitys, että collie on pilalle jalostettu, tuntuu olevan herkässä. Mutta muutamista tuntemistani collieista vain yksi on todella arka, eikä hänkään hauku. Perheessämme on ollut collie narttu, joka oli koko elämänsä aivan kamala arkajalka, uutenavuotena sai aina diapam-lääkityksen, kun ei muuten kestänyt. Haukkumista ei kyllä myöskään kauheasti harrastanut, mutta muuten tärisi usein pesuhuoneessa kovien äänien takia, muuten oli kyllä ihana koira! Toivonkin, että kasvattajat keskittyisivät enemmän koirien luonteeseen kun siihen ulkonäköön että paljonko tarvii olla karvaa jne. Niin ja narttumme ei myöskään koskaan kasvanut "oikean collien" kokoiseksi, oli pienehkö tyttönen jolla ei mitään suuren suurta karvapeitettä tullut.- ole aikaa
GrandeRocheuse kirjoitti:
Minulla on ainakin ihan unelma collie. Pärjäis ihan taatusti ihan missä lajissa tahansa, jos vaan emäntää kiinnostais. Ei pelkää mitään, ei säiky kovia ääniä, ilotulitusta mopoja jne. Kotona jos kattila tippuu lattialle, niin katsoo tyynesti vieressä! Poika on ihan älyttömän rohkea... Onkohan tää luonnejuttukin aika paljon siitä kiinni, mistä kennelistä koira on (?). Koirani sisko, jota näemmä paljon, tuntuu olevan ihan samaa kaliiberia kuin omanikin, elikkäs hivenen kovapäinen. Yksi veljistä jota ollaan pari kertaa nähty, ei myöskään vaikuta miltään arkajalalta. Haukkumista koirani ei kauheasti sisätiloissa harrasta, ovikelloihin ym ei ole haukkunut. Ulkonakaan harvoin haukkuu, vain toisen koiran kanssa leikkiessä tai saadessa silittelyä joltain ihanalta tutulta ihmiseltä.
Mutta kyllä tuo käsitys, että collie on pilalle jalostettu, tuntuu olevan herkässä. Mutta muutamista tuntemistani collieista vain yksi on todella arka, eikä hänkään hauku. Perheessämme on ollut collie narttu, joka oli koko elämänsä aivan kamala arkajalka, uutenavuotena sai aina diapam-lääkityksen, kun ei muuten kestänyt. Haukkumista ei kyllä myöskään kauheasti harrastanut, mutta muuten tärisi usein pesuhuoneessa kovien äänien takia, muuten oli kyllä ihana koira! Toivonkin, että kasvattajat keskittyisivät enemmän koirien luonteeseen kun siihen ulkonäköön että paljonko tarvii olla karvaa jne. Niin ja narttumme ei myöskään koskaan kasvanut "oikean collien" kokoiseksi, oli pienehkö tyttönen jolla ei mitään suuren suurta karvapeitettä tullut.Täällä uros pk pehko, ei ole paukku/ääniarka, on rohkea, ei arka, ei säikky. Nuo käsitykset ovat vahvassa, kannattaa tutkia kenneleitä ja koirien sukupuuta, jos aikoo hankkia, kaikista roduista löytyy hyviä ja huonoja kasvattajia. Riippuu kyllä minusta paljon omistajastakin, miten kouluttaa ja harrastaa koiransa kanssa, tämä koskee tietytsti kaikkia rotuja.
- Niuku
ole aikaa kirjoitti:
Täällä uros pk pehko, ei ole paukku/ääniarka, on rohkea, ei arka, ei säikky. Nuo käsitykset ovat vahvassa, kannattaa tutkia kenneleitä ja koirien sukupuuta, jos aikoo hankkia, kaikista roduista löytyy hyviä ja huonoja kasvattajia. Riippuu kyllä minusta paljon omistajastakin, miten kouluttaa ja harrastaa koiransa kanssa, tämä koskee tietytsti kaikkia rotuja.
Itsellä kolme collieta.
Vanhin on helppo kouluttaa, ei juurikaan pelkää mitään, ei hauku paljon, Ärsyyntyy omassa pihassa mopoista ja ruohonleikkurista, ei hätkähdä ilotulitusta.
Keskimmäinen on kyllä tosi perhekoira, ei hätkähdä ääniä, outoja tilanteita, kohtuullisen helppo kouluttaa.Ei hauku paljon.
Nuorin on sitten asia erikseen, haukkuherkkä, varautunut, ujostelee uusia asioita.
Kuitenkin tämä nuorin on todennäköisesti suvultaan se paras..
Kaikkien koirieni kanssa ollaan harrastettu ja pienestä kaikkiin uusiin juttuihin totuteltu.
Itse olen tavannut huomattavan paljon enemmän rohkeita collieita, arkoja ihan satunnaisia. - Xisca
Niuku kirjoitti:
Itsellä kolme collieta.
Vanhin on helppo kouluttaa, ei juurikaan pelkää mitään, ei hauku paljon, Ärsyyntyy omassa pihassa mopoista ja ruohonleikkurista, ei hätkähdä ilotulitusta.
Keskimmäinen on kyllä tosi perhekoira, ei hätkähdä ääniä, outoja tilanteita, kohtuullisen helppo kouluttaa.Ei hauku paljon.
Nuorin on sitten asia erikseen, haukkuherkkä, varautunut, ujostelee uusia asioita.
Kuitenkin tämä nuorin on todennäköisesti suvultaan se paras..
Kaikkien koirieni kanssa ollaan harrastettu ja pienestä kaikkiin uusiin juttuihin totuteltu.
Itse olen tavannut huomattavan paljon enemmän rohkeita collieita, arkoja ihan satunnaisia.että tervepäisiä collareitakin siis on!!! On nimittäin niin huippu rotu, kaikkein älykkäin mitä löytyy!
Omat hieman, noh, negatiiviset kokemukset nykycollareista perustuu lähinnä kokemuksiin tuttavien koirista ja ennen kaikkea koulutuskentiltä muutaman vuoden takaa kun kolmannen koirani (ei collie) siellä pyörittiin. Pehkot kun nyt vaan olivat paukkuarkoja, ujoilijoita, luimistelevia jne. Nahkat olivat paljon reippaampia ja itsevarmempia. Toki paljonhan se koiran suvusta ja kotikasvatuksesta/-koulutuksesta riippuu että mitä siitä tulee, mutta on kyllä noita hermoherkkiä collareita ihan kokeneilla ja hyvillä koiranomistajillakin tuttavapiirissä.
Mutta OLEN iloinen jos oma näkemykseni on liian pessimistinen!!!!!! - 1 labbari
Xisca kirjoitti:
että tervepäisiä collareitakin siis on!!! On nimittäin niin huippu rotu, kaikkein älykkäin mitä löytyy!
Omat hieman, noh, negatiiviset kokemukset nykycollareista perustuu lähinnä kokemuksiin tuttavien koirista ja ennen kaikkea koulutuskentiltä muutaman vuoden takaa kun kolmannen koirani (ei collie) siellä pyörittiin. Pehkot kun nyt vaan olivat paukkuarkoja, ujoilijoita, luimistelevia jne. Nahkat olivat paljon reippaampia ja itsevarmempia. Toki paljonhan se koiran suvusta ja kotikasvatuksesta/-koulutuksesta riippuu että mitä siitä tulee, mutta on kyllä noita hermoherkkiä collareita ihan kokeneilla ja hyvillä koiranomistajillakin tuttavapiirissä.
Mutta OLEN iloinen jos oma näkemykseni on liian pessimistinen!!!!!!Löytyy varmasti yksilöitä "hermoheikkoja" mitä ei saa kuntoon edes opettamalla koiran viisaus on venyvä käsite jotkut rodut mihin jalostettu osaavat niitä asioita paremmin kuin toiset jne opetus vaikuttaa myös.
- blue merle
ole aikaa kirjoitti:
Täällä uros pk pehko, ei ole paukku/ääniarka, on rohkea, ei arka, ei säikky. Nuo käsitykset ovat vahvassa, kannattaa tutkia kenneleitä ja koirien sukupuuta, jos aikoo hankkia, kaikista roduista löytyy hyviä ja huonoja kasvattajia. Riippuu kyllä minusta paljon omistajastakin, miten kouluttaa ja harrastaa koiransa kanssa, tämä koskee tietytsti kaikkia rotuja.
Meillä 4v uros pehko. Ei pelkää oikeastaan mitään. Miehen mukana on työmailla, joissa liikkuu vaikka minkälaisia nostureita ja isoja kuorma-autoja. Tieltä ei ainakaan siirry pois, jos on löytänyt hyvän nukkumapaikan, vaikka betoniauto ajaisi ylitse. Pentuna nukkui peltivajassa tyytyväisenä, vaikka ammuimme naulapistoolilla vieressä. Ei pelkää ilotulitusta, ennemminkin menossa ilotulitteiden päälle, siksi joutuu olemaan sisällä uutena vuotena. Kulkee mukana metsällä, vaikka ei omaakaan minkäänlaista riistaviettiä, ei pelkää ampumista.
Ei lähde pihasta minnekään, vaikka olisi yksin. Anoppilassa kanit nukkuivat kuonon päällä jouluna, vaikka tapasi sellaisia ensi kertaa elämässään. Hirvet kiinnostaa kovasti, mutta hirvet ei oikein innostu meidän koiran tutustumis yrityksistä. Ei juuri hauku, vaan jurisee ja jollottaa pehmeästi kun haluaa keskustella. Vieraat ilmoittaa "vuk vuk vuk" -äännähdyksillä. Tuhonnut elämänsä aikana ainostaan yhdestä lenkkarista nauhat, muuta tuhoa ei ole saanut aikaiseksi. Pallopelit ovat intohimo, ui kesäisin kuumalla säällä ja on aktiivisesti kaikessa mukana mitä tehdään.
Maha on ollut joskus collielle tyypilliseen tapaan sekaisin, mutta se on pieni ongelma.
- Miako008
miun vanha uros ei päästä vieraita sisälle, kun on yksin kotona (isännöitsijä ja pari remonttimiestä ovat yrittäneet, vaikka olin kertonut koirasta...).
Omani on hieman epäluuloinen vieraita ihmisiä kohtaan, en pidä sitä arkuutena (pari kertaa olen törmännyt pariin todella arkaan belgiin, huomaa kyllä epäluuloisuuden ja arkuuden eron).
Kyllä tuosta puolustajaksi on, muttei liian. Varoittaa ensin, sen pidemmälle ei ole tarvinnut mennä (pysyy hyvin aisoissa).
Karvaa voisi mielestäni olla vähemmän. Näin kerran "puolipitkäkarvaisen" collien (kaksi lk. collieta olivat saaneet aikaan hieman pitkäkarvaisemman pennun), aivan ihana. Ei liian vähän karvaa, muttei liikaa. Näitä liikaturkkisia olen nähnyt muutaman, karmeita. Omani karvoja olen leikannut varsinkin loppukeväällä runsaalla kädellä.
Joskus aikoinaan collieta on kuulemma käytetty myös poliisikoirana, mutta nykyään on liian pehmeä, kuulemma. Voisihan collie hieman kovempi olla, mutta kohtuus kaikessa.- Miako008
meillä haukutaan sisällä vain yhdestä syystä; kun tulen kotiin työpäivän jälkeen. Ulkona ei pahemmin hauku.
Asun juna-aseman vieressä, melu on välillä aika kamala, varsinkin kun tykkään pitää ikkunaa auki, muttei koira siitä hätkähdä. Ilotulitteiden ja ukkosen aikaan kaikkein isoimmille pamauksille koira haukahtaa pari kertaa, mutta siihen jää (tämä tapahtuu ulkona, sisällä ei noteeraa tuliteita tai ukkosta).
- Nukkumassa
Kesäaamuna mökkimme ovi oli raollaan porukat nukkumassa naapurin collie tuli sisälle katselemaan miten menee aikansa tilannetta seurattuaan meni kotiansa.
- Xisca
Taas kaukana aiheesta, mutta mulla uuttakos muka..
Eli mulla oli hyvin samantapainen kohtaus muutama vuosi sitten kun yht´äkin mökin sisälle (!!) tuli nöffi (ei vähempää :) ja kaikessa rauhassa kävi pusuttelemassa minut ja mieheni, nuuhki paikat läpikotaisin ja sitten kaikessa rauhassa köpötteli tiehensä! Ois pitäny ottaa kuva, sillä omat elukat, oma koira ja veljeni karjalankarhukoira katto suunnilleen suu auki vierailijaa ilman että ois normaali rähäkkä noussut! (Onneksi katit oli ulkotarhassa jotta vältyttiin verenvuodatukselta, siis nöffin). Lie meidänkin normi terhakat koiruudet kattonu että "mikä helevetti tuo oikein on?" kun eivät normaali nuuhkaisuja pitemmälle menneet.. :)
- Collie fani
Itselläni on collie ja se on todella sosiallinen ja ystävällinen. Sen kanssa voi tehdä vaikka mitä esim. lenkkeillä, leikkiä ja harrastaa agilityä ja tokoa.
Colliie oikeestaan sopii vaikka mihin, mutta todellinen perhekoira se on.:) - 1 v2kk
- tosiaktiivinen
- ystävällinen kaikille, tosin luulen että jos ollessaan yksin kotona joku viera tulisi sisälle, vois olla äkäinen
- oppivainen
- seuraa kaikkia liikkeitä
- joutuu olemaan toisinaan 8-9 tuntia yksin, ei riko mitään
- kun kaipaa ulos, tulee lääpäsemään käpälällä
- vihaa mopoja
- käy pelotta imuriin kiinni ennenkuin saa rauhottuun
- Pienen koiran tullessa vastaan, menee maata vasten, pääkin ihan asfaltissa ettei näyttäis pikkukoiran näkökulmasta suurelta
- haukkuu ulkona kun haluaa, että sille heitellään palloa, tästä on saatu jo luopumaan miltei kokonaan, ininä riittää
Enpä tiedä millainen se sitten pitäisi olla.- ikää 1.2 v
- tosiaktiivinen KYLLÄ ON
- ystävällinen kaikille, tosin luulen että jos ollessaan yksin kotona joku viera tulisi sisälle, vois olla äkäinen NÄIN
- oppivainen TODELLA
- seuraa kaikkia liikkeitä TODELLA
- joutuu olemaan toisinaan 8-9 tuntia yksin, ei riko mitään MEILLÄ YKSN NOIN 4-5 TUNTA EIKÄ IKINÄ RIKKONUT MITÄÄN
- kun kaipaa ulos, tulee lääpäsemään käpälällä
- vihaa mopoja NIIN JA NAULAPYSSYÄ
- käy pelotta imuriin kiinni ennenkuin saa rauhottuun ON YLIKIINNOSTUNUT IMURISTA JA KAIKISTA MUISTA SIIVOUSVÄLINEISTÄ. ILOTULTUS EI PALJON HETKAUTA
- Pienen koiran tullessa vastaan, menee maata vasten, pääkin ihan asfaltissa ettei näyttäis pikkukoiran näkökulmasta suurelta JUST NÄIN, MUTTA EN IKINÄ AJATELLUT ETTÄ TUOSTA JOHTUISI, MUTTA KUN TARKEMMIN AJATTELEE NIIN ISJEN KOIRIEN KOHDALLA EI MENE MAAHAN
- haukkuu ulkona kun haluaa, että sille heitellään palloa, tästä on saatu jo luopumaan miltei kokonaan, ininä riittää EI HAUKU OIKEASTAAN KOSKAAN MUULLOIN KUN PIMEÄLLÄ JOS JOKU TULEE KAUKAA VASTAAN
- lisäksi voi ottaa mukaan minne tahansa, osaa AINA käyttäytyä arvokkaasti
-rakastaa lapsia ja lunta
-oppii kaiken mitä keksii vain opettaa
- ja nyt 30 v. myöhemmin...
eli jos silloin 30-40v. sitten olisi mulle sanottu, että otan joskus Collien koirakseni niin eheiii....Naapurin collie oli silloin vähän hermoheikko haukkuja ja jopa ärisijä - ei tehnyt mieli silitellä...silloinkin kyllä yksi kauneimpia rotuja, joita tiesin. Oisko ollut näitä "Lassieta" eikä collie - eli hurja pentutahti ominaisuuksista viis.
Välissä mulla oli aikuisena lapinkoira 13 vuotta, joka oli ihana. Ja sitten tuli tämä päätös ottaa perheeseen collie -koska se oli mieheni mukaan ykkösrotu ja itse olen aina pitänyt paimenroduista.
Ja emme ole hetkeäkään katuneet. Sukupuu tutkittiin kohtuudella ja luonne on timantti! Hiukan paukkuherkkä mutta kuka nyt uutenavuotena niistä paukuista muutenkaan pitäisi! Eihän collie ole edes metsästyskoira eli so what! Koulutettavuus ykkösluokkaa eli oppii melkein kerrasta ilman makupaloja! Luotettava oikeanlainen vahti - ei turha murisija tai ärisijä. Mutta on takuuvarma, että jos joku yrittäisi mulle jotain tehdä lenkillä niin sais tuta - yhden kerran takanani käveli humalainen n. 20 m. päässä ja koira tarkasti katsoen välillä minua ja haukahtamalla lähes äänettömästi -mh- kuin merkiksi, "että kait huomasit tuon epäilyttävän".....- aloittaja
Kiitos vastanneille.
Jos ajattelee joskus hamassa tulevaisuudessa pk.collien hankintaa niin mitä linjoja kannattaisi seurata?
- Näinkin voi olla
Koiralla hyvä tausta, hyvämaineinen kasvattaja, ei ole huonosti kohdeltu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup675940Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.1344284Järkyttävä tieto Purrasta
Purra tapasi nykyisen miehensä täällä. Suomi24:ssä! Tulipa likainen olo. Nyt loppuu tämä roikkuminen tällä palstalla.1021966- 631465
- 521169
- 2611147
Mikseivät toimittajat vaadi Orpoa vastuuseen lupauksistaan
Missä ne 100.000 uutta työpaikkaa muka ovat? Eivät yhtään missään. Näin sitä Suomessa voi puhua ja luvata mitä sattuu. E1271009Ajattele, miten häviävän pieni
todennäköisyys on sille, että kaksi tiettyä ihmistä yli viidestä miljoonasta sattuvat tulemaan samalle palstalle ikävöim49846Aavistan tai oikeastaan
tiedän, että olet hulluna minuun. Mutta ilman kommunikointia, tällaisenaan tilanne ja kaikki draama ovat mun näkökulmast31773Pieni vinkki miehelle
Jos haluat, että tapahtuu jotain edistystä, niin kannattaa suoda ajatus sille, että miltä toimintasi näyttää mulle päin.39755