Asumme maalaiskunnan kirkonkylässä asemakaava-alueella. Kiinnostuimme oman katumme päässä olevasta laajasta metsäalueesta, sillä etsimme isompaa tonttia, jolle voimme rakentaa nykyistä isomman talon. Maanomistaja haluaisi myydä määräalan meille ja me ostaa ja rakentaa. Alue on asemakaavan vieressä oleva n. 8 hehtaarin metsäalue. Kunta katsoo, että rakentaminen haittaisi kaavoitusta. Asiaa tutkittuani huomasin, että kaikissa kunnissa lautakunta aina noudatti rakennustarkastsjan tms. ehdotusta ja myönsi luvan tai ei sen mukaan. Ja aina perustelu on, että haittaa tai ei haittaa kaavoitusta. Mutta kun sitä haittaa ei selitetä. On helppo vain sanoa, että haittaa kaavoitusta. Kuntalainen jää suu auki ihmettelemään, miten kaavoitusta voi haitata talon rakennus kaavan viereiseen hehtaarien metsään, kun parinkymmenen metrin päässä on kortteleittain taloja. Maanomistaja haluaa myydä, me haluamme ostaa ja rakentaa, mutta kunta ei halua uusia taloja. Kukaan ei itse asiassa voita, sillä hehtaarien maa-alueella on monta omistajaa, ja kunta ei koskaan tule kykenemään ostaa kaikkea sitä maa-aluetta. Antaapa siis metsän kasvaa ja remettyä.V*ituttaa. Ja kunnalla on tarjota vain 1000 neliön tontteja (kyse ei ole pääkaupunkiseudusta vaan takahikiästä).
Vastaukset 8
- olisi että
haittaa kaavatonttien, niiden kunnan, omaa myyntiä. Ja haittaa tulee myös että menetetään vesi- ja viemäriputken maksajia. Ja sen kaavakadun käyttäjiä. Eli haítaa on ja paljon jos metsään haluat mennä asumaan.
Jos ostat tontin kilometrin päästä niin ei ehkä haittaa kaavoitusta kovin paljoakaan. - csi049
Tietysti nykyisen asemakaava-alueen viereiset seudut ovat todennäköisimmin tulevan asemakaavoituksen kohteena. Tällaisilla alueilla on aivan ymmärrettävää, että kunta ei myönnä poikkeamispäätöksiä tai suunnittelutarveratkaisuja uusille rakennuspaikoille.
Haitta tarkoittaa käytännössä sitä, että tilojen rakennusten ja pihapiirien sattumanvaraisen sijoittelun jälkeen katu- ja ym.-verkkojen, sekä julkisten palvelujen järkevä sijoittaminen alueelle on varsin hankalaa. Siis verrattuna tilanteeseen, jossa tällaisia rajoittavia tekijöitä ei ole tai on hyvin vähän.
Omistajien suuri lukumäärä ei mitenkään estä mahdollista kaavoitusta, eihän kunnan tarvitse omistaa asemakaavoitettavaa aluetta. Useat kunnat toki pyrkivät kaavoittamaan pääosin omistamiaan alueita, mutta ei se mikään vaatimus ole.
Jos maanomistajat haluavat myydä maitaan rakentamistarkoituksiin, niin painostakoot kuntaa laatimaan alueelle asemakaavan. Sen jälkeen kaavan mukaisille tonteille saa rakennusluvat.
Asemakaavoitus maksaa, ja sen toteuttaminen (kadut, johdot, koulut jne) vasta maksaakin. Kunnat yleensä pyrkivät kattamaan nämä kulut joko alueelta omistamiensa tonttien myynnillä tai perimällä lakisääteisiä korvauksia yksityisiltä maanomistajilta. Teidän tapauksessanne jälkimmäinen vaihtoehto on realistisempi, jos olet sitä mieltä, ettei kunnalla ole mahdollisuuksia ostaa tai lunastaa maata ko. alueelta.
Viestistäsi ei selvinnyt, että onko tuo 8 ha haluamanne määräalan koko, myyjän tilan koko vai koko rakentamattoman alueen (useita omistajia) koko? Jos tuo 8 ha on koko alueen koko, niin se on asemakaava-alueeksi aika suppea, joten todennäköisesti tulevaan asemakaavaan tulee myös ympäröiviä seutuja.
Se, että lautakunta noudattaa usein (ei todellakaan aina) esittelijän ehdotusta, on mielestäni luonnollista, koska esittelijä pyrkii tekemään esityksensä parhaan ammattitaitonsa ja lakien pohjalta. Oudompaa olisi, jos esittelijöiden esitykset useimmiten kaatuisivat.Aikaisempi kirjoittaja ilmaisi asiat erittäin selkeästi, mutta kunnalla on aina oikeus lunstaa yli 0,5 ha tilat.
Pk-seudulla kyseinen oikeus koskee 0,3 ha:n tontteja, ja Helsingissä lohkotaan jo 400 m2 tontteja, joten turha itkeä 1.000 m2 tonttia!- pakko (lunastus)
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Aikaisempi kirjoittaja ilmaisi asiat erittäin selkeästi, mutta kunnalla on aina oikeus lunstaa yli 0,5 ha tilat.
Pk-seudulla kyseinen oikeus koskee 0,3 ha:n tontteja, ja Helsingissä lohkotaan jo 400 m2 tontteja, joten turha itkeä 1.000 m2 tonttia!Tässä metsäkansan komarivaltiossa rikotaan perustulakia ammatikseen viranomaisten taholta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
"
15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
"
Myöskin paimentolaisuskonnon 10 käskyssä on 3 käskyä jotka koskevat toisen omaisuuden himoitsemista ja anastamista. - csi049
pakko (lunastus) kirjoitti:
Tässä metsäkansan komarivaltiossa rikotaan perustulakia ammatikseen viranomaisten taholta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
"
15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
"
Myöskin paimentolaisuskonnon 10 käskyssä on 3 käskyä jotka koskevat toisen omaisuuden himoitsemista ja anastamista.Kuten aiemminkin on monta kertaa todettu, saman Perustuslain 15. pykälän toinen momentti tarkentaa:
"Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla."
Toisin sanoen lunastaminen on mahdollista tiettyjen ehtojen täyttyessä. Ks. Lunastuslaki (603/77).
Lisäksi mm. Kiinteistönmuodostamislaissa on lunastamiseen liittyviä pykäliä. Eräässä jopa mahdollistetaan lunastaminen yksityiselle maanomistajalle (tontinosan lunastus). Tällaiset pykälät on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, joten ne vastaavat hierarkiatasoltaan perustuslakia.
Summa summarum:
Lunastaminen ei riko perustuslakia. - Käytännön ohjeita
Näinhän se menee.
Kunta piirtelee viivoja kartalle ja tämän mukaan sitten pitää rakentaa. Jos viivojen viereen jonkun tekisi mieli rakentaa menee tällöin osasta viivoja pohja, joten tämä ei käy.
Eli järkevin tapa toimia, kun viivoja piirretään, on saada omalle tontille/ tilalle mahdollsiman paljon rakennusoikeutta, jotka pystyy myymään. Tämähän nostaa veroja, joten kaavasta kannattaa valittaa. Tällä tavoin saadaan verot pienemmiksi siksi aikaa kun itse ei rakennusoikeusia tarvitse.
Ja aina perinteinen pullo asiaa hoitavalle virkamiehelle on hyvä asioiden jouduttaja. - varmasti ujuttuanut
csi049 kirjoitti:
Kuten aiemminkin on monta kertaa todettu, saman Perustuslain 15. pykälän toinen momentti tarkentaa:
"Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla."
Toisin sanoen lunastaminen on mahdollista tiettyjen ehtojen täyttyessä. Ks. Lunastuslaki (603/77).
Lisäksi mm. Kiinteistönmuodostamislaissa on lunastamiseen liittyviä pykäliä. Eräässä jopa mahdollistetaan lunastaminen yksityiselle maanomistajalle (tontinosan lunastus). Tällaiset pykälät on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, joten ne vastaavat hierarkiatasoltaan perustuslakia.
Summa summarum:
Lunastaminen ei riko perustuslakia.perustuslakiin täydennyksiä.
10 käskyyn ei ole kukaa ujuttanut mitään, vero ja lunastuslait rikkovat esim näitä käskyjä:
7. Älä varasta.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
Suomi on evankelisluterilainen kommunistivaltio, joka toimii päinvastoin kuin perustuslaki ja 10 käskyä sanovat.
- ....
Haluamasi alue on luultavasti suunnittelutarvealue ja mahdollisesti yleiskaavaan merkattu yhdyskuntarakenteen leviämissuunta. Haluamasi alue voi olla myös yleiskaavan viheryhteystarvealue.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi meni ihan itse sössimään peruskoulunsa
Nyt syytellään maahanmuuttoa, vaikka ihan itse lopetettiin vaatimaan oppilailta koulunkäynnin tarkoitus eli opiskelu ja210974Tuli paha mieli miten kaikki meni meillä
Harmittaa myönnän sen, kun molemmilla oli selvästi toiveita ennen kuin sukset meni ristiin. Olen jäässä. 😔49834- 73731
Miksi vanhusraiskaajaa ei ole palautettu?
Ukkola kysyy Rantaselta, vaikka perussuomalaiset ovat olleet hallituksessa kolme ja puolivuotta. Rantasen vastaus on "192708- 64623
- 64556
- 45530
- 37503
Anni Ihamäki ja Ilkka-rakas vetivät tiukan rajan TTK:ssa: "Kyllä spekuloitiin"
Anni Ihamäki on naimissa Ilkka Ihamäen kanssa. Aviopuoliso tunnetaan myös nimellä Hovimuusikko Ilkka. Heillä on kaksi yh2493- 77493