Siinähän tuo otsikossa tulikin ilmi. Millä keinoin saa nopeasti opetettua koiralle ettei ihmisten päälle hypitä? Etenkin lenkillä pentu hyppii jatkuvasti vasten kuraisilla tassuillaan ja sen jälkeen omistajakin on tassun jälkiä vaatteet täysi.
OLEN jo kokeillut huomioimattomuutta, selän kääntämistä (hyppii sitten vaikka selkään) ja kieltämistä sekä polven eteenlaittamista kun pentu on hyppäämässä. Mikään ei tunnu auttavan. :D Muita ideoita?
OLEN jo kokeillut huomioimattomuutta, selän kääntämistä (hyppii sitten vaikka selkään) ja kieltämistä sekä polven eteenlaittamista kun pentu on hyppäämässä. Mikään ei tunnu auttavan. :D Muita ideoita?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sitkeyttä, älä heti luovuta. Olet oikeilla jäljillä. Mutta:
Anna sen ensin hyppiä sitten vaikka selkäpuolelle, äläkä edelleenkään huomioi.
Pentu hölmistyy ja kokeilee jotain muuta; saattaa aluksi haukkuakin jne. mutta pian huomaa, että vain kauniisti ja hiljaa odottaminen tuo rapsuja ja huomiota. Tarjoaa tätä käytöstä seuraavalla kerralla nopeammin.
Muista aina kotonakin kehua, kun koira on nätisti. Anna lelut ja ruoat vasta, kun odottaa hiljaa. Anna koiran ITSE tarjota sinulle tätä hyvää ja kaunista käytöstä (sen se lopulta tekee, kun muu kikkailu ei tepsi) Näin koira omaksuu nopeasti, että hillitty käytös on tie palkkioon (lelu, huomio, ruoka, silitykset..) eikä sen enää jatkossa tarvitse kokeilla muita keinoja, jotka eivät tepsi (hyppiminen, haukkuminen, näykkiminen) Sinun vaan on jaksettava systemaattisesti ignoorata pentu sen hyppiessä. Kävele rauhallisesti löntystäen pois tilanteesta ja katsele ihan muualle.
Niin, ja se on pentu..
Harvoin lapsetkaan ovat flegmaattisia ja kävelevät kauniisti kadulla ja marketeissa. Ikäkin tekee ihmeitä, kun kärsivällisyyttä tulee lisää.
Kaikki tavat käytiin läpi...hyppiminen ,haukkuminen ja näykkiminen.Ja pentuhan vain halusi huomiota,mutta toteutti sen väärällä tavalla.
Lopulta puolen vuoden intensiivisen opettelun jälkeen,minä opin tavan jolla saan pentuni oppimaan mitä haluan siltä.
Viimein koira snaijas;Siis,munhan täytyy istua,niin saan palkinnon!
Nyt palkinnoksi riittää hellittely ja leikki hienosta käytöksestä.Aluksi makupaloilla mentiin.
Niin ja meillä istutaan rauhassa ennen syömistä,autoon menoa,lenkille lähtöä,leikkiä jne.Se on ihan automaattista nyt,että ensin rauhoitutaan istumaan hetkeksi ja sitten toimitaan.Wau!
keinot ovat kyllä parempia kuin tämä, mutta laitanpa kuitenkin: lenkillä kun hyppii, niin astu hihnan päälle, että hihna katkaisee koiran hypyn. Niin yhdistää ikävän kiskaisun takaisin maahan hyppyyn, eikä sinuun(polven laittaminen eteen) tai hihnaan.
Kuitenkin nuo edelliset keinot ovat kyllä parempia. Käytä mieluummin niitä. :)
(Miksiköhän laitoin tämän sitten tänne?) :D
ja kävele pois.. pentu on tylsä ku hyppii.. eikä kukaan pentu HALUA olla tylsä :(
Meillä koirilla on ehdoton hyppimiskielto ihmisiä vasten.
Meillä koirista tykätään VAIN silloin, kun kaikki neljä tassua on maata vasten.
Tämä siksi, että toinen koira painaa n. 75 kiloa, ja toinenkin hyvää vauhtia jo 30 kiloa.
Siinä olisi moni jannu ihmeissään, jos koirilla olisi lupa hyppiä vasten, mutta meillä ei kumpikaan ole KOSKAAN hyppinyt.
Meillä on pennusta asti saanut kiitosta koiran kaunis käyttäytyminen =)
Tuo 75 -kilonen jässikkä (vanhempieni koira) sekä oma pentu, tällä hetkellä 30kg, on opetettu niin, että kaikki hyvä seuraa siitä, kun joko istuu nätisti, tai on muuten vaan neljällä tassullaan.
Ruoat, lelut, luut, ovesta kulkemiset, palkitsemiset, kaikki on seuraamusta siitä, kun koira käsketään istumaan.
Kun tulen kotiin, ja oma sakemanninpentuni liehuu ja heittää ympärilläni suurinpiirtein kärrynpyörää, huomioin pennun VASTA sitten, kun se rauhoittuu. Sitten silittelen ja kehun hurjasti.
Jos koirat ovat pentuaikoina silloin tällöin innoissaan yrittäneet vasten hypätä, meillä pentu painettiin takaisin maahan neljälle jalalleen. Tai "ignoorattiin" eli ei huomioitu tuolloin pentua millään tavalla.
Nyt tuo vanhempieni jässikkä on 3 -vuotias, eikä kukaan tule näkemään sitä päivää, että tuo koira vasten hyppisi =) Joskus kun se kunnolla innostuu, se pomppii kyllä vierellä kuin vieterijänis (siinä heikoimpia hirvittää) mutta koskaan se ei vasten hypi...
Tämä vastenhyppimättömyys on yksi tärkeimmistä jipoista, mitä koiralleen voi opettaa.
Ehdoton kielto siis, ja tsemppiä!