http://yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id106945.html
Äitiys on yhä ristiriitaisempi tehtävä
Julkaistu 08.11.2008, klo 02.53
Kuva: Pekka Sipilä / YLE
Lastensuojelu ja media ovat kaksi keskeistä tahoa, jotka määrittelevät hyvää äitiyttä.
Lastensuojelu tarkastelee äitiyttä lapsen parhaan näkökulmasta
ja media tuottaa ajan henkeen sopivia malleja äitiydestä, selviää Kristiina Bergin väitöstutkimuksesta.
Berg tarkastelee väitöstutkimuksessaan sekä lastensuojelun ammattilaisten että naisten- ja perhelehtien puhetta äitiydestä.
Tutkimus osoittaa mallien erilaisuuden ja pohtii, mitä seurauksia tulkinnoilla on käytännön lastensuojelutyössä.
Kulttuuriset uskomukset, normit ja odotukset määrittävät käsitystä hyvästä äidistä. Nykyisin odotuksia on paljon ja ne ovat entistä ristiriitaisempia.
Tutkimuksen mukaan äidit joutuvat tasapainoilemaan erityisesti äitiyden ja nykynaiseuden ihanteiden välillä. Epäonnistumisen tunne jommassakummassa roolissa saattaa turhauttaa, heikentää itsetuntoa tai yllyttää ylisuorittamiseen.
Naisesta jäi jäljelle äiti
Bergin mukaan media puhuu äidin ja lapsen erillisyydestä, äidin omasta ajasta sekä tarpeiden toteuttamisesta, eli asioista joista lastensuojelun ammattilaiset ovat tyypillisesti huolissaan. Ammattilaisten näkemyksissä hyvästä äitiydestä korostuvat kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen asettaminen etusijalle.
Lastensuojelun asiakkaina olevia äitejä tarkastellaan vain perheodotusten kautta.
Heitä ei huomioida naisina, joiden muut elämänalueet olisivat äitiyden kannalta merkittäviä.
Sekä perhetyöntekijät että naistenlehdet katsovat äitiydessä onnistumisen tai epäonnistumisen johtuvan äidin ominaisuuksista ja valinnoista.
Bergin mukaan näkemys voi syyllistää kohtuuttomasti vaikeuksissa olevia äitejä.
Tutkimuksen suosittaa,
että lastensuojelun perhetyön ohessa naiset huomioitaisiin kokonaisvaltaisemmin.
Äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää herkistymistä ajan äitiyden ja naiseuden odotuksille, tutkimus summaa.
Valtiotieteiden maisteri Pia-Kristiina Bergin väitöstutkimus tarkistetaan lauantaina Turun yliopistossa.
YLE Uutiset
Äitiys on yhä ristiriitaisempi tehtävä
Julkaistu 08.11.2008, klo 02.53
Kuva: Pekka Sipilä / YLE
Lastensuojelu ja media ovat kaksi keskeistä tahoa, jotka määrittelevät hyvää äitiyttä.
Lastensuojelu tarkastelee äitiyttä lapsen parhaan näkökulmasta
ja media tuottaa ajan henkeen sopivia malleja äitiydestä, selviää Kristiina Bergin väitöstutkimuksesta.
Berg tarkastelee väitöstutkimuksessaan sekä lastensuojelun ammattilaisten että naisten- ja perhelehtien puhetta äitiydestä.
Tutkimus osoittaa mallien erilaisuuden ja pohtii, mitä seurauksia tulkinnoilla on käytännön lastensuojelutyössä.
Kulttuuriset uskomukset, normit ja odotukset määrittävät käsitystä hyvästä äidistä. Nykyisin odotuksia on paljon ja ne ovat entistä ristiriitaisempia.
Tutkimuksen mukaan äidit joutuvat tasapainoilemaan erityisesti äitiyden ja nykynaiseuden ihanteiden välillä. Epäonnistumisen tunne jommassakummassa roolissa saattaa turhauttaa, heikentää itsetuntoa tai yllyttää ylisuorittamiseen.
Naisesta jäi jäljelle äiti
Bergin mukaan media puhuu äidin ja lapsen erillisyydestä, äidin omasta ajasta sekä tarpeiden toteuttamisesta, eli asioista joista lastensuojelun ammattilaiset ovat tyypillisesti huolissaan. Ammattilaisten näkemyksissä hyvästä äitiydestä korostuvat kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen asettaminen etusijalle.
Lastensuojelun asiakkaina olevia äitejä tarkastellaan vain perheodotusten kautta.
Heitä ei huomioida naisina, joiden muut elämänalueet olisivat äitiyden kannalta merkittäviä.
Sekä perhetyöntekijät että naistenlehdet katsovat äitiydessä onnistumisen tai epäonnistumisen johtuvan äidin ominaisuuksista ja valinnoista.
Bergin mukaan näkemys voi syyllistää kohtuuttomasti vaikeuksissa olevia äitejä.
Tutkimuksen suosittaa,
että lastensuojelun perhetyön ohessa naiset huomioitaisiin kokonaisvaltaisemmin.
Äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää herkistymistä ajan äitiyden ja naiseuden odotuksille, tutkimus summaa.
Valtiotieteiden maisteri Pia-Kristiina Bergin väitöstutkimus tarkistetaan lauantaina Turun yliopistossa.
YLE Uutiset
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/61345dc704eae28ac22568bd00428706/c1d45403a6d25e5ac22574f20047361e?OpenDocument
Otsikko Lastensuojelun perhetyö ja media hyvän äitiyden määrittelijöinä
(Väitös: VTM Pia-Kristiina Berg)
Julkaisuvapaa klo
Lauantaina 8. marraskuuta 2008 kello 12 esitetään Turun yliopiston Publicumin luentosalissa 3 julkisesti tarkastettavaksi VTM Pia-Kristiina Bergin väitöskirja "Äitiys kulttuurisina odotuksina". Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Ritva Nätkin Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Katja Forssén.
VTM Pia-Kristiina Berg on syntynyt 1974 Kajaanissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1993 Linnan lukiosta. Hän on valmistunut valtiotieteen maisteriksi 2001 Helsingin yliopistosta. Hän toimii tutkijana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu sosiaalityön alaan.
Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: työpuhelin (02) 333 6645, matkapuhelin 040 740 2746, s-posti [email protected]
Väittelijän kuva: http://www.utu.fi/vaittelijat/berg_kristiina.jpg
Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 48/2008
ISBN 978-952-226-008-6 (nid.)
ISBN 978-952-226-009-3 (pdf)
Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa https://oa.doria.fi/handle/10024/42524
Ohessa seloste väitösaiheesta.
_ _ _ _ _ _
Lastensuojelun perhetyö ja media hyvän äitiyden määrittelijöinä
Lastensuojelussa toimivat ammattilaiset ja media ovat kaksi keskeistä yhteiskunnallista tahoa, jotka määrittelevät hyvää äitiyttä. Ammattilaisten tehtävänä on lakisääteisesti valvoa ja ohjata äitiyttä siten, että se toteutuu lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Mediassa äitiydestä tuotetaan puolestaan malleja, jotka sopivat ajan henkeen.
VTM Kristiina Bergin väitöstutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä lastensuojelun perhetyössä toimivien ammattilaisten ja toisaalta naisten- ja perhelehtien puhetta äitiydestä. Tavoitteena on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia tapoja konstruoida äitiyttä hyvänä tai riittämättömänä sekä haastaa pohtimaan erilaisten tulkintojen perusteita ja seurauksia lastensuojelutyössä. Analyysimenetelmänä on laadullinen, aineistojen ehdoilla etenevä lukutapa, joka hyödyntää feministisen metodologian ja diskurssianalyysin piirissä tuotettuja ideoita ja käsitteitä.
Riittämätöntä äitiyttä ja yksilöllisiä valintoja
Analysoitavina olevissa keskusteluissa äitiyttä määritellään lapsen tarpeiden (ammattilaiset) ja naisen tarpeiden (media) kautta, jolloin hyvän äitiyden odotukset ja edellytykset tuotetaan erilaisina. Molemmat aineistot kertovat äitiyden kulttuuristen ja ammatillisten odotusten rikkomisesta mutta mediakontekstissa ammatillisesta näkökulmasta riittämätön äitiys voi olla esillä nykyaikaisen ja yksilöllisen äitiyden toteuttamisen tapana.
Mediassa luodaan odotuksia äidin ja lapsen erillisyydestä, äidin omasta ajasta ja omien tarpeiden toteuttamisesta, eli asioista, joista lastensuojelussa toimivat ammattilaiset ovat tyypillisesti huolissaan. Ammattilaisten äitiyttä koskevissa odotuksissa keskeisiä hyvän äitiyden edellytyksiä ovat kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen. Toisaalta mediakeskustelut avaavat näkyville äitiyden ulottuvuuksia, joihin ammattilaiset kiinnittävät huomiota niukasti.
Perhetyön ote on näennäisesti sukupuolineutraali ja toteutuu käytännössä äitien kanssa. Asiakkaana olevia äitejä tarkastellaan äitiyden ja perheodotusten kautta mutta ei naisina, joiden muut elämänalueet ja suhteet ovat äitiyden toteuttamisen kannalta merkittäviä. Yhteistä molemmille keskusteluille on lisäksi äitiydessä onnistumisen tai epäonnistumisen tuottaminen äidin yksilöllisistä piirteistä, ominaisuuksista tai valinnoista riippuvaiseksi. Nämä piirteet voivat johtaa ammatillisiin käytäntöihin, jotka ovat äitien kannalta epäoikeudenmukaisia ja heitä tarpeettomasti syyllistäviä.
Bergin tutkimus tuo esille tarpeen kehittää lastensuojelutyöhön perhetyön rinnalle naisten lähtökohdista kehitettyä ja naisen tarpeet paremmin huomioivaa työskentelytapaa. Äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää herkistymistä ajassa liikkuville äitiyden ja naiseuden odotuksille.
Äitiys on tasapainoilua ristiriitaisten odotusten välillä
Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset uskomukset, normit ja odotukset määrittävät ja ylläpitävät käsityksiämme hyvästä ja oikeanlaisesta äidistä. Samalla yksi keskeinen riittävän äitiyden edellytys on se, että äitiys koetaan sopusuhtaiseksi ajankohtaisiin kulttuurisiin odotuksiin nähden.
Nykyisessä kulttuurissa hyvän äitiyden toteuttamismahdollisuudet ovat kapeat, sillä odotuksia on paljon ja ne ovat usein keskenään ristiriitaisia. Tämä voi tuottaa riittämättömyyden ja turhautumisen tunteita, heikentää itsetuntoa tai yllyttää suorittamaan äitiyttä. Äitiyden toteuttaminen hyväksyttävästi edellyttää eri suuntiin kutsuvien odotusten välissä tasapainoilua. Erityisesti tasapainoilua edellyttävä ristiriita asettuu lapsen tarpeiden näkökulmasta hyvänä pidetyn äitiyden ja nykyihanteiden mukaisen naiseuden väliin.
Yhteystiedot Turun yliopiston viestintä
sähköposti:
puhelin: (02) 333 5909, 333 5979, 333 6225
telefax: (02) 333 6310
Nimeke: Äitiys kulttuurisina odotuksina
Tekijä: Berg, Kristiina
Tiivistelmä:
Tutkimuksen kohteena ovat äitiydelle tuotetut kulttuuriset odotukset, joita tarkastellaan kahdella yhteiskunnallisella keskustelufoorumilla.
Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä lastensuojelun perhetyössä toimivien ammattilaisten ja toisaalta median puhetta äitiydestä.
Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia tapoja konstruoida äitiyttä hyvänä tai riittämättömänä sekä haastaa pohtimaan erilaisten tulkintojen perusteita ja seurauksia lastensuojelutyössä.
Kulttuuriset, äitiyttä koskevat odotukset vaikuttavat myös siihen, miten äitiys henkilökohtaisella tasolla koetaan.
Äitiyden kulttuurista määrittelyä analysoidaan kahdesta tekstiaineistosta.
Yhtenä aineistona ovat Stakesissa vuonna 1999 toteutetun Perhetyöprojektin yhteydessä kerätyt, lastensuojelussa toimivien perhetyöammattilaisten ryhmäkeskustelut.
Toisena aineistona on projektin ajankohtana ilmestyneistä suomalaisista naisten- ja perhelehdistä (Kotiliesi, Anna, Kaksplus)
kerätyt äitien haastattelut.
Tutkimuksessa kysytään
1) Mihin ammattilaisten äitejä koskeva huolipuhe kiinnittyy ja millaisia kulttuurisia äitiyden odotuksia se konstruoi?
2) Millaisia äitiyden odotuksia median äitihaastattelut konstruoivat?
3) Millaisen äitiyden odotushorisontin nämä puhekäytännöt yhdessä tuottavat?
Analyysin teoreettis-metodologisina kulmakivinä ovat sosiaalinen konstruktionismi ja feministinen tietokäsitys.
Analyysimenetelmänä on laadullinen, aineistojen ehdoilla etenevä, feministisesti ja kriittisesti sävyttynyt lukutapa, joka hyödyntää teemoittelun, diskurssianalyysin ja feministisen metodologian ideoita ja käsitteitä.
Analysoitavana olevissa keskusteluissa äitiyttä konstruoidaan lapsen tarpeiden (ammattilaiset)
ja naisen tarpeiden (media) näkökulmista.
Ammattilaiset puhuvat tilanteista, joissa äitien toiminta
rikkoo kulttuurista hyvän äidin kuvaa,
vaarantaa lapsen hyvinvointia
ja äitiyteen joudutaan puuttumaan ammatillisesti.
Ammattilaisten tulkinnat kuvaavat taitavaa lapsen edun näkökulmasta tehtyä arviointia, jonka kiintopisteenä ovat äidit yksilöllisine ominaisuuksineen ja piirteineen.
Ammatillisen huolipuheen keskiössä ovat
äidin vuorovaikutussuhteet sekä äidin tunteet, käyttäytyminen ja asenteet.
Riittävää äitiyttä konstruoi kodin luominen,
kiintymyssuhteen rakentaminen
ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen.
Sen sijaan vaikuttaa siltä,
ettei äitiyden arviointia juurikaan tehdä suhteessa äidin muihin identiteetteihin
tai äitiyden toteuttamisen kontekstiin.
Paikoin ammattilaisten tulkinnat heijastavat myös stereotyyppisiä ja idealistisia odotuksia,
joita vasten äitiyttä arvioidaan.
Tällaiset piirteet voivat kertoa siitä,
että äitien avuntarpeet jäävät lastensuojelutyössä kohtaamatta ja ymmärtämättä.
Mediapuhe äitiydestä käydään naiseuden ja äitiyden mallien antamisen kontekstissa.
Puheen keskiössä ovat mediajulkisuuteen päässeiden naisten äidiksi tuloon ja äitiyden toteuttamiseen liittyvät valinnat ja käyttäytyminen.
Mediapuhe on puhetta kulttuuristen ja ammatillisten äitiyden odotusten rikkomisesta, uudelleen tulkinnasta ja niiden muovaamisesta itselle sopiviksi.
Mediapuheessa hyvää äitiyttä konstruoi äidin itsenäisyys ja oma aika, sosiaalisen elämän rikkaus, ammatillinen identiteetti ja persoonalliset valinnat.
Aineistojen kautta rakentuu
moninaisten ja ristiriitaisten, äitejä eri suuntaan vetävien kulttuuristen odotusten kirjo.
Odotukset jäsentyvät neljälle ulottuvuudelle:
1) lapselle omistautuva – itseään toteuttava,
2) emotionaalinen side – rationaalinen tehtävä,
3) odotuksia toteuttava – omaehtoinen,
4) itsenäinen - äitiyttä jakava.
Äitiyden toteuttaminen kulttuurisesti ”oikein”
on näiden odotusten välissä tasapainoilua.
Ulottuvuuksien kautta esille tulevat kaksoisviestit voivat
heikentää äitien itsetuntoa,
tuottaa riittämättömyyden tunteita
tai yllyttää suorittamaan äitiyttä.
Myös äitiyden ammatillinen tukeminen
edellyttää tasapainoilua, jottei äitejä idealisoida
tai syyllistetä kulttuurisia odotuksia vasten.
tekstiosa
tuon häirikön takia. Tuon voisi laittaa uudestaan tuonne ylös ja keskusteluun?
Kristina Berg