Kuljimme suloista tunteiden virtaa,
sun kanssasi kahden vain,
mielestäin saa en eron iltaa,
sun omanas viel' kun olla sain.
sä kerran sydämmein liekkeihin sytytit,
roihuaa se yhä ja vieläkin,
sitten kun selkäsi julmasti käänsit,
tuhat kyyneltä mä vuodatin.
tahtonut erota en tunteiden virrasta,
vaan sinä tahdoit, yksin mun sinne jätit,
jäi mulle vain muistot armaat sinusta,
kun mulle hellyyttäs annoit, rakkauttas tarjosit.
sun kanssasi kahden vain,
mielestäin saa en eron iltaa,
sun omanas viel' kun olla sain.
sä kerran sydämmein liekkeihin sytytit,
roihuaa se yhä ja vieläkin,
sitten kun selkäsi julmasti käänsit,
tuhat kyyneltä mä vuodatin.
tahtonut erota en tunteiden virrasta,
vaan sinä tahdoit, yksin mun sinne jätit,
jäi mulle vain muistot armaat sinusta,
kun mulle hellyyttäs annoit, rakkauttas tarjosit.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yksin kuun loisteessa istun,
tähtitaivasta ihaillen,
hetkeks unhoitan kaipuuni mun,
ja surullisimman hetken
täysikuun loiste hohtava,
syyslehti mi' putoaa,
pohjantähti ja otava,
kaikki tuo, suruni kadottaa.
Unohda noi riimit. Siinä mun vinkkini.
sellaista vanhan ajan tunnelmaa.
Hieno runo.
Nyt joudut, Juha, ristiriitatilanteeseen meidän lukijoiden neuvojen kanssa)). Itse pidän sointuvista riimirunoista. Ne ovat parhaimmillaan kuin musiikkia.
Kirjoita siis edelleen riimitettyjä tai riimittämättömiä, ihan mitä kynäsi, sydämesi ja ajatuksesi kulloinkin tuottaa. Pääasia, että kirjoitat. Pidin paljon runoistasi Niissä on vilpitöntä ja aitoa tunnetta.
On hienoa, että tuossa iässä oleva nuori mies kirjoittaa runoja. Onnea ja kaikkea hyvää Sinulle.